Tutkimukset ja ennusteet

Mielekkäät työtehtävät motivoivat enemmän kuin palkka. Taloussanomien kyselyyn vastanneista lukijoista 40 prosenttia pitää haastavia työtehtäviä tärkeimpänä motivaattorinaan.

Taloussanomien verkkokyselyyn vastanneista 40 prosenttia pitää mielekkäitä työtehtäviä kaikkein tärkeimpänä motivaattorina työssään.

– Kaikkein motivoivinta on se, että työ on mielekästä ja sitä tekee sydämestään. Palkka on toki myös tärkeä, mutta mieluummin teen nykyistä pienipalkkaista työtäni kuin olisin jossain paperitehtaalla tai markkinamiehenä. Rakastan työtäni, yksi vastaajista tunnelmoi.

Lukijoilta kysyttiin, mikä motivoi heitä eniten työssään. Vastausvaihtoehtoina olivat palkka, mielekkäät työtehtävät, esimiehen palaute, loistava työilmapiiri tai jokin muu asia.

Raha on rahaa

Palkka motivoi parhaiten 37 prosenttia vastaajista.

– Työskentelen saadakseni rahaa. Työpaikan ilmapiiri ja muut asiat ovat sivuseikkoja, kunhan saan riittävästi palkkaa, eräs vastaaja kertoo.

Monet muutkin vastaajat kertovat kommenteissaan tekevänsä työtä vain ja ainoastaan rahan takia. Onnelliseksi suuri palkka ei kuitenkaan lukijoiden mukaan tee.

Loistava työilmapiiri saa 16 prosenttia vastaajista motivoitumaan.

– Monen eri pomon alaisena työskennelleenä olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on pitempikestoisen jaksamisen kannalta a ja o, eräs vastaaja linjaa.

Palaute ei kannusta

Esimiehen palaute kannusti vain yhtä prosenttia vastaajista eniten. Viisi prosenttia vastaajista nimesi pääasialliseksi motivaattorikseen jonkin muun syyn, kuten työsuhde-edut tai firman hyvän tuloksen.

Äityivätpä jotkut vastaajat filosofisiksikin:

– Elämää ei kannata tuhlata tekemällä jotain, mistä ei pidä tai tuhlaamalla sitä paikassa, jossa ei viihdy. Tuhlattua elämää ei mikään raha korvaa.

Kyselyyn vastasi 1775 lukijaa.

Lomalta töihin palaaminen herättää monen miettimään, onko oravanpyörässä juoksemisessa mitään mieltä. Tutkimusten mukaan työntekijät eivät koe työtään yhtä mielekkääksi kuin ennen.

Suomalaiset työntekijät eivät koe työtään yhtä mielekkääksi kuin vuosikymmen sitten. Mielekkyyden murenemiseen ovat vaikuttaneet työelämää nykyisin leimaavat epävarmuus, ennakoimattomuus ja turvattomuus.

– Työn henkilökohtaisen merkityksellisyyden arvo on pahasti jäänyt tulosajattelun ja menestysretoriikan alle. Kvartaalitalous on tuonut mukanaan jatkuvan huolen, sanoo Helsingin yliopiston professori Göte Nyman.

Nymanin mielestä lomalta paluuseen liittyvä stressi kannattaa kuitenkin erottaa työelämän yleisen mielekkyyden murenemisesta.

– Kyse on kahdesta eri asiasta: lomalta paluuseen liittyvästä kontekstin katoamisesta tai yleisemmästä työmotivaation katoamisesta. Lomaltapaluustressi on itse asiassa mielestäni positiivinen asia ja merkki siitä, että töistä on oikeasti uskallettu päästää irti. Lankojen saaminen järjestykseen vie aikaa ja on toki rasittavaa, mutta ihan luonnollista, hän selventää.

Työelämä murroksessa

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa julkaiseman työolobarometrin mukaan työelämässä on tapahtunut laadullinen muutos. Muutos ilmenee muun muassa epävarmuuden kokemuksina, luottamuksen puutteena ja työn mielekkyyden epäilyn yleisyytenä.

Ministeriön tutkimat työn mielekkyyden arviot muuttuivat vuonna 2001 erittäin kielteisiksi, jopa negatiivisemmiksi kuin viime vuosikymmenen laman aikana. Vuosina 2001–2005 työn mielekkyyden epäilijöiden osuus kasvoi, ja vuonna 2004 arvot vajosivat alimmilleen.

Vaikka työnteon mielekkyys parantui hieman vuonna 2007, muutos on ollut hyvin hidasta. Edelleen ollaan kovin kaukana viime vuosikymmen jälkipuoliskon tilanteesta.

Professori Nyman näkee työn mielekkyyden murentumiseen monia syitä.

– Työn sisältöjen arvostus on laskenut. Tänä päivänä tulokset ratkaisevat, ja menestys on usein tärkeämpää kuin laatu. Lisäksi kvartaalitalouden luoma epävarmuus aiheuttaa työntekijöille jatkuvaa huolta, Nyman linjaa.

Riittämättömyys uhkana

Työterveyslaitoksen keväällä ilmestyneen tutkimuksen mukaan suomalainen työelämä ei ole varsinaisessa kriisissä, mutta melkoinen murros on käynnissä.

Aiemmin työelämän uhkina nähtiin elinkeinorakenteen muutos, työn teknistyminen ja globalisaatio. Nyt uhkiksi koetaan resurssien riittämättömyys, ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos.

Professori Nymanin mukaan yhä tehostuva ja tulosodotuksiin tähtäävä tuotanto saa aikaan sen, että työntekijöiden on yhä vaikeampi tehdä työnsä hyvin.

– Hurjan kasvun ajan sivutuloksena on laadun ja ammattiylpeyden katoaminen. Tehokkaasti kilpailutetussa ympäristössä ihmiset kokevat riittämättömyyttä, eivätkä enää kykene tekemään työtään hyvin.

Nymanin mielestä työpaikoissa tulisi tehdä selväksi, että on jotain merkityksellisempääkin sisältöä kuin se, että ollaan tehokkaita ja tuottavia, eikä näin ollen saada potkuja.

– Ihmiset pitävät todella tärkeinä työn henkisiä merkitystekijöitä. Työnantajien tulisi ottaa tämä huomioon, hän sanoo.

Lähde: Taloussanomat 24.8.2008, lue koko artikkeli

Varmuus työstä, osaaminen ja korkea koulutus edistävät työhönpaluuta sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyslaitoksen  tutkimuksen mukaan työn epävarmuudella oli kielteinen vaikutus työhön palaamiseen. Paljon keskittymistä ja huomiokykyä vaativiin tehtäviin oli niin ikään vaikeampi palata kuin rauhallisempiin työtehtäviin.

Lähde: YLE Uutiset 19.8.2008, lue koko tutkimus

Hyvä työyhteisö voi parhaimmillaan suojata työntekijöitä mielenterveysongelmilta.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan ilmapiiriltään huonommassa yhteisössä työskennelleillä oli jopa 50 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen kuin niillä, joiden työpaikalla puhallettiin yhteen hiileen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että työntekijöiden terveys pysyi hyvänä, jos he tunsivat kuuluvansa työyhteisöön. Työterveyslaitoksen mukaan työyhteisön sosiaaliset suhteet voivatkin olla työntekijälle varsin tärkeitä.

– Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet eivät varmasti lisää sosiaalista pääomaa. Se on myös koetuksella, jos henkilöstöä vähennetään tai muutoksia tapahtuu, Oksanen sanoo.

Myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo haasteita. Senioreilla on takataskussaan paljon sellaista tietoa, joka ei siirry automaattisesti yhdessä viikossa tai edes vuodessa tuleville sukupolville.

Lähde: Taloussanomat 17.8.2008, lue koko artikkeli

Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksesta vastaava Asta Rossi tietää kokemuksesta, että hyvistä työpaikoista voi tehdä vieläkin parempia.

Esimerkin Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Asta Rossi löytää helposti omasta takaa: Suomen parhaissa työpaikoissa luottamus yrityksen johtoon on kolmen viime vuoden aikana kohonnut vuosi vuodelta.

Parhaatkin ovat siis parempia kuin kolme vuotta sitten, mikä kertoo selvästi siitä, että Great Place to Work -mallilla tehtyä tutkimusta käytetään näissä yrityksissä kehitystyökaluna. Kuten on tarkoituskin, Rossi lisää.

– Tutkimuksessa ei mitata työtyytyväisyyttä tai ilmapiiriä, vaan ennen kaikkea johtamista. Silloin avainasemassa ovat työpaikan vuorovaikutussuhteet: luottavatko työntekijät organisaationsa johtoon, ovatko he ylpeitä siitä, mitä tekevät ja nauttivatko he työtovereidensa kanssa työskentelystä.

Luottamus koostuu kolmesta ulottuvuudesta, jotka ovat uskottavuus, kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Monien selvitysten mukaan erityisesti oikeudenmukainen johtaminen vaikuttaa merkittävästi ihmisten työssäjaksamiseen.

– Mitä suurin osa suomalaisten organisaatioiden johdosta tekee muutostilanteessa? Samaa kuin jänis hädissään eli panee päänsä pensaaseen. Kunhan muutos on viety läpi ja saatu valmiiksi, kiinnitämme huomiota ihmisiin.

– Näyttää siltä, että menestyjät ovat oivaltaneet ihmisten johtamisesta jotain sellaista, mikä näkyy erityisesti muutostilanteessa. Parhaissa työpaikoissa ihmisiä ei laiteta jäähylle muutosten ajaksi, päinvastoin.

Ilmoittautumisaikaa Suomen parhaat yritykset 2009 -tutkimukseen on vielä syyskuun loppuun. Lisätiedot osoitteesta  www.greatplacetowork.fi .

Juttu on julkaistu kokonaisuudessan Kauppalehti Optiossa torstaina 14.8.2008

Lähde: Kauppalehti 15.8.2008, lue artikkeli