ETLAn ennusteet tukevat yritysten ja yhteisöjen taloudellista päätöksentekoa ja ovat suhdanneseurannan sekä suunnittelun ja budjetoinnin tärkeitä apuvälineitä. Ennusteet julkaistaan Suhdanne-julkaisussa.

It-palvelutalo HCL tiedotti eilen aloittavansa laajat yt-neuvottelut koskien kaikkia Nokialta talvella siirtyneitä työntekijöitä. Pääluottamusmies Jarno Helmisen mukaan on mahdollista, että Nokia ulkoisti irtisanomisia ”kylkiäisinä”.

Nokia ulkoisti talvella yli 700 tietohallinnon työntekijäänsä kahdelle kahdelle intialaisyhtiölle, HCL:lle ja Tata Consultancy Servicesille.

HCL oli viimeksi otsikoissa viime viikolla, kun se ilmoitti UPM:ltä ulkoistettuja työntekijöitä koskevista yt-neuvotteluista.

Meriteollisuuden tulevaisuutta pohtinut työryhmä maalailee Suomesta ensi vuosikymmenellä arktisen osaamisen suurvaltaa. Se edellyttää työryhmän mukaan panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen sekä aktiivista kehitystyötä arktisena osaajana.

Työryhmä esittää mm.  Suomeen perustettavaksi arktisen öljyntorjunnan osaamiskeskusta, jolla on käytössään riittävä infrastruktuuri mukaan lukien arktinen tutkimusallas.

Metsäyhtiö Stora Enson huhtikuussa julkistaman 200 miljoonan euron säästösuunnitelmien takia työpaikka saattaa lähteä jopa tuhansilta työntekijöiltä.

Yhtiön alustavien arvioiden mukaan yt-neuvottelut johtavat jopa 2 500 työntekijän vähennyksen. Suomessa työpaikka uhkaa lähteä 650 henkilöltä. Ruotsissa irtisanomisuhan alla on 750 työntekijää. Loput irtisanomiset tehdään muualla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella.

Metson Kudokset- ja Voimantuotanto-liiketoiminnat ovat saaneet päätökseen 2. toukokuuta 2013 aloitetut yt-neuvottelut.

Neuvottelujen tuloksena Kudokset-liiketoiminta vähentää 60 työpaikkaa Tampereella siirtämällä kapeiden suodatinkankaiden tuotannon Portugalin Ovariin vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä.

Vähennystarve Tampereella on 32 henkilöä, ottaen huomioon henkilöstön sisäiset siirrot, eläkejärjestelyt ja määräaikaisten työsopimusten päättämiset.

Voimantuotanto-liiketoiminta vähentää yhteensä 88 työpaikkaa Suomessa ja neuvottelee 70 työpaikan vähennyksestä Ruotsissa.

Lisäksi se vähentää yhteensä 10 työpaikkaa muissa maissa. Vähennysten toteuttaminen aloitetaan välittömästi ja saatetaan päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vähennysten tuloksena Metson Massa, paperi ja voimantuotannon vuotuisten kustannusten arvioidaan alenevan noin 17 miljoonalla eurolla. Niiden odotetaan toteutuvan täysimääräisinä alkaen vuonna 2014.

Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa asettama Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä luovuttaa raporttinsa tänään elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle.

Työryhmä esittää raportissa, että Suomen tulisi jatkossakin panostaa perinteisiin vahvuuksiin, risteilijöihin, arktiseen osaamiseen ja offshore-rakentamiseen.

Yhtenä toimenpidehdotuksena vahvistetaan koulutusta ja yhdistetään työelämää siihen entistä tiiviimmin. Turun alueen kannalta olennaista on, että raportti nostaa esille Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Porin yliopistokeskuksen vahvistettavina tutkimus- ja oppilaitoksina.

Verkkoyhtiö Nokia Siemens Networksin yt-neuvottelut ovat päättyneet. Henkilöstön vähennystarve on 120 henkilöä.

Tekniikka&Talouden tietojen mukaan NSN suunnittelee myös Salon toimipisteensä sulkemista kokonaan. Salossa työskentelee 27 henkilöä taloushallinnossa. Taloushallinnon lisäksi vähennykset kohdistuvat muun muassa myynnin tukitoimintaan. Sen sijaan tuotekehityksestä tai Oulun tehtaalta NSN ei vähennä henkilöstöä. Suurin osa lopuista vähennyksistä tehdään yhtiön Espoossa sijaitsevassa yksikössä. Espoon toimipaikan lopettamisesta ei kuitenkaan ole ollut puhetta.

Turku satsaa työllistämiseen alentaakseen Kelan laskuttamaa työttömille maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuutta. Esimerkiksi Varissuolla ja Nummi-Halisissa on ollut käynnissä kuntakokeilu, jossa työttömiä autetaan henkilökohtaisesti pääsemään kiinni työn syrjään.

Kaupunki yrittää myös sijoittaa työttömiä suoraan yrityksiin ja hakee kaupungille valtion palkkatuen. Yrityksiltä ei veloiteta palkkiota työllistämisestä.

”Meillä on usko siihen, että piilotyöpaikkoja löytyy näin. Yrityksissä oleva tekemätön työ ja työttömät on saatava kohtaamaan. Tarvitsemme tällaista uutta näkemystä työllistämiseen”, kertoo Turun työllistämispalveluyksikön toimistopäällikkö Jaana Malen. Malenin mukaan kunnissa on jo pitkään tehty töitä työttömyyden kitkemiseksi.

Työmarkkinatuen kuntaosuudesta on tulossa Turun kaupungille entistä pahempi pulma. Kaupungin maksaman työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuosien aikana yli kahdella miljoonalla eurolla ja sama kehitys on jatkumassa. Lainsäädännön mukaan kunnan on maksettava puolet yli 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta.

Ylempi korkeakoulututkinto näyttää johtavan pääosin tavoitteiden mukaiselle työuralle. Tämä kävi ilmi kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin maisteritason opinnoista viisi vuotta sitten valmistuneiden työtilannetta.

Kokemus tavoitteiden mukaisesta työurasta on yksi työllistymisen laadusta kertovista tekijöistä.

Vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden työllistyminen näyttää sekin tulosten perusteella hyvältä. Yli neljä viidesosaa vastanneista oli työssä, kun työttöminä heistä oli vain kaksi prosenttia.

Nyt julkaistut tiedot ilmenevät akateemisten rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston tekemästä kyselystä. Uraseurannan tuloksista julkaistaan alakohtainen kooste tämän vuoden syksyllä.

Viime vuonna tehtyyn kyselyyn vastasi 6 152 korkeakoulutettua.

Yhteisvalinnan ensimmäisessä vaiheessa jäi ilman toisen asteen opiskelupaikkaa noin 5 000 perusopetuksen päättänyttä nuorta, ilmenee tänään julkaistuissa Opetushallituksen Kouluta-yhteyshakutiedoissa.

Peruskoulunsa päätti tänä vuonna hieman yli 60 000 nuorta. Se on parituhatta vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin perusopetuksensa päätti reilut 62 000 nuorta. Vähän yli puolet haki lukiokoulutukseen ja vähän alle puolet ammatilliseen peruskoulutukseen. Noin 1200 peruskoulunsa päättänyttä nuorta ei hakenut jatko-opintoihin.

Kyselyyn vastanneista kunnista 46 prosenttia näki koulutuspaikkojen riittämättömyyden suurimmaksi esteeksi koulutuspaikan tarjoamisessa nuorelle. Lähes 40 prosenttia kunnista katsoi, että koulutustarjonta on etääntynyt liian kauas omalta paikkakunnalta. Kuntaliiton nuorisotakuukyselyyn vastasi 39 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Suomen pk-yritykset palkkaavat tänä vuonna 10 000 kesätyöntekijää enemmän kuin viime vuonna. Tämä tarkoittaa yhteensä reilua 80 000 kesätyöläistä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemästä kyselystä.
Kesätyöntekijöitä palkataan tänä vuonna lähes kolmasosaan Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan kolme kesätyöntekijää. Määrä on suunnilleen saman verran kuin taantumaa edeltäneenä aikana.

Kesätyöntekijöiden palkkaaminen on yleisintä sesonkityöntekijöitä tarvitsevissa majoitus- ja ravitsemusyrityksissä, joista yli 60 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä.

Kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa kesätyöntekijöitä on yli 40 prosentissa yrityksistä. Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kaupassa kesätyöntekijöitä palkkaa lähes 40 prosenttia yrityksistä. Kesätyöntekijöitä palkkaavien yritysten osuudet ovat kasvaneet monella toimialalla selvästi vuodesta 2011.

Vähintään 10 henkilöä työllistävistä pienistä yrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Niin ikään yli 50 henkilöä työllistävistä keskisuurista yrityksistä lähes 70 prosentilla on kesätyöntekijöitä. Mikroyrityksistä, joissa on työssä 2-9 henkilöä, noin 45 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Yksinyrittäjistäkin lähes 10 prosenttia tarjoaa kesätyöpaikkoja.

Satunnaisotokseen poimituista reilusta 6 000:sta kyselyyn vastasi noin 800 yrittäjää kesäkuun alussa. Vastaajajoukko edustaa hyvin Suomen pk-yritysrakennetta.

Huhtikuu 2013 oli konkurssien osalta synkin vuosikausiin. Samalla koko alkuvuoden konkurssihakemusten määrä kääntyi kasvuun, joka jatkui toukokuussa.

Tänä vuonna konkurssihakemuksia on tehty jo lähes 1 600 kappaletta. Tämä on seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomen Asiakastieto Oy:n tilaston mukaan tammi–maaliskuu noudatteli vielä viime vuoden tasoa, mutta huhtikuussa hakemusten määrä kääntyi jyrkkään kasvuun. Konkurssiin haettiin 308 yritystä, mikä on enemmän kuin esimerkiksi taantumavuonna 2009.

Erityisen vaikea huhtikuu oli tukku- ja vähittäiskaupoille, joihin kohdistuneiden konkurssihakemusten määrä kaksinkertaistui viime vuodesta. Myös majoitus- ja ravitsemusalalla hakemusten määrä nousi rajusti. Näillä aloilla vaikeudet jatkuivat toukokuussa.
 
Asiakastiedon mukaan alkuvuoden tahdilla konkurssihakemuksia kertyisi koko vuonna noin 3 700, mikä olisi toiseksi korkein kokonaismäärä 2000-luvulla. Vuonna 2009 konkurssihakemuksia tehtiin yhteensä 3 763.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kevään 2013 ammattibarometri on valmistunut.

Juuri valmistuneen vuoden 2013 toisen barometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana eniten pulaa sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, sairaanhoitajista, farmaseuteista, perushoitajista, lääkintävahtimestareista, lähihoitajista, hammaslääkäreistä, fysioterapeuteista, kuntohoitajista, toimintaterapeuteista, puheterapeuteista, sosiaalialan ohjaajista, eläinlääkäreistä jne.

Eniten ylitarjontaa Varsinais-Suomen alueella on muun muassa kuvataiteilijoista, rakennusalan sekatyöntekijöistä, talonrakennustyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, sähkö-, elektroniikka- ja teletekniikkakokoajista sekä toimistotyöntekijöistä.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Seuraava barometri julkaistaan syyskuussa 2013.

Liikenneministeriö poistaa taksinkuljettajien yläikärajan. Nykyään taksia ei saa kuljettaa enää yli 70-vuotiaana.

Lakia valmisteleva hallitusneuvos Eija Maunu kertoo, että lakia muutetaan kuljetusalan tasapuolisuuden nimissä. Linja-auton kuljettajien ikäraja poistettiin jo muutama vuosi sitten. Lailla toivotaan myös helpotusta taksialaa vaivaavaan työvoimapulaan. Kaksi kolmesta yrittäjästä on nykyään sitä mieltä, että kuljettajia on hankala saada palkattua.

Lakimuutoksen jälkeen taksia voisi ajaa niin pitkään kuin kunto antaa myöden. 68 vuoden iästä lähtien taksiautoilijalle voitaisiin myöntää jatkolupa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Luvan saaminen edellyttäisi laajennetun terveystarkastuksen läpikäymistä.

Manpowerin tänään julkistaman työmarkkinabarometrin mukaan 13 prosenttia suomalaisista työnantajista arvioi henkilöstötarpeensa kasvavan vuoden kolmannen neljänneksen aikana. 8 prosenttia haastatelluista työnantajista puolestaan arvioi työntekijämääränsä laskevan, ja 78 prosenttia uskoo henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.

Myönteisimpiä uusien työntekijöiden palkkaamisen suhteen olivat työnantajat Itä-Suomessa. Työvoimatarpeen arvioitiin kasvavan myös Etelä-Suomessa. Sen sijaan heikoimmiksi työllistämisaikeet raportoitiin Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Työnantajat kuudella kymmenestä toimialasta arvioivat lisäävänsä työntekijöiden määrää vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa ja majoitus- ja ravitsemisalalla odotetaan vilkasta työllistämistahtia. Teollisuudessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä julkishallinnon, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla työnantajat arvioivat työntekijöiden määrän laskevan.

Tutkimuksessa haastateltiin 621:tä työnantajaa eri puolilla Suomea.

Matemaattisten aineiden opettajista tulee pula lähivuosina. Erituisesti keimian ja fysiikan opettajia on liian vähän. Päteviä opettajia on hankala saada varsinkin pohjoisemmassa Suomessa.

Opettajapula on koko valtakunnan asia. Matemaattisten aineiden suosio lukioasteella ei ole laskenut, mutta ikäluokat ovat pienentyneet. Aineet vaativat myös pitkäjänteistä työskentelyä, johon hektinen sukupolvi ei ehkä ole tottunut.

Kouluttamattoman työmahdollisuudet ovat nyky-Suomessa kehnot. Pelkän peruskoulun käyneistä työikäisistä eli 15–64-vuotiaista vain alle puolet oli töissä vuonna 2011. Toisen asteen tai korkeakoulun käyneistä työikäisistä yli kolme neljästä kävi töissä.

Esimerkiksi palvelualoilla koulutusta ei perinteisesti ole vaadittu. Nykyisin tutkintoa kuitenkin usein edellytetään. Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan siivousalalta voi saada töitä ilman koulutusta, mutta kouluttamaton päätyy usein muita huonompiin työsuhteisiin.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervastin mukaan ilman koulutusta työllistyvät yleensä vain ne, joilla on jokin erityistaito.

Asiantuntijoiden mukaan kouluttamattoman mahdollisuudet eri paikkakunnilla ovat osin kiinni kunnan elinkeinorakenteesta mutta myös yksityisistä työnantajista ja sattumasta. Pahiten alakynnessä kouluttamattomat ovat suurten kaupunkien naapuripaikkakunnilla.

Koko teollisuuden tuotannon lasku nopeutui Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa. Työpäiväkorjattu tuotanto supistui noin kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta. Uusien tilausten lasku hidastui kaksi prosenttia.

Selvään kasvuun ylsivät vain sähkön tuotanto ja kaivostoiminta. Pientä kasvua oli myös metallien jalostuksessa ja moottoriajoneuvojen valmistuksessa.

Eniten huhtikuussa supistui sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto. Tuotantoa painaa matkapuhelimien valmistuksen alasajo Suomessa.

Teollisuuden tuotanto väheni alkuvuonna tuntuvasti. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana tuotanto supistui työpäiväkorjattuna 5,1 prosenttia viime vuodesta. Tammi-huhtikuussa teollisuus sai uusia tilauksia 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilausten lasku nopeutui metalliteollisuudessa alkuvuonna yli 13 prosenttiin. Muillakin toimialoilla tilaukset laskivat lukuun ottamatta paperiteollisuutta.

STX-konsernin laivanrakennusyhtiön STX Offshore & Shipbuildingin velkojat ovat päättäneet vähentää yhtiölle luvattua hätäluottoa. Velkojien on määrä pian päättää, jääkö yhtiö kokonaan ilman jatkorahoitusta.

Pahimmassa tapauksessa yhtiö voi ajautua samaan tilanteeseen kuin konsernin toinen tytäryhtiö STX Pan Ocean, joka hakeutui viime perjantaina selvitystilaan. Pan Oceania yritettiin myydä, ja sittemmin KDB kieltäytyi antamasta hätäluottoa yhtiölle. Pan Oceanin ja Offshore & Shipbuildingin myötä koko konserni kärsii mittavia tuhoja, sillä nämä kaksi yhtiötä ovat muodostaneet yhteensä 70 prosenttia koko konsernin myynnistä.

Turussa STX Finlandin telakalla rakennetaan kahta risteilijää. Niiden rahoitusta on pidetty varmana.

Joka toinen pk-yrittäjä harkitsee rekrytointia seuraavan puolen vuoden aikana. Erityisen innokkaita työllistäjiä ovat yli 10 vuotta ja 2–3 vuotta toimineet pienehköt eli 2–9 henkilöä työllistävät yritykset.

Tulokset ilmenevät Helsingin Yrittäjien Pestaamo-hankkeen rekrytointitarvekyselystä, johon toukokuussa 2013 vastasi 443 yrittäjää.

Vastanneet yrittäjät työllistäisivät vieläkin enemmän, jos he voisivat olla varmoja osaavan, oppimishaluisen, sitoutuneen ja motivoituneen työvoiman saannista.

Pientä yrittäjää askarruttavat rekrytointiin menevä aika ja riskit. Selvityksen mukaan yrittäjät miettivät, kuinka rekrytointi ylipäätään hoidetaan ja kuinka kallista se on.

Finanssiala työllistää entistä enemmän ikääntyneitä työntekijöitä. Alalla on töissä yli 2 000 yli 60-vuotiasta henkilöä, kun kymmenen vuotta sitten heitä oli alle 600 henkilöä. Työntekijät ovat entistä kiinnostuneempia jatkamaan töissä entistä pidempään, ja toisaalta myös alan työnantajat arvostavat kokemusta.

Yksi syy työurien pitenemiseen on vuoden 2005 eläkeuudistus, joka on houkuttanut jatkamaan töissä yli 63-vuotiaana. Yli 63-vuotiaana tehty työ kartuttaa eläkettä nopeammin kuin aiemmat vuodet.

Finanssialan Keskusliiton tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen arvioi, että finanssiala sopii hyvin myös varttuneemmille työntekijöille.
"Työtehtävät eivät ole fyysisesti raskaita. Toisaalta on tärkeää, että myös asiakaspalvelutehtävissä on eri ikäisiä ihmisiä. Vanhemmille ihmisille voi olla tärkeää saada palvelua omaan ikäryhmään kuuluvalta ihmiseltä."

Suurin osa Turun ammatti-instituutissa opiskelevista kone- ja metallialan opiskelijoista on saanut oman alansa työpaikan jo ennen valmistumista.

”Valmistuneista 75 prosentilla on valmistuessaan jo tiedossa työpaikka. Luku olisi varmaan suurempikin, mutta osa valmistuneista aloittaa varusmiespalveluksen heinäkuussa eivätkä he ole sen vuoksi hakeneetkaan työpaikkaa”, kertoo Turun ammatti-instituutin kone- ja metallialan koulutuspäällikkö Mikko Hauninen.

Haunisen mukaan kone- ja metallialan työllistymisluvut ovat pienoinen yllätys.

”Alueen suuri työllistäjä, laivanrakennusteollisuus alihankkijoineen, kärsii talouden laskusuhdanteesta. Vastavalmistuneiden työllistyminen on parantunut kuitenkin huomattavasti viime kevään tilanteesta.”

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työttömäksi jäämisen riski on sitä pienempi, mitä korkeammin työntekijä on koulutettu.

Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevat ovat työllistyneet muita heikommin. Lisäksi matalasti koulutettujen työllisten työttömyysriski oli keskimääräistä korkeampi. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työllisten työttömyysriski oli viime vuoden loppuun perustuvan aineiston perusteella 6,0 prosenttia. Sen sijaan vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden riski oli 2,0 prosenttia.

Poikkeuksena olivat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden 2,5 prosentin työttömyysriski oli korkeampi kuin alimman korkeakoulututkinnon suorittaneiden 2,3 prosentin riski.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömäksi jääneistä työllisistä oli pieni: miehistä 5,3 prosenttia ja naisista 9,1 prosenttia.

Vuoden 2012 lopussa 18–64-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 280 000 henkeä.

Kesätöiden alkaminen on alkanut pikku hiljaa vähentää rakennusalan työttömyyttä. Työttömyys oli edelleen toukokuussakin poikkeuksellisen korkea eli 19,8 %. Ilman työtä oli toukokuun aikana 11 650 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä.

Viime vuoden vastaavana ajankohtana työttömiä oli 1 793 vähemmän. Työttömyysprosentiksi kirjattiin vuoden 2012 toukokuussa 16,5 eli nyt ollaan 3,3 % korkeammalla kuin edellisvuonna.

Työttömyysluvuissa on nähtävissä selvästi, että esimerkiksi tienparannustyöt alkoivat tänä vuonna myöhään ja niitä on ollut tarjolla varsin vähän. Toukokuussa asfalttialan jäsenistä oli edelleen työttömänä 50,4 %.
Talonrakennuksessa pysyttiin yli 20 prosentin kannassa, sillä toukokuussa oli työttömänä vielä 7 359 talonrakentajaa (21,2 %).

Kalkki- ja sementtiteollisuuden muita aloja alhaisempi työttömyys (10,3 %) saattaisi Rakennusliiton mukaan antaa viitteitä siitä, että elementtejä on valmistunut, ja tämä tulee näkymään talonrakennuksessa myöhemmin kesällä.

Kunnat eivät ole saaneet palkattua riittävästi valvontaeläinlääkäreitä, vaikka valtio maksaa kunnille valvontalääkärin palkan. Valvontaeläinlääkärin virkoja on täyttämättä 15. Kuormittava valvontatyö ei kiinnosta eläinlääkäreitä.

”Toisin kuin tavallinen eläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri on harvoin tervetullut taloon”, neuvotteleva virkamies Sanna Hellström Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kiteyttää.

Kunnallisten valvontaeläinlääkäreiden virat perustettiin ratkaisemaan jääviysongelmaa. Aiemmin kunnaneläinlääkärit valvoivat omia asiakkaitaan. He kävivät maatiloilla lääkitsemässä eläimiä ja tekivät samaisille tiloille valvontatarkastuksia. Eviran mukaan jääviysongelmasta ei ole päästy eroon. Valmistuvista opiskelijoista toivotaan helpotusta valvontaeläinlääkärivajeeseen.

Suomessa on kunnallisia ja aluehallintovirastojen valvontaeläinlääkäreitä. Virat perustettiin vuonna 2009 voimaan tulleen eläinlääkärihuoltolain myötä.

Turun AKK ja Forssan Faktia tiivistävät yhteistyötään. Yhteistyön avulla voidaan muun muassa koordinoida koulutusten järjestämistä ja laajentaa jopa uusille koulutusaloille. Turkuun yhteinen toiminta tuo muun muassa kesällä alkavan Faktian nostokurkikoulutuksen. Turun AKK:n Artukaisten toimipisteeseen tuodaan nosturi, jota voidaan hyödyntää muun muassa elementtirakentamisen koulutuksessa.

Turun AKK tekee tiivistä yhteistyötä myös Turun ammatti-instituutin, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen sekä pääkaupunkiseudulla toimivan Amiedun kanssa.

Lääkeyhtiö Orion lopettaa Orion Diagnostica Oy:n toiminnan Turussa. Tämän seurauksena Turussa irtisanotaan enimmillään noin 40 henkilöä. Valtaosa Orion Diagnostiikan työntekijöistä on toimihenkilöitä, minkä lisäksi kymmenen on toiminut tuotannossa.

Toimitusjohtaja Timo Lappalaisen mukaan irtisanottavien lopullinen määrä voi vielä merkittävästi pienentyä. Orion pyrkii löytämään irtisanottaville korvaavia työpaikkoja yhtiön muista yksiköistä, jotka sijaitsevat Turussa, Salossa ja Espoossa. Orion keskittää diagnostiikkatoimintonsa Espooseen.

Orion Diagnostica Oy:n huhtikuussa käynnistyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena on päätetty irtisanoa yhteensä noin 60 henkilöä. Tämän lisäksi noin 20 henkilön työsuhde päättyy muun muassa eläkkeelle jäämisen tai määräaikaisen työsuhteen päättymisen vuoksi.

Orion Diagnostica valmistaa kehon ulkopuolisia diagnostisia testimenetelmiä ja -järjestelmiä terveydenhuollon ja teollisuuden tarpeisiin. Orion on yksi Turun suurimmista yksityisistä työnantajista. Viime vuoden lopulla konsernilla oli 765 työntekijää.

Orion on avaamassa Salossa Nokian entisissä tiloissa uuden logistiikkakeskuksen lääkkeiden varastointia ja pakkaamista varten. Uusi keskus työllistää vauhtiin päästyään yli sara henkilöä. Osa heistä on Orionin nykyisiä työntekijöitä, mutta Saloon on syntymässä myös kymmeniä uusia työpaikkoja.

Ulkomaisten työntekijöiden määrä Suomessa sijaitsevilla työpaikoilla kasvoi selvästi vuonna 2012. Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen yhteisen Rajahaastattelututkimuksen perusteella Suomessa työskenteli viime vuonna noin 59 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli muu kuin Suomi.

Määrä oli yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa työskenteli vuonna 2012 noin 30 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli Viro, 6 500 työntekijää Puolasta, 5 500 työntekijää Ruotsista ja 4 700 työntekijää Venäjältä.

Ulkomaiset matkustajat kävivät Suomessa yhteensä 317 000 kertaa työpaikan vuoksi. Noin kolme neljästä, 235 000 vierailua, oli Virosta käsin. Sekä Ruotsista että Venäjältä käsin tehtiin noin 18 000 vierailua.

Tutkimuksessa ei haastateltu ulkomaisia matkustajia, jotka asuivat Suomessa yli 12 kuukautta.

Uudet työpaikat syntyvät tutkimuksen mukaan pääasiassa hyvin pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin. Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia (38 %), mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi (27 %) kuin muissa rekrytointitilanteissa. Myös työttömiä palkataan melko paljon (25 %). Vastavalmistuneita palkattiin 5 % ja työmarkkinoiden ulkopuolisia 4 %. Lähes kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on määräaikaisia. Työt ovat useimmiten kokoaikaisia.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön analyysista ”Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät”, joka perustuu Tilastokeskuksen kaikkiaan 8 415 työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta 2011.

Kaikesta rekrytoinnista 45 % oli työvoiman hankintaa uusiin työpaikkoihin. Lähteviä työntekijöitä korvattiin 31 %:ssa rekrytoinneista ja vaihtuvia 18 %:ssa. Kuudessa prosentissa rekrytoinnin syy jäi epäselväksi. Vuonna 2012 uusien työpaikkojen osuus laski 42 %:iin.

Uusista työpaikoista 48 % syntyi enintään yhdeksän hengen toimipaikkoihin ja 91 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Suurempien toimipaikkojen rekrytointi oli hieman vilkkaampaa muissa rekrytointitilanteissa. Yritysten jälkeen kunnat ovat toinen merkittävä rekrytoija, joskin kuntasektori synnytti uusia työpaikkoja kaikista työnantajasektoreista niukimmin. Kunnat rekrytoivat etenkin korvatakseen pois lähteviä työntekijöitä.

Uusia työpaikkoja syntyi eniten vähittäiskaupassa, koulutuksessa sekä rakennusalalla. Ammateissa, joissa uusien työpaikkojen osuus on suurin, on mukana myös kausi- tai projektiluontoisia tehtäviä, kuten puutarha-, kasvihuone- ja rakennustyöntekijät.

Työvoiman hakukanavina työnantajat käyttävät eniten epävirallisia henkilöyhteyksiä ja sisäistä hakua, seuraavaksi eniten työ- ja elinkeinotoimistoa, omia verkkosivuja ja lehti-ilmoitusta. Tulosten kannalta tehokkaimmat kanavat ovat TE-toimisto ja lehti.

Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, ja tämä on kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.

Vastavalmistuneiden akateemisten koulutettujen tilastot ovat vielä synkempiä. Heidän työttömyytensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.

Yhdeksi selitykseksi akateemiselle työttömyydelle on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on vähennetty henkilökuntaa. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään. Sama tilanne toistuu yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet lähes jokapäiväisiä.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia.

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013

1.    Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
2.    Autonkuljettajat
3.    Myyntiedustajat
4.    Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
5.    Mekaanikot
6.    Keittiömestarit/kokit
7.    IT-alan henkilöstö
8.    Myyntipäälliköt
9.    Insinöörit
10.   Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Globaalin keskiarvon mukaan eniten pulaa on viime vuoden tavoin ammattiosaajista, insinööreistä ja myyntiedustajista. Osaavia teknikkoja, kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisia sekä johto- ja esimiestason työntekijöitä on työnantajien mukaan myös hankala löytää.

Osaajapulan tiedostamisesta huolimatta 22 prosenttia työnantajista ei ole tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi. 27 prosenttia suomalaisista työnantajista kertoo kamppailevansa osaajapulan kanssa. Maailmanlaajuisesti samassa tilanteessa kertoo olevansa 35 prosenttia työnantajista.

Tulokset selvitti ManpowerGroup julkaisemassaan vuosittaisessa Talent Shortage Survey -tutkimuksessaan. Tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueittain kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa.

Hallitus sopi tiistaina 21. toukokuuta vuoden 2013 lisätalousarvioesityksen sisällöstä. Esitys annetaan eduskunnalle torstaina 23. toukokuuta valtioneuvoston yleisistunnossa.

Määrärahoja kohdennetaan muun muassa telakka- ja meriteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen ja aloittavien yritysten tukemiseen. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 23,2 miljoonaa euroa ja meriteollisuuden kehittämisohjelmaan 4 miljoonaa euroa. Lisäksi 0,25 miljoonaa euroa suunnataan telakkateollisuuden rakennemuutosten asiantuntija- ja neuvontapalveluihin ja 0,8 miljoonaa euroa kansainvälistymisen edistämiseen.

Finnvera Oyj:lle esitetään 10 miljoonaa euroa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva jatkui toukokuussakin vaisuna. Kaikkien toimialojen luottamusindikaattorit ovat pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella.

Myönteistä on teollisuuden tuotanto-odotusten pieni parannus: teollisuusyritykset arvioivat tuotantonsa kasvavan lähikuukausina loivasti.

Teollisuuden toukokuun luottamusindikaattorilukema on -5, kun huhtikuun tarkistettu tulos oli -6. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Rakentamisen luottamusindikaattori painui selvästi keskiarvoa alemmas. Tilauskanta on niukka ja henkilöstön arvioidaan vähenevän. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on -33, kun huhtikuun lukema oli -20. Aikasarjan pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Yksityisten palvelujen luottamusindikaattori heikkeni hieman, kun myynnin määrä kääntyilaskuun. Toukokuun saldoluku on -3, kun huhtikuun tarkistettu lukema oli 0. Luottamus on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa (+15) heikompaa.

Vähittäiskaupan luottamus pysyi toukokuussa heikkona. Myynti jatkoi laskussa edelliskuiden tapaan.Vähittäiskaupan yritysten luottamus pysyi toukokuussa matalalla. Luottamusindikaattorin lukema oli -11, eli sama kuin kuukautta aiemmin. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

STX-konssernin emoyhtiön  ajautuminen pankkien haltuun ja mahdolliseen velkasaneeraukseen Etelä-Koreassa ei STX Finlandin mukaan vaikuta toimintaan Suomessa. Kuhina telakan mahdollisesta omistajanvaihdoksestakaan ei ole vaikuttanut toimintaan.

Varatoimitusjohtajan Jari Anttilan mukaan STX Finland voisi periaatteessa ottaa jopa uusia tilauksia. Koska molemmat TUI-alukset ovat rakenteilla samanaikaisesti, telakan työntekijämäärä kasvaa kohinalla jälleen tuhansiin.

”Tällä hetkellä meillä telakan porttien sisällä työskentelee 1 500 omaa ja alihankkijoiden työntekijää. Enimmillään telakalla työskentelee TUI:n tilauksien takia yhtä aikaa noin 3 000 työntekijää”, Anttila kertoo.

STX:n korealainen emoyhtiö on ilmoittanut, että muun muassa Suomen telakat ovat myynnissä. Suomenkin alihankkijat ovat keskustelleet telakoiden ostamisesta yhdessä valtion kanssa.

Rekrytointipäätökseen vaikuttaa yrityksissä eniten hakijan motivaatio sekä aikaisempi työkokemus, kertoo Kansallinen Rekrytointitutkimus 2013. Näiden jälkeen vaikuttavimmiksi tekijöiksi nousevat persoonallisuuden sopivuus tiimiin ja luonteenpiirteisiin liittyvät vahvuudet.

Sisäinen haku nousi tutkimuksen mukaan tärkeimmäksi rekrytointikanavaksi. Tätä  seurasivat omat kotisivut, henkilöstön kontaktit, puskaradio ja mol.fi. Annetuista vaihtoehdoista vastanneet yritykset käyttävät vähiten rekrytointiin televisiota, radiota, Facebookia, Twitteriä ja LinkedIniä.

Viidennes kyselyyn vastanneista yrityksistä ulkoistaa rekrytointiaan. Tyypillisesti rekrytointiprosessiin käytetään aikaa keskimäärin kaksi kuukautta. 66 % vastaajista saa 20 hakemusta ilmoitusta kohden, ja 32 % saa yli 50 hakemusta rekrytointia kohden. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että vain alle 25 % hakijoista on päteviä tehtävään. Tyypillisin haastateltavajoukko on alle viisi kandidaattia.

17 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän yrityksensä ei aio rekrytoida yhtään uutta henkilöä vuoden 2013 aikana.

Skyhood Oy toteutti keväällä 2013 kansallisen kyselytutkimuksen suomalaisten yritysten rekrytoinnista. Kyselyn tavoitteena oli selvittää rekrytoinnin nykytila ja trendit. Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin asiantuntija- ja esimiesrekrytointien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja siihen vastasi 147 rekrytoinnista ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä.

Sähköverkkoalalta poistuu huomattava määrä työvoimaa jo lähivuosina, kertoo Sähköliitto.

”Viiden vuoden sisällä seitsemän prosenttia tekijöistä eläköityy ja seuraavan 15 vuoden aikana tekeviä ja osaavia käsipareja jää pois töistä todella laajasti, peräti 40 prosenttia. Samaan aikaan mittavat investoinnit sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin ovat menossa”, pohtii Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski.

Sähköliitosta kehotetaankin nuoria hakeutumaan sähköasentajakoulutukseen. Esimerkiksi Elenian sähköverkon maakaapelointihankkeet antavat jo nyt töitä vuosittain noin 700 alan ammattilaiselle vuosittain urakoitsijakumppanuuksien kautta.

Kasvuyrityksiin syntyi kolmessa vuodessa yli 60 000 työpaikkaa. Runsaasti työntekijöitä palkanneita kasvuyrityksiä oli vuoden 2011 lopulla 758, kun niitä vuotta aiemmin oli 639. Nopeasti kasvavat yhtiöt ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä, koska ne tarvitsevat paljon uutta työvoimaa.

Finanssikriisin ja taantuman vuoksi kasvuyritysten lukumäärä väheni vielä vuonna 2010, mutta vuonna 2011 suunta kääntyi. Käännettä selittää osin talouden yleinen suhdanne. Jotkut yritykset ovat hyötyneet, kun kriisin runtelema talous lähti toissa vuonna nousuun. Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa arvioidaan, että kasvuyrittäjyyden arvostus on nousussa.

Luvut löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön uudesta tietokannasta, joka avattiin torstaina.

Tietotekniikka-ala työllistää aiempaa enemmän väkeä Suomessa. Tekniikka & Talous -lehden mukaan alan henkilöstömäärä on kasvanut tänäkin vuonna, vaikka julkisuudessa on ollut uutisia yt-neuvotteluista.

"Pienemmät yritykset palkkaavat koko ajan hieman enemmän väkeä kuin isot yritykset vähentävät", sanoo johtaja Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta lehdessä.

Pelkästään tietoturvayritykset ovat palkanneet puolessa vuodessa yli 100 työntekijää. Lisäksi it-väelle on avautunut uusia työpaikkoja muiden alojen yhtiöissä.

Teknologiateollisuuden mukaan it-ala työllistää noin 52 000 henkeä.

Tilastoissa ei ole mukana pelialaa, joka kasvaa nopeasti. Alalla työskentelee jo parituhatta henkeä.

Suomen pelialan hurja kasvuvauhti kiihtyy. Liikevaihto on yli kaksinkertaistumassa tänä vuonna runsaaseen puoleen miljardiin euroon, arvioi Suomen pelialan keskus Neogames.

Viime vuonna liikevaihto oli 250 miljoonaa ja toissa vuonna 165 miljoonaa, joten kasvuprosentit näyttävät yhä vahvemmin ylöspäin.

Peliala työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 1 800 ihmistä. Suomen pelialan keskuksen Neogamesin arvion mukaan heistä lähes joka viides on muuttanut ulkomailta Suomeen työn perässä. Suhdeluku on suurempi kuin esimerkiksi ulkomaalaisvaltaiseksi tiedetyllä siivousalalla, jossa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 vieraskielisiä oli 14,6 prosenttia.

Pelialalla uskotaan, että kotimainen peliteollisuus voi kasvaa vielä todella paljon. Kasvun rajana on Neogamesin mukaan vain työvoiman saatavuus.

Eristevalmistaja Parocin päätös sulkea Lappeenrannan tehtaansa tietää lisää työpaikkoja ja tuotantoa Paraisille. Yhtiö siirtää Lappeenrannan tehtaan toiminnot muihin yksikköihin Suomessa ja Ruotsissa. Tehtaan sulkeminen vie työpaikan 250 työntekijältä.

Parocin mukaan toimijoiden siirto muualle tuo noin sata uutta työpaikkaa vuoden 2017 kevääseen mennessä. Näistä Suomeen jää noin seitsemänkymmentä. Toiminnot on määrä siirtää muualle vuoden 2016 loppuun mennessä.

Paraisten ja Oulun tuotantolaitoksiin siirtyy rakennuseristeiden tuotanto. Teknisten eristeiden ja akustiikkatuotteiden tuotanto siirtyy Ruotsiin. Venäjällä Paroc avaa uuden tehtaan vuoden lopussa.

Salosta tulee reilun vuoden kuluttua Suomen tablettikeskus. Orion varastoi ja pakkaa kaikki tablettinsa Salossa, kunhan tehdas ensi vuoden loppuun mennessä pääsee täyteen vauhtiin.

Orion työllistää Salossa aikanaan pitkälti yli sata ihmistä. Ensimmäiset työntekijät aloittivat Salossa jo alkuvuodesta ja varasto alkoi pyöriä viime viikolla.

Orion panee lääkevarastonsa pystyyn Nokian entiseen jakelukeskukseen ja entinen komponenttitehdas muuttuu tablettien pakkaamoksi.

Saloon on syntymässä uusia työpaikkoja sähkösoitinten valmistukseen.

Piikkiöläisen Jukka Kulmalan Soundion-yritys on ostanut italialaisen General Musicin konkurssipesästä oikeudet yhtiön irtaimistoon, liikemerkkiin ja piirustuksiin. Toissa vuonna konkurssiin mennyt General Music valmisti Italiassa muun muassa sähköpianoja, syntetisaattoreita ja äänentoistolaitteita.

Nokian ja sen alihankkijoiden myötä menetettyjä tuhansia työpaikkoja uusi tuotanto ei paikkaa, mutta muutamille kymmenille voi löytyä töitä. Väkeä palkataan Kulmalan mukaan tuotekehitykseen, markkinointiin ja kokoonpanoon. Tarkoitus on myös käyttää alueen alihankkijoiden palveluita.

Saloon valmistusta tuodaan muun muassa siksi, että kaupungissa on tarjolla sekä tyhjää tuotantotilaa että elektroniikan parissa pitkään työskennellyttä väkeä.

Sähköpianojen markkinoita hallitsevat japanilaise yhtiöt, joiden lisäksi markkinoilla on lukuisia muita aasialaisia valmistajia. Euroopassa valmistus on tällä hetkellä lähes olematonta. General Musicilla on ollut vientiä yli 80 maahan, ja Kulmalan mukaan vientiin tähdätään jatkossakin.

Naisjohtajien verkosto aloitti kampanjan, jonka tarkoituksena on saada yritykset ottamaan nuoria koulutettavaksi oppisopimuksella.

Kampanjaa vetävä konsulttiyrittäjä Tina Nyforsin mukaan tavoitteena on kääntää oppisopimukseen johtava väylä päälaelleen. Nykyisin nuorten pitää yleensä etsiä itse koulutuspaikka, mutta Nyfors haluaa yritysten alkavan hakea tulevia työntekijöitä.

Oppisopimuskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 50 000 henkilöä, mutta joukossa on vain vähän nuoria. Vuonna 2011 koulutuksen aloitti runsaat 700 alle 20-vuotiasta. Suoraan peruskoulusta koulutukseen siirtyi Suomen Yrittäjien mukaan muutama vuosi sitten alle sata nuorta. Kampanjan tavoite on löytää oppisopimuspaikka sadalle nuorelle.

Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.oppisopimushaaste.fi.

Palvelualan yrityksistä katoaa vuoden kuluessa kymmeniätuhansia työpaikkoja, jos tuotanto supistuu samassa määrin kuin teollisuudessa, Palvelualan työnantajat PALTA ennustaa. Ennustus perustuu tiistaina 22.5. julkaistuun alan suhdannekatsaukseen.

Palvelualan yritysten tuotannon määrä supistui tammi–helmikuussa, ja tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Tilannetta heikentää se, että tuotantokustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin myyntihinnat.

Ankarimmin taantuma on iskenyt logistiikkayrityksiin, joiden yhteenlaskettu liikevaihto supistui tammi–maaliskuussa lähes kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Myös informaatio- ja viestintäyritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui tammi–maaliskuussa, tosin vain vähän. Parhaiten menestyivät kiinteistöalan palveluja tarjoavat yritykset. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi neljä prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteistöalan palveluissakin kasvuvauhti on hidastunut.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 25 000 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä.  Viime vuoden huhtikuusta määrä kasvoi 5 000 henkilöllä eli 24,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,8 prosentilla.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli kovinta. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Uusia avoimia työpaikkoja 2 % enemmän kuin vuosi sitten

Huhtikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa 2 900 kappaletta eli 1 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna huhtikuun aikana 7 000 kappaletta, joista 3 700 oli uusia, huhtikuun aikana avautuneita työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä väheni useimmilla ammattialoilla – poikkeuksina myynti-, tarjoilu- ja vartiointitehtävät.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 33 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 000 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi kaikissa alueen seutukunnissa. Huhtikuussa työttömien nuorten määrä yleensä vähenee – tällä kertaa 200 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 700 eli 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin.  Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 25 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 24 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä

Kysynnän hiljeneminen sekä viennissä että kotimarkkinoilla näkyy myös työllisyydessä. Kaikilla ammattialoilla ja –ryhmissä työttömyys on kasvussa. Työttömyyden kasvuvauhti ei suuresti eroa alojen välillä. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa, rakentamisessa ja hallintötyössä-

Työhallinnon toimenpiteissä 4,1 % työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa huhtikuun lopussa 9 200 henkilöä eli 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli huhtikuun lopussa  3 100 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työllistetyistä 74 % oli palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 1090, työharjoittelussa 130 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 330 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 800 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 530 henkilöä.

Loimaan kunnanhallitus päätti maanantaina 20.5. lomauttaa kaupungin työntekijät keskimäärin kahdeksi viikoksi. Lomautusten ulkopuolelle jätetään hoitohenkilökuntaa, maaseutupalvelut sekä uimahallin henkilökunta.

Kaupunki laskee, että lomautuksilla voidaan saavuttaa 950 000 euron säästöt. Suurin säästö tulee sivistyspalvelupuolen lomautuksista, sillä noin kolme neljäsosaa toimialan henkilöstöstä on lomautuksen piirissä.

Suomen kemianteollisuuden vienti jatkoi tammi-maaliskuussa kasvuaan, mutta tuotantomäärät laskivat. Suhdannetilanne on kohentunut normaaliksi ja odotukset ovat lievästi kohentuneet. Henkilökunnan määrä on kuitenkin laskussa ja nouseva kustannustaso nakertaa kilpailukykyä.

Kemianteollisuuden tuotantomäärät vähenivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähes 8 prosenttia vuoden takaisesta. Supistuminen johtuu osin korkeasta vertailutasosta. Vienti vetää edelleen, mutta kysyntä kotimaassa on vaimentunut.
Suhdannetilanne on normalisoitunut, ja tuotannon odotetaan alkuvuoden laskusta huolimatta lisääntyvän hieman lähikuukausina. Tilauskirjat ovat nousseet tavanomaisiin lukemiin, mutta henkilöstömäärä on laskussa.

Kemianteollisuuden tuotteiden hinnat ovat pysyneet viime kuukausina keskimäärin ennallaan tai nousseet vain hieman.
Kemianteollisuuden tavaravienti jatkoi tammi-helmikuussa 2013 kasvuaan. Kemianteollisuuden viennin arvo oli 11 prosenttia vuoden takaista suurempi, kun koko Suomen tavaraviennin arvo jäi edellisvuoden tasolle. Etenkin öljytuotteiden vienti on ollut kasvussa. Kemianteollisuuden viennin osuus on noin neljännes koko Suomen tavaraviennistä, ja sillä on merkittävän positiivinen vaikutus Suomen kauppataseeseen.

Talouskehitykseen liittyvä epävarmuus näkyy edelleen työvoiman hankinnassa. Rekrytointien osuus laski vuoden 2010 tasolle pienen viime vuoden kasvun jälkeen. Työvoiman kysyntä oli vielä vuoden 2012 alkupuoliskolla suhdannetilanteeseen ja vaatimattomaan talouskasvuun nähden suurempaa kuin useat olivat ennustaneet. Vuoden 2012 toisella puoliskolla työttömyys lähti kuitenkin kasvuun. Työllisten määrän kasvu on hidastunut ja työllisiä oli vuonna 2012 keskimäärin noin 10 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työpaikkojen täyttämisiin liittyviä ongelmia oli vuonna 2012 kokenut noin 31 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa oli vuonna 2012 jäänyt noin 12 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Yleisimmin ongelmia on koettu sairaanhoitajien, lähihoitajien, lääkärien, lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa.

Suurin osa rekrytointiongelmista on johtunut työnhakijan osaamiseen liittyvistä syistä. Yleisimpänä yksittäisenä syynä rekrytointiongelmiin vuonna 2012 oli työnhakijan riittämätön työkokemus. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat tehtäväkohtaisen erityisosaamisen puute ja riittämätön koulutus. Syyt vaihtelevat toimialoittain ja sektoreittain.

Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot ovat vuonna 2012 olleet suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai sellaisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin hakeneet töitä kyseisestä toimipaikasta ja työnantajan ilmoitus avoimesta työtehtävästä omalle henkilökunnalle. Työvoiman hankintakanavissa on tapahtunut viime vuosien aikana jonkin verran muutoksia. Mm. suorien kontaktien osuus rekrytoinneista on vaihdellut ja TE-toimistojen, lehtien sekä työnantajien omien internetsivujen käyttö rekrytoinneissa on kasvanut.

Vuonna 2012 noin 16 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 9 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa vähentää henkilöstöä. Suurin osa toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstö pysyy suunnitelmien mukaan samalla tasolla. Henkilöstön palkkaussuunnitelmat ovat pysyneet samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan hallitus pyrkii vauhdittamaan nuorisotakuun käyttöä. Hallitus tekee ensi viikolla lakiesityksen, jotta lomautus e estäisi yritystä käyttämästä nuorisotakuuta.

Nykyisten lakipykälien mukaan yritys, joka on lomauttanut vakituisia työntekijöitään, ei voi tarjota nuorisotakuun mukaista paikkaa nuorelle, vaan työ on osoitettava lomautetulle. Pykälä on rajannut suuren joukon yrityksiä nuorisotakuujärjestelmän ulkopuolelle.

Muotikaupan Liitto on yhdessä toimialalla toimivien muiden eurooppalaisten kenkäkauppiasliittojen kanssa lanseerannut alalle yhtenäisen opetusohjelman.

European Confederation of the Shoe Retailers’ Associations (CEDDEC) on EU:n komission tukemana saanut valmiiksi kenkämyyjille kohdennetun yleiseurooppalaisen kenkämyyjäkoulutuksen. Hanke kesti lähes kaksi vuotta ja sen tuottamiseen ja kokoamiseen osallistuivat Euroopan merkittävimmät kenkäteollisuusmaat.

Suomeksi koulutus käännettiin Emil Aaltosen muistorahaston antaman avustuksen turvin. Internetissä suoritettava kurssi mahdollistaa joustavan opiskelun omien aikataulujen mukaan. Kurssi sisältää runsaasti luettavaa teoriamateriaalia ja soveltavia harjoituksia. Kurssin käytyään myyjä tuntee jalkinemateriaalit, jalkineiden rakenteen ja valmistuksen. Hän osaa auttaa kuluttajia löytämään itselleen eri käyttötarkoituksiin sopivat jalkineet ja nivoa jalkineet osaksi kokonaispukeutumista.

Kevään yhteishaun perusteella voi sanoa, että nuorten kestosuosikki eli LVI-ala jatkaa hyvää menestystään opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa. Talotekniikan perustutkintoon hakeneiden määrästä kertova vetovoimaluku oli tänä vuonna 1,66, mikä on kasvua edellisvuodesta. Vetovoimaluku kertoo aloituspaikkojen ja niitä hakeneiden ensisijaisten hakijoiden suhteen eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut kutakin aloituspaikkaa kohden.

LVI-ala menestyi yhteishaussa hyvin verrattuna myös muuhun rakennusalaan. Alan opetus on uudistunut viime vuosina ja alaa pidetäänkin monessa suhteessa edelläkävijänä tekniikan ja liikenteen alojen ammattikoulutuksessa.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät muistuttavat, että mikroyrittäjät ovat tukeva ja pysyvä kivijalka talouselämälle.

”Toivomme, että pienten yritysten merkitys tärkeänä voimavarana yhteiskunnassa ymmärrettäisiin laajemmin. Nousu- ja laskusuhdanteissa pienyritykset ovat niitä, jotka nopeimmin joustavat ja vievät Suomea eteenpäin”, muistuttaa Myynnin ja markkinoinnin yrittäjien puheenjohtaja Jukka Kokkonen.

Suomessa on noin 169 000 yksinyrittäjää. Korkeintaan kahden hengen mikroyrityksiä on niitäkin kymmeniä tuhansia. Heidänkin osuutensa työllistäjinä on merkittävä. Sen lisäksi, että yrittäjät luovat itselleen työpaikan he myös toiminnallaan auttavat 2–25 henkeä työllistymään välillisesti eri alojen yrityksissä.

Miehiä tarvitaan ja halitaan sosiaali- ja terveysalan töihin, ilmenee Helsingin Diakoniaopiston Voimaa hoivaa II -projektin tekemistä kartoituksista. Mielikuvat ja asenteet voivat kuitenkin estää miesten hakeutumista alalle.

”Vaarana on, että työpaikalla toteutetaan sukupuolittuneita rooleja. Työstä pitää kertoa realistisesti ja siirtyä sisarhentovalkoinen-mielikuvasta ammatillisuuteen. Jos oppilaitoksiin saadaan miehiä kertomaan alasta, sillä on varmasti hyvinkin suuri vaikutus, Helsingin Diakoniaopiston projektipäällikkö Antti Kärkkäinen toteaa.

Kärkkäisen mukaan päiväkotien, vanhainkotien ja terveydenhoidon asiakkaat ja henkilöstö voisivat hyötyä miesten tulosta alalle jo ammatillisen tasa-arvon lisääntymisen ja näkökulmien laajenemisen kautta.

Sosiaali- ja terveysala on vahvasti naisvaltainen, ja vain noin kymmenen prosenttia alan työntekijöistä on miehiä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot osoittavat, että vuonna 2025 alalle tarvitaan jopa 120 000 uutta työntekijää.

Suomen työmarkkinat ovat polarisoitumassa, eli keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin verrattuna on laskenut. Esimerkiksi lähihoitajien ja diplomi-insinöörien työvoimaosuudet ovat kasvaneet, kun taas keskipalkkaisten toimisto- ja tehdastöiden työvoimaosuudet ovat vähentyneet. Tämä 90-luvun puolivälistä alkanut kehitys selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Matti Mitrusen muistiosta.

Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on laskenut vuosina 1995–2008 noin 12 prosenttiyksikköä. Eniten suhteellista osuuttaan hävinneitä keskipalkkaisia ammatteja ovat esimerkiksi konepajatyöntekijät, asentajat ja korjaajat, mikä heijastaa teollisuuden rakennemuutosta. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat.

Työmarkkinoiden polarisaatiota selittää parhaiten niin sanottu rutiinisuusteoria, jonka mukaan koneilla on korvattu työntekijöitä, joiden työ vaatii paljon toistoa. Toisto on ominaista juuri keskipalkkaisille, hävinneille ammateille.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Uudessakaupungissa avautuu lähiaikoina noin tuhat uutta työpaikkaa. Työpaikat aukeavat lähinnä lukuisiin eri teollisuusyrityksiin.

Valmet Automotiven autotehdas aloittaa kesällä Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistuksen. Kolmen ja puolen vuoden aikana valmistetaan yli 10 000 Mersua. Ensimmäiset noin 30 lomautettua tuotannon työntekijää on kutsuttu koulutukseen, ja loput 300 kutsutaan takaisin tämän vuoden puolella. Uusia työntekijöitä tarvitaan arvion mukaan 100–200 tänä vuonna ja saman verran ensi vuonna automallin menekistä riippuen.

Autotehtaan naapuriin nousee HUB logisticsin lähes 7 000 neliön logistiikkakeskus. Joka viides Uudenkaupungin tuhannesta uudesta työpaikasta tulee HUB:iin. Osa yrityksen työntekijöistä on entisiä autotehtaan logistiikkaihmisiä.
Tällä hetkellä Uudessakaupungissa on noin 4 500 yksityisen sektorin työpaikkaa.

Suomen elinkeinoelämän suhdannekehitys on alkuvuonna ollut odotuksia heikompaa. Tilaukset supistuivat sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Alkuvuonna myös palvelualojen myynnin kasvu pysähtyi nopeasti. Henkilöstö supistui kaikilla päätoimialoilla. Tämänhetkistä suhdannetilannetta luonnehditaan kaikilla päätoimialoilla selvästi keskimääräistä heikommaksi.

Suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat hieman parantuneet. Merkittävää elpymistä ei kuitenkaan odoteta, ja useilla aloilla suhdanteiden ennustetaan yhä heikkenevän jonkin verran.

Teollisuudessa odotetaan tuotannon kasvavan aavistuksen lähikuukausien aikana. Rakentamisessa tuotantomäärät laskisivat edelleen. Palvelualojen myynti palaisi loivaan nousuun. Työvoiman määrän odotetaan vähenevän edelleen kaikilla kolmella päätoimialalla.

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa tasolla +1 (tammikuussa -13). Huhtikuussa 14 prosenttia vastaajista odotti suhdanteiden vahvistuvan loppukeväällä ja tulevana kesänä. Synkkenevää kehitystä ennusti puolestaan 13 % yrityksistä.

Rakentamisen suhdannenäkymät olivat huhtikuussa lukemassa -25 (tammikuussa -37). Paranevia suhdanteita ennusti nyt 14 % toimialasta, heikennystä enteili puolestaan 39 %.

Palveluyritysten suhdannenäkymät kohosivat huhtikuussa -10 pisteeseen (tammikuussa -18). Suhdanteiden arvioi vahvistuvan 8 % yrityksistä, ja 18 % uskoi niiden heikkenemiseen.

Salon kaupungin pitkä vääntö henkilöstön lomautuksista on saanut sinetin, ja Salo lomauttaa noin 1 500 työntekijää toista vuotta peräkkäin. Kaupunginhallitus jyräsi maanantai-iltana kolmen pokkuroineen lautankunnan päätökset olla lomauttamatta henkilöstöään. Päätös syntyi äänestystuloksilla 7–6.

Kaupunginhallitus päätti lomautuksista jo helmikuussa, mutta sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen lautakunta ja vapaa-ajan lautakunta päättivät toisin. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko joutui lopulta käyttämään otto-oikeuttaan lomautusten toteutumiseksi.

Henkilöstön lomautukset käynnistyvät kesäkuun alussa. Lomautusjakso on keskimäärin kolme viikkoa lukuun ottamatta opettajia, jotka selviävät viidellä päivällä.

Noin sadassa kunnassa, kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä on suunnitteilla erilaisia säästötoimia, kuten lomautuksia. Tämä selviää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn luottamusmieskyselystä.

Jytyn luottamusmieskyselyssä on selvitetty noin 240 kunnan, kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin tilannetta. Näistä lähes puolessa eli noin sadassa on suunnitteilla säästötoimia kuntatalouden tasapainottamiseksi. Yleisimpiä säästötoimia valtakunnallisesti ovat vapaaehtoiset talkoopäivät, lomautukset ja lomarahojen vaihtaminen vapaaksi.

Jytyn selvityksen mukaan säästöihin pyritään myös muun muassa siten, että määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa ja sijaisia käytetään vähän tai ei ollenkaan. Lisäksi säästökeinona käytetään osallistumiskieltoa koulutuksiin sekä rekrytointikieltoa, palkankorotusten myöhentämistä, pakollisia talkoovapaita, palkattomia virkavapaita ja matkustamisen rajoittamista.

Henkilöstön irtisanomisista on ilmoittanut kahdeksan kuntaa ja kolme kuntayhtymää.

Työttömyys nousee 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan. Kehitys johtuu viime syksystä heikentyneistä talousnäkymistä.

Työllisyys heikkenee hitaasti, mutta lasku jatkuu pitkään. Jos talous kohenee, työllisyys kääntyy todennäköisesti hiukan nousuun vuonna 2014. Ennusteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä on noin 290 000 vuonna 2013 ja 286 000 vuonna 2014.

Rakentamisessa työllisyys pysyy melko vapaana. Palvelualalla työllisyys heikkenee tänä vuonna, mutta alan suuren koon huomioon ottaen muutos on pieni. Vuonna 2014 palveluiden työllisyys palautuu aiemmalle tasolleen. Teollisuudessa työllisyys heikkenee tänä vuonna, ja se elpyy vasta 2015.

Työttömyyden keskimääräinen kesto pitenee tänä ja ensi vuonna. Myös pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan.

Nuorten eli 15–24-vuotiaiden työttömyys kasvaa tänä vuonna, mutta laskee hiukan ensi vuonna. Nuorten työttömyysjaksot ovat kuitenkin lyhyitä. Ikääntyneiden eli yli 50-vuotiaiden työttömyys on pysynyt korkeana pitkään ja kehitys jatkuu samana. Samaan aikaan työelämässä pysytään kuitenkin entistä pidempään.

Talousvaikeuksista kärsivä Raisio harkitsee 21 henkilön palkkaamista oppisopimuskoulutukseen. Opiskelijat suorittaisivat kolmen vuoden aikana lähihoitajan tutkinnon työskentelemällä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tiimeissä.

Tällä Raision kaupunki säästäisi rahaa, sillä koulutuksessa olevien palkka voi olla 15 prosenttia matalampi kuin lähihoitajan palkka. Säästöjä tulisi myös sijaismäärärahojen käytössä, ja työvoimahallinto voi maksaa 700 euron palkkatukea.

Oppisopimuskoulutus varmistaisi lisäksi työntekijöiden saatavuutta lähivuosina, kun palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä.

Sosiaali- ja terveystoimen pitää etsiä säästökohteita tänä vuonna satojatuhansia euroja.

VR aikoo leikata henkilöstökuluja 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 mennessä. Säästöjä tavoitellaan työtä tehostamalla, ja niitä tuovat myös lähivuosien suuret eläköitymiset. Tällä hetkellä noin puolet yhtiön kustannuksista menee työntekijöihin.

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron mukaan konsernista eläköityy lähivuosina 1 700 henkeä. Heidän tilalleen rekrytoidaan noin tuhat uutta työntekijää.

Kannattavuutta pitää Aron mukaan parantaa selvästi, koska VR valmistautuu valtaviin kalustoinvestointeihin. Investointeja on luvassa noin kahdella miljardilla seuraavien 10 vuoden aikana.

Metallityöväen työttömyyskassa on maksanut alkuvuoden aikana päivärahaa 25 287 jäsenelle. Koko viime vuoden aikana päivärahaa maksettiin yhteensä 29 206 jäsenelle.

Huhtikuussa työttömyyskassa maksoi ansiopäivärahaa 17 435:lle kassan jäsenelle eli työtä vailla oli 14,3 prosenttia kassan jäsenistä. Heistä oli lomautettuja 39 prosenttia.

Maaliskuussa ansiopäivärahaa maksettiin 18 332:lle kassan jäsenelle. Huhtikuun luku ei ole verrannollinen maaliskuun lukuun, koska kuunvaihteen maksuajopäivä siirtyi vapun takia toukokuulle.

Vuosi sitten maaliskuussa päivärahaa maksettiin 13 294 jäsenelle. Heistä oli tuolloin lomautettuja 32 prosenttia.

Kaarinan kaupunkiin on suunnitteilla seniorien perhehoitokylä, joka koostuu ryppäästä perhekoteja. Aiemmin perhekodit ovat olleet yksittäisiä koteja, joten perhehoitokylä on ainut laatuaan. Seniorien perhehoidon kantavana ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen hoitomuoto ikääntyneille, jotka eivät pärjää kotona, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa.

Perhekylän toiminta alkaa ensi vuonna, ja tällä hetkellä sinne etsitään perhehoitajia. Hoitaja ei ole yrittäjä eikä työsuhteessa, vaan hän tekee toimeksiantosopimuksen kaupungin kanssa. Hoitajalle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus.

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ on valmistunut. Strategian pyrkimyksenä on järjestää maakunnan koulutus verkostoituneesti ja työelämän sekä yksilöiden tarpeita ennakoivasti.

Koulutusstrategia 2015+ kehitettiin Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia 2009–2015 pohjalta. Tämä aiempi toimintasuunnitelma syntyi, kun aikuiskoulutuksen verkostomaisessa toiminnassa nähtiin kehittämisen tarvetta. Aikuiskoulutus oli maakunnan alueella hajallaan, ja monet oppilaitokset tarjosivat päällekkäisiä koulutuksia. Koulutuksesta kiinnostuneiden oli siis vaikea löytää itselleen sopivaa koulutusta sekavasta tarjonnasta.

Osa aiemman strategian tavoitteista on jo nyt toteutunut – esimerkiksi koulutusten järjestäjien määrää on vähennetty ja työelämän edustajat sekä kouluttajat pitävät yhteisiä ennakointifoorumeita pystyäkseen vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kehitettävää kuitenkin riittää edelleen.

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ on laajennettu koskemaan myös nuorisoastetta. Visiona on, että ”Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana”.

Pankkikonserni Danske Bank yhdistää Turun konttoreitaan. Länsikeskuksen ja Hämeenkadun konttorien toiminnot yhdistetään toukokuun lopussa keskustan konttoriin Yliopistonkadulle. Yhdistämisten taustalla on sähköisen asioinnin suosion kasvu.

Turun telakan emoyhtiö, korealainen STX-konserni yrittää myydä kaikki ulkomailla sijaitsevat omistuksensa. Päätös tarkoittaa, että Turun ja Rauman telakoiden lisäksi STX etsii omistajaa Ranskassa ja Kiinassa sijaitseville telakoilleen. Myös puolikas Helsingin telakasta on myynnissä.

Rahoitusvaikeuksissa olevalla STX:llä erääntyy tänä vuonna maksettavaksi lainoja 700 miljoonan euron edestä. Omistajan ahdinko varjostaa vakavasti Turun telakan tulevaisuutta. Rahoituskriisin takia STX:n on vaikea huolehtia rakenteilla olevien alusten rahoituksesta.

”Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit pysyivät huhtikuussakin alhaalla. Kaikilla toimialoilla luottamus oli pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa”, luonnehtii Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila suhdannetilannetta.
Teollisuuden luottamus elpyi aavistuksen maaliskuuhun verrattuna, kun varastot supistuivat. Heikosta suhdannekuvasta kertoo kuitenkin matala kapasiteetin käyttöaste ja niukka tilauskanta. Luottamus on yhä selvästi alle keskimääräisen. Huhtikuun luottamusindikaattorin lukema on -7, kun maaliskuun tarkistettu luku oli -10. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, maaliskuussa mitattujen vertailutietojen mukaan EU-maiden keskiarvoa heikompi.

Rakentamisen luottamus pysyi huhtikuussa ennallaan, mutta luottamusindikaattori on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa matalammalla. Luottamusindikaattori oli huhtikuussa -20 pisteessä, eli samalla tasolla kuin edelliskuun tarkistettu lukema. Aikasarjan pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Yksityisten palvelujen luottamusindikaattori heikkeni huhtikuussa. Huhtikuun saldoluku on -2, kun maaliskuun vastaava lukema oli vielä +4. Luottamus on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa (+15) heikompaa

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni huhtikuussa edelleen, kun myyntimäärät jatkoivat laskua. Uusin saldoluku on -11, kun lukema oli maaliskuussa -7. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Turun telakalla rakenteilla olevien TUI-risteilyalusten rakentamiseen sovitun rahoituspaketin toteuttamiseen liittyvät epävarmuudet on saatu ratkaistua. Päätös takaa sen, että kaksi saksalaisen TUI Cruises -varustamon tilaamaa risteilijää valmistetaan STX:n Turun telakalla.

Alusten työllistävä vaikutus on merkittävä – tilaukset turvaavat rautakourille töitä noin 10 000 henkilötyövuoden verran.

Helmikuun lopulla sovitun neuvotteluratkaisun pohjalta valtio sitoutui myöntämään yhteensä 31 miljoonaa euroa laivanrakennuksen innovaatiotukea sekä hankkimaan Turun maa-alueen omistukseensa. Innovaatiotuista on tähän mennessä maksettu 9,6 miljoonaa euroa ja telakan maa-aluetta koskeva kauppa on allekirjoitettu.

Finnvera osallistuu rakennusaikaisen rahoituksen takaamiseen. Finnveran vastuut laivojen rakennusaikana ovat enimmillään 292 miljoonaa euroa.

Risteilijät valmistuvat aikataulun mukaan vuosina 2014–2015.

Turun kaupungin palveluksessa tehtiin viime vuonna 12 183 henkilötyövuotta. Pudotus on raju verrattuna vuoteen 2011, jolloin kirjattiin 13 517 vuotta. Jos luvuista puhdistetaan pois uusiin tytäryhtiöihin eli Turun Seudun Kuntatekniikkaan, Turun Seudun Kiinteistöpalveluun ja Turun Seudun Rakennustekniikkaan siirtynyt väki, saadaan tulokseksi niukka 60 henkilötyövuoden lisäys.

Henkilökunta kasvoi viime vuonna lähinnä varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa. Muualla muutokset ovat vähäisiä tai työvoiman käyttö vähentyi. Sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetustoimen palveluksessa on Turun henkilöstöstä noin 71 prosenttia.

Luvut löytyvät Turun kaupungin henkilöstöraportista.

Turun telakan korealainen emoyhtiö STX Offshore & Shipbuilding on saanut 540 miljoonan dollarin eli noin 420 miljoonan euron hätäluoton. Turun ja Rauman telakoilla emoyhtiön rahoitustilanteen paraneminen on hyvä uutinen. Korealaisilla on nyt mahdollisuus hoitaa oma osuutensa rahoitussopimuksesta, jolla on pyritty turvaamaan laivanrakennuksen jatkuminen Turun telakalla.

Sopimuksen mukaan Suomen valtio maksaa STX Finlandin rakentamille TUI-risteilijöille innovaatiotukea. STX:n emoyhtiön on puolestaan määrä rahoittaa Suomen telakoita summalla, jonka on julkisuudessa arveltu olevan useinta kymmeniä miljoonia. Vientitakuulaitos Finnvera puolestaan voisi taata alusten rakennusaikaisen lainan, mikäli telakan taloustilanne pääoman avulla parinisi.

Hätälaina ei vielä pelasta STX:ää, mutta se antaa konsernille aikaa löytää ratkaisu ongelmiinsa.

Kauppa työllistää joka kesä yli 10 000 nuorta. Nyt moni alan yritys, esimerkiksi Stockmann ja Anttila, palkkaa vähemmän kesätyöläisiä kuin viime vuonna.

Kauppa on Suomen suurimpia työllistäjiä, ja Kaupan liiton mukaan viidennes alle 25-vuotiaista työskentelee kaupassa. Kesätyöpaikkoja on vuosittain 15 000–20 000. Liiton loppuvuodesta keräämien tietojen perusteella vaikutti siltä, että alan yritykset palkkaavat kesällä viime vuoden tapaan. Kaupan taloudellinen tilanne on kuitenkin Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkalan mukaan tiukentunut.

Esimerkiksi yt-neuvotteluja käyvä Stockmann kertoo vähentävänsä tänä vuonna kesä- ja kiireapulaisten määrää selvästi. Viime vuonna Stockmann palkkasi 500 kesätyöläistä. Tämän vuoden tarkka luku ei ole vielä tiedossa.

Myös Anttilat, Kodin ykköset ja K-Citymarkettien käyttötavarakauppa palkkaavat noin 250 työntekijää vähemmän kuin viimevuonna, eli yhteensä 750 kesätyöntekijää. Sen sijaan S-ryhmän palkkaa heikoista suhdanteista huolimatta suunnilleen viime vuoden tapaan, eli yhteensä 13 000 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa.

Nordea-pankki palkkaa satoja uusia työntekijöitä Suomessa tänä vuonna. Uutta väkeä tarvitaan, koska henkilöstöä jää paljon eläkkeelle.

– Rekrytoimme henkilökuntaa ennen kaikkea asiakaspalvelutehtäviin, kertoi varatoimitusjohtaja Topi Manner keskiviikkona.

Kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, joten henkilöstömäärä laskee Suomessa joillain kymmenillä.

Nordea ottaa tänä vuonna myös aiempaa enemmän kesätyöntekijöitä. Työpaikan saa noin 450 nuorta.

Konepajayhtiö Metso, kemikaaliyhtiö Kemira, metsäjätti Stora Enso sekä Nokian ulkoistamia tietohallinnon palveluja hankkinut Tata Consultancy Services (TCS) ilmoittivat eilen kaikki aloittavansa merkittävät säästötoimet.

Muun muassa Salossa toimiva TCS:n yt-neuvotteluissa on vaarassa kaikkiaan 290 työpaikkaa. Yhtiö saattaa myös siirtää työntekijöitään uusiin tehtäviin. Metso aloittaa 100 miljoonan euron vuotuisen kustannussäästöihin kulukuurin. Kemikaaliyhtiö Kemira aloittaa yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa kaikkien 60 Vaasan työntekijän irtisanomiseen. Yhtiö suunnittelee lopettavansa tuotannon kaupungissa vuoden loppuun mennessä.

Metsäyhtiö Stora Enso aikoo aloittaa säästökuurin, jolla haetaan 200 miljoonan euron vuotuisia säästöjä kiinteisiin kuluihin. Suunnitelma tietää mittavia yt-neuvotteluja.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 25 600 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä. Määrä kasvoi viime vuodesta 5 100 henkilöllä eli 24,5 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,6 prosentilla.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskuksen alueilla, ja Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli kovinta. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Uusia avoimia työpaikkoja 28 % vähemmän kuin vuosi sitten

Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa 3 600 kappaletta eli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna maaliskuun aikana 8 000 kappaletta, joista 3 300 oli uusia, maaliskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla ammattialoilla – poikkeuksina tarjoilu- ja vartiointitehtävät.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 29 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 200 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi kaikissa alueen seutukunnissa. Maaliskuussa työttömien nuorten määrä väheni – tällä kertaa 100 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 600 eli prosentin verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä Salon ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 27 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 23 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä

Kysynnän hiljeneminen sekä viennissä että kotimarkkinoilla näkyy myös työllisyydessä. Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Työttömyyden kasvuvauhti ei suuresti eroa alojen välillä. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa, rakentamisessa ja hallintotyössä.

21 prosenttia suomalaisista yrityksistä suunnittelee lisäävänsä henkilöstömääräänsä yli 5 prosenttia tänä vuonna, kertoo Reguksen tuore Business Confidence -indeksi. Indeksin mukaan 76 prosenttia suomalaisista yrityksistä suunnittelee henkilöstömäärän lisäämistä tai pitämistä ennallaan vuonna 2013.

Tutkimukseen osallistui yli 26 000 yritystä 90 maasta. Tulokset osoittivat, että suomalaiset yritykset ovat palkkaamassa lisää myynti-, markkinointi- ja muuta henkilöstöä.

”Tulokset eivät kerro pelkästään siitä, että yritykset ovat palkkaamassa lisää henkilöstöä. Yritykset aikovat panostaa myyntiin ja markkinointiin, ja katsovat, että nyt on oikea aika ryhtyä myymään”, toteaa Reguksen, maailmanlaajuisen työtilaratkaisujen tarjoajan, edustaja Juha Hakala.

”Tulokset viittaavat siihen, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille on kysyntää tulevina kuukausina. Yritysten on pyrittävä palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan parhaat resurssit, jotta he pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla.”

Pienet ja keskisuuret yritykset vaihtavat Suomessa omistajaa nyt kiivasta tahtia.

”Tänä vuonna myyntiin on tullut enemmän yrityksiä kuin koskaan ennen meidän historian aikana”, kertoo Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen.

Markkinoiden vilkastuminen on näkynyt myös Suomen Yrittäjien ylläpitämässä yritysten kauppapaikassa yrityspörssissä, jonka ilmoitusmäärät ovat olleet selkeässä kasvussa. Lisäksi sähköisen kauppapaikan liikenne on ollut reippaassa kasvussa.

Maatalouden rakennemuutos on näkynyt voimallisesti työllisyydessä. Kun alkutuotanto 1988 työllisti 207 000 suomalaista, työpaikkoja oli 25 vuotta myöhemmin enää 84 000. Tämä on jopa 123 000 työpaikkaa vähemmän. Alkutuotantoon tilastoidaan maa- ja metsätalouden lisäksi kalastus ja kaivostoiminta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n katsauksessa kerrotaan maatalouden keskittyvä yhä harvemmille alueille viljatilavaltaiseen eteläiseen ja läntiseen Suomeen.

”Eri maaseututyyppien välillä maatalouden merkitys työllistäjänä vaihtelee huomattavasti siten, että kaupunkien läheisellä maaseudulla maatalous työllistää suhteellisesti muita maaseutualueita vähemmän”, professori Jyrki Niemen ja tutkimussihteeri Jaana Ahlstedtin toimittamassa katsauksessa todetaan.

Virkamiehet ovat saaneet valmiiksi Salon tulevien vuosien rajut säästöesitykset. Säästötoimet tarkoittavat 200 henkilötyövuoden vähennyksiä. Osalle kaupungin työntekijöistä luvassa on irtisanominen, osalle siirto toisiin tehtäviin. Irtisanomisten lopullinen määrä tarkentuu myöhemmin.

Lakkautuslistalla on useita kirjastoja, kouluja ja terveyspalveluita. Monet uimarannat menevät myyntiin. Säästökuurin tarkoituksena on raapia kokoon 30 miljoonan euron säästöt tulevina vuosina.

Salon kaupunginvaltuusto päättää säästökuurista kesäkuussa.

Tänä vuonna Turku on varannut toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistymiseen 200 000 euroa. Summa riittää vajaan parin sadan opiskelijan työllistämiseen kahdeksi kuukaudeksi.

Opiskelijat ohjataan sosiaalitoimesta työllistymispalveluyksikköön. Viime vuonna työllistymispalveluyksikköön ohjattiin 163 opiskelijaa, joista 108 työllistyi. 55 kieltäytyi tarjotusta työstä. Toimeentulotukea voidaan leikata, mikäli työstä kieltäytymiselle ei ole hyväksyttyä syytä.

Toimeentulotukea ei välttämättä saa, mikäli opiskelijan oppilaitos tarjoaa mahdollisuuden opiskella kesällä. Opiskelija voi kuitenkin olla oikeutettu lyhyeen toimeentulotukeen, vaikka hänellä on jo kesätyöpaikka.

Suurien ikäpolvet jäävät eläkkeelle myös pien- ja keskisuurten yritysten omistajakunnassa. Tilastokeskuksen mukaan omistajavaihdos koskee peräti 2 400 yritystä vuodessa näinä eläköitymisen ruuhkavuosina. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala arvioi, että näissä yrityksissä työskentelee kaikkiaan 200 000 palkansaajaa. Tähän lukuun ei sisälly yksityisyrittäjät, joista myös osa on kohta eläkeikäisiä.

Valtakunnallisen omistajavaihdosbarometrin mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 prosenttia etsii ulkopuolisen jatkajan yritykselleen, kun eläkeikä koettaa. Joka kymmenessä yrityksessä jatkavat yrityksen muut omistajat. Kokonaan toimintansa aikoo lopettaa eläköitymisen takia lähes 30 prosenttia yrittäjistä. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 800 yrityksen loppumista.

Alueellistaminen näyttää tasaavan alueiden välisiä kasvueroja, mutta se heikentää työllisyyttä ja alentaa kansantuotetta. Näin kertoo Valtion talouden tutkimuskeskus VATTin alueellistamisesta tekemä tutkimus.

Virallisena tavoitteena on ollut alueellistaa 4000–8000 valtion työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Nykyiset vuonna 2008 alkaneet alueellistamistoimet koskevat 5200 työpaikkaa, joista tutkimukseen kuului kaksi kolmasosaa. Tutkimuksen mukaan ainoastaan joka viides työntekijä on muuttanut työpaikan perässä. Suurin osa alueellistetuista työpaikoista on jouduttu täyttämään uudestaan.

Alueellistamisesta ovat hyötyneet eniten Kanta-Häme ja Etelä-Savo, jotka ovat saaneet eniten uusia työpaikkoja suhteessa väkilukuun. Uusimaa on menettänyt eniten työpaikkoja. Osa maakunnista ei ole saanut alueellistamisesta mainittavia hyötyjä.

Alueellistamisella tarkoitetaan valtion toimintojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta maakuntiin.

Vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa suoritettiin 23 900 tutkintoa. Tutkinnon suorittaneista 63 prosenttia oli naisia. Osuus on viime vuosien ajan pysynyt samoissa lukemissa.

Noin kolmannes tutkinnoista suoritettiin naisvaltaisella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Toiseksi eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla (24 prosenttia) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (21 prosenttia). Muiden koulutusalojen prosenttiosuus jäi alle 10 prosentin.

Maanantaina kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle kulujen vähentämistä 3,95 miljoonalla eurolla. Lomautukset kuuluvat yhtenä osana kulukuuria. Raisio on näillä näkymin lomauttamassa suuren osan henkilökuntaansa kuudeksi päiväksi. Opettajille ehdotetaan viiden päivän lomautusta.

Lomautuksen ulkopuolelle jätetään noin 340 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijää, Leijapuiston päiväkodin vuorohoitohenkilöitä, koulunkäyntiavustajia ja keittiöhenkilökuntaa. Lomautuksilla tavoitellaan 500 000 euron säästöä.

Viimeisen sanan sanova valtuusto käsittelee talouden sopeutusta maanantaina 15.8.

Kesätöitä ei riitä kaikille halukkaille, kertoo Ylen uutiset. Tilastojen mukaan koko maassa puuttuu ainakin noin 30 000 kesätyöpaikkaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) asetti talvella tavoitteeksi, että kesäpaikkoja tulisi tarjota kesäksi 2013 noin 110 000 kappaletta. Viime vuonna paikkoja oli arviolta 95 000. Työntekijäpuolella SAK:ssa ollaan sitä mieltä, että ainakin viime vuoden paikkamäärään päästään.

Kesätyöpaikkojen puolesta on kampanjoitu tänä vuonna paljon. Joillakin paikkakunnilla kesätöitä on tarjolla enemmän kuin viime keväänä.

Puolustusvoimauudistus tietää uusimman tiedon mukaan noin 500 työntekijän irtisanomista. Turussa työpaikkansa menettää näillä näkymin 54 merivoimien työntekijää. Vähennyksistä 22 osuu Saaristomeren meripuolustusalueelle, 28 merivoimien materiaalilaitokselle ja neljä merivoimien esikuntaan. Luku ei vielä ole lopullinen.

Irtisanomisia aletaan jakaa toukokuun jälkeen. Puolustusvoimat julkisti kuitenkin jo keskiviikkona 3.4. luvut työntekijöistä, joille ei ole löydetty tehtävää uudessa organisaatiossa. Merivoimien henkilöstöpäällikkö, kommodori Raimo Pyysalo muistuttaa kuitenkin, että puolustusvoimissa on yhä auki 300 työpaikkaa. Irtisanomisten kohteeksi joutuvat voivat hakea vapaina olevia töitä.

Teollisuuden luottamusindikaattori pysyi maaliskuussa ennallaan. Luottamus on yhä keskimääräistä heikompaa. Tuotannon arvioidaan silti kasvavan hieman. Maaliskuun saldoluku on -9, kun helmikuun tarkistettu lukema oli myös -9. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +3.

Rakentamisen luottamus elpyi maaliskuussa vähän, mutta luottamusindikaattori pysyi yhä matalalla tasolla. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on -22, kun helmikuun tarkistettu lukema oli -27. Indikaattori on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (-6) alapuolella.

Palvelujen luottamusindikaattori toipui vähän edelliskuun alamäestä. Myyntiodotukset ovat silti varsin varovaiset. Indikaattorin maaliskuun saldoluku on +4, kun se oli helmikuussa vielä 0 pisteessä. Luottamus on tuntuvasti pitkäaikaista keskiarvoa (+15) heikompaa.

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni maaliskuussa, kun myynti taittui laskuun. Luottamusindikaattori laski -7 pisteeseen, kun edelliskuun lukema oli -3. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0.

EK julkaisee kuukausittain luottamusindikaattoreita, jotka kertovat teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden ajankohtaisesta suhdannetilanteesta. Samanlaisia luottamusindikaattoreita julkaistaan kaikista EU-maista.

Helmikuun lopussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 26 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 4 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Helmikuun aikana työttömien määrä väheni 200 henkilöllä.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueilla, mutta Varsinais-Suomen alueen kasvuvauhti oli yksi nopeimmista. Myös nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrä on kasvussa.

Uusia avoimia työpaikkoja prosentti enemmän kuin vuosi sitten

Helmikuun viimeisenä päivänä maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 4 800 avointa työpaikkaa eli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan helmikuun aikana avoinna oli 8 700 työpaikkaa, joista 5 100 oli uusia, helmikuun aikana avautuneita työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui useimmilla aloilla paitsi kesätyöaloilla, kuten puutarha- ja kaupan alalla sekä teollisuudessa.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Varsinais-Suomessa 3 300. Tämä on 24 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Helmikuun aikana nuorten työttömien määrä väheni 80 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 600 kappaletta eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaimmin Salon ja Loimaan seutukunnissa. Naisten keskuudessa työttömien määrä kasvoi 21 prosentilla ja miesten keskuudessa 20 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä

Työttömyys on kasvussa kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä. Kun työttömyys vielä kesällä kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn 2012 mittaan levinnyt myös rakennusalalle ja teollisuuteen. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa sekä hallintotyössä ja hoitoalalla, joissa kasvu oli 20 prosenttia vuoden takaisesta.

Salon kaupunki lomauttaa 2 000 työntekijää. Pakkoloman pituus vaihtelee viidestä päivästä kolmeen viikkoon. Kaikkiaan Salon palkkalistoilla on noin 3 500 henkilöä, ja lomautuksen ulkopuolelle jää suurin osa sosiaali- ja terveystoimesta.

Päätös lomautuksista tehtiin maanantaina 25.3. kaupunginhallituksessa äänin 7–6. Lomautuksilla haetaan kaiken kaikkiaan 3,5 miljoonan euron säästöjä.

Tulevana kesänä kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin 46 000 nuorta kesätyöntekijää, arvioi KT Kuntatyönantajat. Arvio perustuu helmikuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä kattaa 74 % koko kunta-alan henkilöstöstä.

Kesätyöntekijöistä yli puolet on peruskoululaisia ja lukiolaisia. Nuoria rekrytoidaan kesäksi muun muassa toimistotöihin, puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, oppaiksi museoihin sekä avustaviin töihin vanhain- ja päiväkoteihin. Lisäksi opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin.

Valtaosa tiedusteluun vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä ilmoitti kesätyöntekijöiden määrän pysyneen edellisen vuoden tasolla. Tiedustelu kesätyöpaikkatarjonnasta oli valtakunnallinen.

Itella logistiikan varastotoiminnat Liedon Avantin teollisuusalueella lopetetaan. Yt-neuvottelujen tuloksena Espoon, Kotkan, Liedon ja Vantaan varastoyksiköissä yhteensä 38 vakinaisen henkilön työt loppuvat. 26 poistuvista työpaikoista on Liedossa.

Neuvottelujen taustalla oli Itellan mukaan tilastrategian tavoitteiden toteuttaminen. Toimintaa pyritään keskittämään suurempiin yksiköihin kannattavuuden mahdollistamiseksi.

Liedon varasto lopetetaan heinäkuun loppuun mennessä. Irtisanottaville pyritään tarjoamaan töitä muissa yksiköissä.

Turkuun suunnitellaan noin 150:tä uutta päivähoitopaikkaa tänä vuonna. Uusia päiväkoteja avattaisi eri puolelle Turkua. Suunnitelmien mukaan käyttöön otetaan käyttämättömänä olevia tiloja ja uusien tilojen lisäksi kahdeksan päiväkodin toimintaa pyritään laajentamaan.

Näitä laajennuksia varten kaupungin olisi palkattava lisää henkilökuntaa sekä vuokrattava uusia tiloja. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää lisäpaikoista ja määrärahoista myöhemmin keväällä.

Palvelualan ammattiliitto PAM on sopinut työnantajaliittojen kanssa Tutustu ja tienaa -kesätyöohjelmasta. Yksistään kaupan alalle odotetaan jopa 10 000 koululaista kahden viikon harjoitteluun. Harjoittelujakson palkka on 335 euroa.

– Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää koululaisia helpolla tavalla työelämään. Haluamme myös, että koululaiset perehtyvät samalla työelämän pelisääntöihin, kuten työsopimuksen solmimiseen, toteaa PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.

Autoalan ammattioppilaitoksissa opiskeleville harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä sijaisuuksia on tarjolla hyvin. Joillakin paikkakunnilla opiskelijat kaapataan töihin jo koulunpenkiltä. Tästä syystä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla monet autoinsinööriksi opiskelevat jättävät opintonsa kesken tai venyttävät valmistumistaan.

Varsinais-Suomessa autoalalle voi opiskella muun muassa Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutuspäällikkö Kari Lindströmin mukaan Turun AMK:n valmistumisprosentti on pääkaupunkiseutua parempi, mutta töitä riittää silti. Viime vuoden vaihteessa AMK:ssa tehdyn auto- ja kuljetusalan työllistymiskartoituksen mukaan Turussa valmistuneista yli 93 prosenttia työllistyi oman alan töihin. Autokaupan ja korjaamoiden lisäksi työpaikkoja tarjoavat muun muassa konepajateollisuus ja Uudenkaupungin autotehdas.

Koko maassa valmistuu vuosittain reilu 200 autoinsinööriä. Esimerkiksi huoltoneuvojista ja työnjohtajista on kuitenkin paikoittain huutava pula. Viime vuonna autoala työllisti 27 800 ammattilaista. Muista aloista poiketen työllisyys alalla on viime vuosina parantunut. Vuosittain alalle tulee 1 100 ammattilaista, kun todellinen tarve olisi parisentuhatta.

Varsinais-Suomen alueella työttömyys on kasvussa lähes kaikissa kunnissa. Tammikuussa 2013 alueen korkeimmat työttömyysasteet olivat Salossa (15,9) Uudessakaupungissa (14,8) ja Turussa (14,2). Myös Somerolla ja Kemiönsaarella työttömyysaste oli tammikuussa verrattaen korkea (11,2 ja 10,5).

Työttömyyden kasvu Salossa ja Vakka-Suomessa on koko maan nopeinta. Myös nuorisotyöttömyys kasvaa etenkin Salossa, Vakka-Suomessa ja Turussa. Varsinais-Suomen alueen pitkäaikaistyöttömyys on myös kasvussa.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 26 200 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä kasvoi 900 henkilöllä. Viime vuoden tammikuusta määrä kasvoi 4 200 henkilöllä eli 19,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 13,2 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin eli 11,4 % (9,6 %, 1/2012). Koko maassa osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä ollen 11,1 % (9,8 %, 1/2012). Näin Varsinais- Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomi oli yksi kovimman kasvuvauhdin alueista. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 3 600 kappaletta eli 4 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 5 900 kappaletta, joista 4 700 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla paitsi sosiaali- ja terveysalalla.

Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Kun työttömyys vielä kesällä kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa ja rakentamisessa sekä hoitoalalla, joissa kasvu oli yli 20 % vuoden takaisesta.

Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat hieman nousseet syksystä 2012. Koko maan pk-yrityksistä 26 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 21 % huononevan. Edellisellä mittauskierroksella paranevia ja huononevia suhdanteita odottaneita oli molempia 21 %.

Varsinais-Suomessa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut selvästi -4 %:sta 3 %:iin.

Henkilökunnan määrän muutosodotukset koko maata positiivisemmat

Suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös kohonneet hieman edellisen kierroksen tasosta. Viidennes Varsinais-Suomen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi, 9 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Valtaosa ennakoi henkilöstön määrän olevan viime vuoden tasolla.

- Voimme edelleen todeta, että pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta henkilökunnastaan ja jopa lisäämään sitä. Työpaikat syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin, toteaa toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä.

Suurin työllistämisen este on kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus (24 %). Työn sivukulut ja työvoiman saatavuus ovat seuraavaksi yleisempiä työllistämisen esteitä.

Työaikajärjestelyt sopeuttamistoimien kärjessä

Varsinais-Suomen pk-yrityksistä vajaa kolmannes (30 %) on ryhtynyt sopeuttamistoimenpiteisiin (koko maa myös 30%) ja 11 % suunnittelee sopeuttamista (koko maa 12%). Työaikajärjestelyt, lomautukset sekä liiketoiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin ja palveluihin ovat yleisimmät toteutetut tai harkinnassa olevat sopeutustoimet.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 25 300 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 300 henkilöllä. Viime vuoden joulukuusta määrä kasvoi 3 500 henkilöllä eli 16,0 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11,1 % (9,7 %, 12/2011). Koko maassa osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksiköllä, ollen 10,7 % (9,7 %, 12/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueilla ja kovinta kasvuvauhti oli Varsinais-Suomessa. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 100 kappaletta eli 40 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 2 800 kappaletta, joista 1 600 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla lukuun ottamatta eräitä palvelutehtäviä, kuten tavaroiden myyntitehtävissä.

Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa, Kun työttömyys vielä kesällä kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa ja rakentamisessa sekä hoitoalalla, joissa kasvu oli lähellä 20 % vuoden takaisesta.

Turun telakan rahoitus on yhä auki. STX Finlandin pelastamisesta ei tehty päätöksiä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tiistaina.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallitus tekee kaikkensa Turun telakan kahden risteilijän rahoituksen turvaamiseksi.

"Nyt käännetään jokainen kivi ja kanto, jotta tuo (rahoitus) tavalla tai toisella mahdollistuu.
Rahoitus pitäisi varmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta telakka pystyy rakentamaan kaksi TUI-varustamon jo tilaamaa risteilijää."

Joulukuussa STX hävisi kisan Oasis-risteilijästä Ranskalle. Hallitus oli aiemmin evännyt telakalta 50 miljoonan euron pääomalainan.

Helsingin Sanomien mukaan Oasis-tilaukselle suunniteltiin rahoitusta, johon olisivat osallistuneet valtio, eläkeyhtiöt Varma, Ilmarinen ja Eläke-Fennia sekä Nordea. Lehden mukaan vastaavaa yritetään nyt uudelleen.

Eläkeyhtiöt eivät kommentoineet tietoja. Urpilaisen mielestä sijoituskuvioon osallistuminen olisi yhtiöiden oma asia.

Neuvotteluja koko ajan

Varsinaissuomalaisen telakkatyöryhmän koonnut Petteri Orpo (kok.) sanoi, että korealainen omistaja, STX Finland ja valtion vientitakuulaitos Finnvera käyvät rahoitusneuvotteluita koko ajan.

Hän ei kommentoinut tietoja yritysten osallistumisesta neuvotteluihin.

"Asian ratkeaminen edellyttää STX:ltä itseltäänkin paljon. Toiminta pitää saada kannattavalle pohjalle."

STX:n Turun-telakan vaikeuksien syveneminen iskisi rajusti myös meriteollisuuden satoihin alihankkijoihin. Vaarassa voisi olla tuhansia työpaikkoja varsinkin Turun seudulla ja Lounais-Suomessa.

– Vaikutukset voivat ulottua hyvinkin laajalle, kehityspäällikkö Antti Saurama Turun kauppakorkeakoulusta arvioi.

Risteilijäbisneksen ympärille on vuosikymmenten kuluessa rakentunut todella laaja verkosto, johon kuuluu satoja yrityksiä.

Tuoreen selvityksen mukaan telakoiden alihankkijoista vajaat sata toimii ainoastaan meriteollisuudessa, ja niistä noin 50:llä on asiakkainaan vain kotimaisia telakoita. Lisäksi Suomessa on satoja yrityksiä, joiden tuloista lähes puolet kertyy meriteollisuuden tilauksista.

Alihankkijat osallistuvat laivojen suunnitteluun ja toimittavat niihin esimerkiksi moottoreita, potkurijärjestelmiä ja sisustusta.

Jos risteilijöiden rakentaminen Suomessa loppuu, osalle erikoisosaajista voi löytyä korvaavia töitä muualta, mutta tuskin kaikille.

– Monet verkostoyrityksistä ovat jo aiemmin toimineet esimerkiksi Saksan ja Ranskan telakoiden alihankkijoina, ja osa saanut hyvinkin isoja tilauksia ulkomailta. Mutta jos firmalla ei aiemmin ole ollut kansainvälistä liiketoimintaa, sen aloittaminen ei ole helppoa, Saurama sanoi.

TUI-tilausten menetys kohtalokasta

Turun telakan kohtalonkysymys on, saako STX Finland kuntoon TUI Cruisesin jo Turusta tilaamien risteilijöiden rakennusaikaisen rahoituksen.

– Tilanne olisi silloin todella vaikea. Telakalle ei jäisi mitään tilauksia, ei yhtä ainutta, arvioi Saurama Turun kauppakorkeakoulusta.

Uusia risteilijätilauksia on vaikea saada mistään, sillä harvat isoja risteilijöitä rakennuttavat laivayhtiöt ovat juuri tilanneet uusia aluksia. Autolauttojen tilauspäätöksiä taas pantataan vuoteen 2015, jolloin alusten ympäristömääräykset muuttuvat.

– Edessä voi olla jopa 2–3 vuoden kuiva kausi. Niin pitkää aikaa ei mikään telakkayhtiö voi odotella toimettomana, oli sitten missä kunnossa tahansa, Saurama sanoi.

On siis todellinen riski, että Turun telakan toiminta loppuu kokonaan?

– Kyllä näen asian näin. Koko meriteollisuus ei kuitenkaan ole uhan alla, sillä telakkatoiminta tuo 10–20 prosenttia sen liikevaihdosta.

Turussa käynnistyi vuoden vaihteessa Suomen ensimmäisten akuuttilääketieteen erikoislääkärien koulutusohjelma. Kuusivuotisen koulutuksen päättyessä Turusta odotetaan valmistuvan ainakin 10 akuuttilääketieteen erikoislääkäriä.

Suomi on akuuttilääketieteen koulutuksessa monia maita jäljessä. Euroopan unionin alueella 15 valtiolla on jo erikoiskoulutuksensa päivystyksessä työskenteleville lääkäreille. Alan johtavia maita ovat Yhdysvallat ja Australia.

Suomen ensimmäiseksi akuuttilääketieteen professoriksi Turun yliopistoon nimetty Maaret Castrén näkee koulutuksessa suuren kehitysaskeleen. Tähän saakka suurimmassa osassa sairaaloita sisätautien kaltaisten vanhojen spesialiteettien lääkärit ovat piipahtaneet kuukaudeksi pariksi päivystykseen ja sen jälkeen paikalle on tullut uusi lääkäri.

– Maailmalla on lukuisia julkaisuja siitä, että jos lääkärin ikioma työpaikka on päivystys, hänellä on halua kehittää nimenomaan päivystystyötä. Hoitajatkaan eivät joudu koko ajan opettelemaan vaihtuvien lääkäreiden toimintatapoja. Kun on enemmän rutiineja ja tutkimusta, potilasturvallisuus kasvaa, Castrén sanoo.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa on tyytyväinen, kun vuosien työ uuden koulutusohjelman luomiseksi on saatu päätökseen. Lopullisen ratkaisun asiassa teki valtioneuvosto vasta joulukuussa 2012.

Turun lisäksi koulutusohjelman vuoden alussa aloittaa Helsingin yliopisto, professoria ei Helsingissä kuitenkaan ole vielä nimitetty. Muut yliopistolliset keskussairaalapaikkakunnat Tampere, Oulu ja Kuopio aloittavat koulutuksensa myöhemmin.

Telakkayhtiö STX aloittaa ensi tiistaina yt-neuvottelut Turun ja Rauman telakoilla henkilöstövähennyksistä, Metalliliitto tiedottaa.

Taustalla on pitkälti Ranskaan menetetty risteilijätilaus. Yhtiön mukaan taloudellisen tilanteen ja ohitse menneen risteilijätilauksen takia kiinteitä kustannuksia tulee vähentää 30 prosenttia.

Turun telakan pääluottamusmiehen Jari Aallon mukaan tämä saattaa tarkoittaa jopa "useiden satojen" työpaikkojen karsimista, koska STX:n Suomen telakat ovat toimineet useamman vuoden tappiolla ja molemmat telakat toimivat nyt vajaakapasiteetilla.

Turun telakka on saanut kaksi tilausta autolautoista TUI Cruises-varustamolta. Näistä ensimmäisen tuotanto on jo aloitettu. Molempien hankkeiden rahoitus on kuitenkin vielä kesken, mikä uhkaa molempien laivojen tuotantoa.

– Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että TUI:n tilauksiin saadaan rahoitus kuntoon. Jos ne laivat menetetään, se tarkoittaa suomalaisen telakkateollisuuden alasajoa. Maailmalla ei tällä hetkellä liiku yhtään sellaista risteilijä- tai autolauttakauppaa, mitä voisi tänne saada, Aalto sanoo Metalliliiton tiedotteessa.

Telakkayhtiö STX kertoi torstain ja perjantain välisenä yönä, että amerikkalaisen Royal Caribbean -varustamon jättitilaus menee STX:n Ranskan telakalle.

Yhden Oasis-aluksen tilauksen lisäksi sopimus pitää sisällään option toisesta. Ensimmäisen aluksen rakentamisen pitäisi alkaa syyskuussa 2013, jolloin alus olisi luovutettavissa kesällä 2016. Toisen aluksen optio umpeutuu kesällä 2018.

STX:n Turun telakka on rakentanut kaksi edellistä Oasis-luokan alusta. Niiden hinta oli noin miljardi euroa alusta kohden ja ne toivat töitä yhteensä yli 10000 henkilötyövuotta.

Turun telakka oli vahvoilla myös näissä uusissa tilauksissa. Suomen hallitus ei viime viikolla suostunut myöntämään STX Finlandin pyytämää noin 50 miljoonan euron käyttöpääomalainaa, jota yhtiö olisi tarvinnut täyttääkseen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran ehdot rakentamisaikaisen rahoituksen takuille.

Turun telakka neuvotteli tilauksesta pitkään amerikkalaisvarustamon kanssa, mutta tulokseen ei päästy juuri rahoitusjärjestelyjen takia. Laivanrakennuksen tilanne Varsinais-Suomessa vaikeutuu huomattavasti, kun odotettu kauppa menikin Ranskaan.

Uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on selkeyttää TE-toimistojen ja osin ELY-keskusten järjestämisvastuulla olevia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö. Tasavallan Presidentin on määrä vahvistaa laki ja muutokset eräisiin siihen liittyvien lakeihin 28.12.2012 pidettävässä presidentin esittelyssä.

TE-toimistojen palveluvalikoima uudistuu myös sisällöllisesti. Henkilöasiakkaiden yhdenvertaisuutta parannetaan ja TE-toimistojen yrityspalvelua vahvistetaan.

Työnvälitys on jatkossakin keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille. Lisäksi julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan tieto- ja neuvontapalveluita, monipuolisia osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita. Julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät erilaiset asiantuntija-arvioinnit sekä tuet ja korvaukset, joilla tuetaan työnhakua ja palveluihin osallistumista.

Nykyiset työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu) yhdistetään työkokeiluksi, jonka käyttötarkoitusta selkiytetään. Työttömien työllistymistä yrityksiin pyritään lisäämään muuttamalla palkkatuen myöntämisen edellytyksiä. Työvoimakoulutuksen profiilia selkiytetään. Valmentava ja ohjaava työvoimakoulutus muutetaan työnhakuvalmennukseksi ja uravalmennukseksi. Työhönvalmennuksen käyttömahdollisuus laajennetaan koskemaan kaikkia henkilöasiakkaita. Matka- ja muuttokustannusten korvausten käyttöä laajennetaan.

Lomautettujen asiointi TE-toimistossa uudistuu 1.7.2013 alkaen. Työllisyyden edistämistoimikunnat (TE-toimikunnat) muutetaan työvoima- ja yrityspalvelu -neuvottelukunniksi (TY-neuvottelukunta). Muutoksenhakua koskevia säännöksiä selkiytetään ja muutoksenhakuoikeutta laajennetaan.

Uusi laki liittyy laajaan TE-palvelujen uudistushankkeeseen, jossa tavoitteena ovat tehokkaat ja tasalaatuiset palvelut eri asiakasryhmille sekä kattavat verkkoasiointimahdollisuudet. Nykyistä selkeämpi palveluvalikoima auttaa näiden tavoitteiden toteuttamisessa.

Työllisyyskatsaus 11/2012 kertoo, että Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 23 100 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 500 henkilöllä.  Viime vuoden marraskuusta määrä kasvoi 3 000 henkilöllä eli 15,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 11,6 prosentilla.
 
Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 10,1 % (8,9 %, 11/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä, ollen 9,7 %  (8,8 %, 11/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Nuorten työttömien osalta määrän kasvu oli sitä suurempaa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömyyskin kasvaa koko maassa Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta.

Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa, Kun työttömyys vielä kesällä kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa ja rakentamisessa sekä hoitoalalla, joissa kasvu oli lähellä 20 % vuoden takaisesta.

Euroalueen työttömyysaste nousi lokakuussa uuteen ennätykseen, 11,7 prosenttiin. EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan työttömänä on euroalueella jo lähes 19 miljoonaa ihmistä. Työttömien määrä lisääntyi syyskuusta 173 000:lla.

Erot euroalueen sisällä ovat suuria. Itävallassa työttömänä oli lokakuussa 4,3 prosenttia työvoimasta, kun Espanjassa sama luku on 26,2 prosenttia.

Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi koko EU:n alueella.

Työ- ja elinkeinotoimiston yhteisen verkkosivun www.mol.fi:n CV-netti -palvelun työnhakijaesittelyt näkyvät jatkossa vain työnantajille. Uudistus otetaan käyttöön joulukuun 2012 aikana. 

Uudistuksen jälkeen työnhakijoiden CV-esittelyitä voi hakea ja katsella ainoastaan käyttäjät, jotka ovat hankkineet verohallinnon Katso- tunnisteen. Katso-tunniste on ns. vahva tunniste, joka myönnetään yrityksille, yhteisöille ja julkisille organisaatioille.

Katso-tunnisteen käyttö on helppoa ja maksutonta. Useimmilla y-tunnuksella toimivista organisaatioista on tunniste jo käytössä, koska sitä käytetään asioinnissa verohallinnon kanssa. Jos tunnistetta ei vielä ole, verohallinnon Katso-tuki auttaa sen luomisessa.

Työnantajat tavoittavat työnhakijat entistä tarkemmin

Uudistuksen myötä työnhakijan tietosuoja paranee. CV:n julkaisija voi paremmin luottaa siihen, että omaa esittelyä katsovat vain työnantajien edustajat. 

Uudistus tukee sitä, että omasta esittelystään voi tehdä entistä tarkemman ja henkilökohtaisemman. Myös yhteystiedot voi esittää ilman ns. anonyymiä julkaisutapaa. Näin työnantajat löytävät osaajat entistä paremmin ja helpommin.

Vähintään 8 000 ammatillisissa kouluissa opiskellutta nuorta lopetti viime lukuvuonna opintonsa kesken kaiken. Pahimmillaan joka viides koulun opiskelija keskeytti opintonsa.

Opintojen keskeyttäminen on ammattikouluissa jatkuvasti paljon yleisempää kuin lukioissa. Opetushallitus keräsi tuoreimmat eli viime lukuvuoden eroamistiedot 50 koulutuksen järjestäjältä, joiden oppilaitoksissa opiskeli noin 100 000 nuorta. Selvitys kattaa siten valtaosan ammatilliseen perusopetukseen osallistuneista nuorista.

Tulos oli, että peräti 8 000 nuorta lopetti opintonsa kesken kaiken. Kouluvuoden ensimmäisten viikkojen liikehdintä ei edes ole luvuissa mukana. Kokonaisten koulutusalojen tilanne ei poikennut kovin paljon toisistaan. Vaikkapa matkailun, tekniikan tai sosiaali- ja terveysalan eroamisluvut heiluivat kokonaisuutena kymmenen prosentin kahta puolta.

Talotekniikka pitää opiskelijansa

Erot näkyivät vasta tutkintotasolla, kertoo opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta.

- Meillä on tiettyjä tutkintoja, jonne ehkä innokkaasti mennään, mutta niin kuin luonnonvaratutkinnossa näytti olevan, se tuntuu ja kuulostaa hienolta, mutta sitten arkitodellisuus on toista.

Kiinteistöpalvelujen opinnot jätti kesken joka neljäs, hevostalouden opinnot joka viides. Vähiten keskeytettiin talotekniikan ja sähköpuolen opintoja, jotka jätti vain viisi prosenttia opiskelijoista. Lähihoitajan opinnot keskeytti kahdeksan prosenttia opiskelijoista.

Neljäkymmentä prosenttia lopettaneista lähti jo ensimmäisen lukukauden aikana, yli puolet ensimmäisenä vuonna. Uusi havainto oli, että eroajissa oli nyt yhtä paljon tyttöjä ja poikia.

Asuntola kiinnittää kouluun

Enimmillään koko koulun opiskelijaporukasta keskeytti lukuvuoden aikana peräti viidennes.

Suurimpien keskeytysprosenttien koulut ovat Uudeltamaalla. Sieltä löytyvät tosin myös parhaiten opiskelijansa pitävät koulut. Niissä vain pari prosenttia nuorista keskeytti opintonsa.

Käytännöllinen syy jatkaa opintoja näyttäisi olevan asuntola. Asuntolassa asuneista nuorista vain viitisen prosenttia keskeytti ammattikoulun.

Runsaat poissaolot olivat yleisin syy erota tai erottaa opinnoista, mutta toiseksi yleisintä oli, että eroamisen syy jäi epäselväksi. Näissä kahdessa syyryhmässä on kouluilla paljon pohdittavaa, arvioi opetusneuvos Penttinen. Toiseen kouluun lähti joka kuudes keskeyttäjä. Väärä valinta mainittiin perusteeksi joka 10. eroamiselle.

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 22 500 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä kasvoi 400 henkilöllä. Viime vuoden lokakuusta määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli 13,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,8 % (8,7 %, 10/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä, ollen 9,5% (8,6 %, 10/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Nuorten työttömien osalta määrän kasvu oli sitä suurempaa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömyyskin kasvaa koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 9% vähemmän kuin vuosi sitten
Lokakuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 400 kappaletta eli 6 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna lokakuun aikana 3 800 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, lokakuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla lukuun ottamatta eräitä palvelutehtäviä. Kysyntä oli hoito-, tarjoilu- ja siivoustehtävissä voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 21 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 800 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla – suurinta kasvu oli Salossa. Lokakuun aikana nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 000 eli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa alueen kaikissa seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 14 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 13 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä
Kaikilla ammattiryhmissä ja -aloilla työttömyys on kasvussa, Kun vielä kesällä se kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen.

Työttömyys kasvussa joka toisessa Varsinais-Suomen kunnista
Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Turun seudulla työttömien määrä kasvoi 9 prosentilla, kun se Salossa kasvoi yli kolmanneksella. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (13,9 %) sekä Salon kaupungissa (14,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (6,2 %) ja Nousiaisissa (4,8 %). Työttömyysaste oli yli 10% kolmessa (Uusikaupunki, Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta, kun vuotta aiemmin tilanne oli vastaava Turussa ja Salossa.

Lähes puolet metallialan yrityksistä on syksyn aikana palkannut uusia työntekijöitä. Vain viidennes yrityksistä on samaan aikaa irtisanonut. Tiedot perustuvat Metalliliiton luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 112 luottamusmiestä eri yrityksistä eri puolilta maata.

Tulosten perusteella uutiset suurten yritysten, kuten Metson ja Rautaruukin yt-neuvotteluista antavat vajavaisen kuvan kokonaistilanteesta.

Palkkaamiset ja irtisanomiset johtuvat tilausten ja tuotantomäärien muutoksista. Tuotanto on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan 42 prosentissa yrityksistä. Taantuma on nipistänyt lähes yhtä monen yrityksen tuotantoa. Suuri lovi tuotantoon on syntynyt 17 prosentissa yrityksistä.

Yli 60 prosenttia luottamusmiehistä uskoo, että työpaikan näkymät säilyvät seuraavat puoli vuotta nykyisellään. Huonompia aikoja ennustaa reilu viidennes ja tilanteen parantumista vajaa viidennes.

Kiristynyt taloustilanne luo työpaikoilla paineita myös henkilöstön ja johdon suhteisiin. Lähes kolmannes arvioi suhteiden heikentyneen ja joka kymmenes parantuneen. Suurin osa luottamusmiehistä ei ole havainnut mitään muutoksia.

Yritysten päättäjät antoivat Kaarinalle parhaan yleisarvosanan Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Kuntien imagotutkimuksessa. Parhaimmin tutkimuksessa menestyneitä kuntia yhdistää niiden koettu hyvä liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Toisille yrittäjille toimipaikaksi suositeltavin kunta taas on Seinäjoki, jonka vahvuuksia ovat keskuksen kaupalliset palvelut sekä helppo yhteydensaanti kunnan virkamiehiin.

Kaarina sai yrityksiltä Taloustutkimuksen uudessa Kuntien imagotutkimuksen parhaan yleisarvosanan (keskiarvo 7,90), kun asiaa selvitettiin kunnissa toimivilta yrityksiltä. Kärkikolmikkoon sijoittuivat myös jaetulle kakkossijalle Oulu ja Tampere keskiarvosanalla 7,80. Kaikkien kärkikolmikkokuntien vahvuutena oli niiden liikenteellinen sijainti ja yhteydet.

Sen lisäksi Kaarinan ja Oulun erityisvahvuutena oli kuntien yrittäjämyönteisyys. Tampere taas sai erityiskiitosta keskuksen kaupallisista palveluista.

On asiasi melkein mikä tahansa: bussikortin lataaminen, lainakirjojen palauttaminen, koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen, vuokra-asunnon hakeminen, liikuntakortin osto tai eläkeasioiden selvittely, niin apu löytyy yhdestä paikasta. Monitori on Turussa ensimmäinen yhteispalvelupiste, jossa samojen seinien sisältä löytyvät Turun kaupungin, Kelan ja Turun työ- ja elinkeinotoimiston palvelut.

– Toimintamme kehittyy jatkuvasti. Meillä on nyt nämä palvelut, mutta puolen vuoden päästä voi olla taas jotain uutta, Monitorin palvelupäällikkö Outi Laikko hymyilee.

Monitori sijaitsee kauppakeskus Skanssissa. Ovelta ei heti hahmota, kuinka isosta palvelupisteestä on kysymys. Tilaa on kaikkiaan 355 neliötä ja ne mahdollistavat useita toimintoja. Monitorissa järjestetäänkin monenlaisia infotilaisuuksia.

Nämä palvelutMonitorissaTurun kaupungin neuvontapisteKirjaston lainaus- ja palautuspisteKelan palveluneuvoja tiistaisin ja torstaisin klo 12–16Terveysneuvontaa eläkeläisille tiistaisin klo 11–13Asiointineuvontaa somalin, viron ja venäjän kielilläTyö- ja elinkeinotoimiston työnhaku- ja koulutusneuvontaMaksuttomat nettipisteetBussikorttien latausLiikuntakorttien myyntiKaupungin työkeskuksen ja nuorten työpaja Fendarin myyntipiste

– Meillä on ollut työvoimahallinnon tilaisuuksia, joissa on haettu esimerkiksi sesonkityöntekijöitä, sekä terveyttä edistäviä tapahtumia, joissa on mitattu verenpainetta ja kolestrolia, Laikko kuvailee.

Monitorin tavoitteena on tarjota palveluita työikäisille, jotka ovat elämänmuutostilanteessa, esimerkiksi työnhaun, työttömäksi tai eläkkeelle jäämisen takia.

– Mutta tänne voi tulla muutenkin, esimerkiksi palauttamaan ja lainaamaan kirjastokirjoja.

Monitori käynnistyi apulaiskaupunginjohtajana toimivan Maija Kytän aloitteesta. Turun kaupunki on jo päättänyt jatkorahoituksesta, mutta yhteistyökumppaneiden rahoitus on vielä puumerkkiä vailla.

– Meillä on hyvä henki. Uskon, että sopimus syntyy ja Monitori jatkaa toimintaansa yhteispalvelupisteenä, Laikko toteaa.

– Kävijämäärämme ovat kasvaneet kaiken aikaa, palvelupisteellä on potentiaalia kehittyä. On vain kestänyt yllättävän kauan, että ihmiset ovat alkaneet löytää palvelumme.

Suurinta kysyntää Monitorissa on kuudelle tietokoneelle, joita ihmiset tulevat käyttämään tehdäkseen työhakemuksia ja laatiakseen cv:n itselleen.

– Kaikilla ei ole tietokonetta kotona tai ainakin tulostin puuttuu. Täällä on sekin etu, että samalla voi saada opastusta cv:n laadinnassa.

Monitori on avoinna ma-ke kello 11–18, to 12–19 ja pe 11–17.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon palvelutasoa on tarkoitus nostaa ensi vuonna. Tyksiin ollaan perustamassa 10 sairaanhoitajan ja kahdeksan lähihoitajan tointa lisää. Niiden lisäksi tarvitaan kaksi uutta erikoistuvan lääkärin virkaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus esittää ensi vuoden budjettiin myös 36 miljoonaa euroa investointeihin. Rahat käytetään Tyksin T-sairaalan loppuun rakentamiseen ja varusteluun. Sen jälkeen rakennushankkeet keskittyvät A-sairaalan tilojen peruskorjauksiin, joihin varataan lähes 12 miljoonaa vuosille 2013–2017, sekä U-sairaalan korvaajaan, jonka rakentamiseen ja varustamiseen varataan 104 miljoonaa euroa vuosille 2014–2018.

Karkkimaailma Oy:n karkkitehdas aloitti toimintansa tänään Kaarinassa. Yrityksen ovat perustaneet kaksi entistä Leafin työntekijää, Tommi Heikkonen ja Timo Linte. Yhteensä miehillä on yli 40 vuoden kokemus makeisten valmistuksesta.

Karkkimaailma työllistää kesään mennessä noin kymmenen työntekijää. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa parissa vuodessa muutaman prosentin osuus Suomen makeismarkkinoista.

Karkkitehdas valmistui entisiin leipomotiloihin Turku–Helsinki-moottoritien varteen neljässä kuukaudessa. Tilaa on 1 200 neliötä. Karkkimaailma osti Kanadasta lähes 20 metriä pitkän makeiskoneen, jolla voi valmistaa viisi miljoonaa kiloa karkkia vuodessa.

– Koneen kapasiteetti on noin kymmenen kertaa suurempi kuin kuivatuskapasiteetti. Jos makeisten kysyntä on suurta, voimme nopeasti kasvattaa kokonaiskapasiteettia laajentamalla kuivatustilaa. Rakennussuunnittelu on jo aloitettu, Tommi Heikkonen sanoo.

– Valmistamme alkuun hedelmä-, salmiakki- ja marmeladimakeisia irtomyyntiin. Ensi vuoden aikana makeisia pakataan myös omalla tuotemerkillämme karkkipusseihin ja -rasioihin. Olemme löytäneet yhteistyökumppaneiksi paikallisia, pieniä pakkausvalmistajia, Heikkonen sanoo.

Virallisesti tehtaan avasivat tänään Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo ja Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta. Petteri Orpon mielestä Suomi tarvitsee pieniä, innovatiivisia yrityksiä, joista voi kasvaa suuria.

Turun Sanomat kertoi karkkitehtaan avautumisesta jo elokuussa.

Saksalainen TUI Cruises -varustamo tilaa STX Finlandin Turun telakalta toisenkin aluksen. Aiemmin sovittu tilausoptio toteutuu ja asia vahvistettiin tänään.

STX Finlandin Turun telakalla alkoi maanantaina jo viime syksynä tilatun saksalaisen TUI Cruisesin risteilijän rakentaminen. Nyt vahvistettu alus on sisaralus aiemmalle tilaukselle.

Jo aiemmin tilattu uudisrakennus on noin 295 metriä pitkä ja noin 36 metriä leveä. Risteilijöiden on määrä valmistua vuosina 2014–15. Aluksen arvioidaan olevan noin 400 miljoonan arvoinen.

Nyt rakenteilla olevaan risteilijään tulee runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Yliopistot keskittyvät nyt räätälöimään työnantajille tietoa opiskelijoista.

”Tilanne on pitkään ollut työnantajapuolella mahdoton. Saadakseen tietoa korkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä työnantajan on täytynyt vierailla yksitellen eri korkeakoulujen verkkosivuilla”, aloittaa Lähde työelämään -hankkeen projektikoordinaattori Jenni Iivonen.

Nyt valtakunnalliseen korkeakouluosaajat.fi -verkkopalveluun on koottu keskitetty, erityisesti työnantajille suunnattu tietopalvelu opiskelijoiden harjoittelusta, opinnäytetöistä ja projektitöistä. Tavoitteena on välittää tietoa opiskelijoista niille työnantajille, jotka eivät aiemmin ole tehneet korkeakouluyhteistyötä. Tällaisia työnantajia ja harjoittelupaikkojen tarjoajia ovat esimerkiksi pienyritykset.

Iivosen mukaan työnantajille välittynyt kuva korkeakouluyhteistyöstä on aiemmin ollut puutteellista ja vaikeaselkoista. Hän uskoo, että työnantaja ei aina edes ole selvillä erilaisista mahdollisista tutkinnoista, joita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi suorittaa.

Helsingin Sanomat uutisoi 27.10., että korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nyt nopeammin kuin yleinen työttömyys. Uutisen mukaan työttömiä maistereita oli syyskuussa 13 000.

Verkostojen puute pelottaa

Turun yliopiston työelämäpalvelu Rekryn johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo, että yliopiston järjestämiin urasuunnittelupienryhmiin olisi kysyntää enemmän kuin niitä nykyresursseilla pystytään järjestämään.

Lisäksi Rekry alkaa järjestää myös jatko-opiskelijoille suunnattua pienryhmäohjausta. Tilausta olisi myös kansainväliselle eli englanniksi järjestetylle urasuunnittelupienryhmälle.

Tuomisen mukaan valmistumaisillaan olevat opiskelijat joko pohtivat, ovatko he valinneet oppialansa oikein tai pelkäävät, onko heillä liian vähän ammatillisia verkostoja.

Tuomisen mukaan työnantajalle merkkaavat edelleen kuitenkin hieman yllättävästikin niin sanotut vanhanaikaiset hyveet.

”Substanssiosaamisen lisäksi työhaastattelutilanteessa arvostetaan nöyryyttä mutta ei nöyristelyä. Myös pukeutumista ja käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa katsotaan yhä useammin”, hän listaa.

Tuomisen mukaan tarve uraohjaukseen on edelleen kasvussa. Tällä hetkellä ohjauksen tarpeen kasvavaan määrään vaikuttavat hänen mukaansa eritoten monilla aloilla vellovat yt:t ja säästöohjelmat.

”Opiskelijan oman osaamisen tunnistaminen jo opintojen alkuvaiheessa olisi erittäin tärkeää, jotta hämmennykseltä vältyttäisiin myöhemmin. Tähän voisi kiinnittää huomiota esimerkiksi HOPSin laatimisen yhteydessä”, hän kehottaa.

Hallitus esittää 1.11.2012 muutoksia tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin. Muutokset helpottavat määräaikaisen työntekijän mahdollisuuksia arvioida työsuhteensa perusteita. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Työnantajan antamassa selvityksessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle olisi muutoksen jälkeen käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta, jos se on sopimusta tehdessä tiedossa.

Vuokratyötä tekevän selvityksessä tulisi myös ilmetä tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Tämä parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Vuokratyön tilaajan olisi myös pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Euroalueen työttömyys nousi ennätykseen syyskuussa. Työttömyysaste oli 11,6 prosenttia, kun elokuussa se oli 11,4 prosenttia.

Luvuista kertoo Euroopan tilastokeskus Eurostat.

17 maasta koostuvalla euroalueella on yhteensä 18,5 miljoonaa ihmistä vailla työpaikkaa. Espanjan suurtyöttömyys on huolestuttanut jo pitkään, kun eilen puolestaan kerrottiin Saksan työttömien määrän kasvusta.

Eroa näillä mailla on silti huimasti - Espanjan työttömyysprosentti on lähes 26 ja Saksan runsaat viisi.

Lääkeyhtiö Orion aikoo perustaa uuden pakkaus- ja logistiikkakeskuksen entisiin Nokian tiloihin Saloon.

Yhtiö on solminut Nokian kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan se ostaisi Nokialta tiloja Salosta ja keskittäisi niihin osan Orionin Espoon ja Turun lääketehtaiden pakkaus- ja logistiikkatoiminnoista. Toteutuessaan keskus loisi uusia työpaikkoja.

Tilojen muuntaminen Orionin käyttöön sopiviksi alkaisi ensi vuoden alussa, ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyisi arviolta vuoden 2013 aikana. Täydessä laajuudessaan pakkaus- ja logistiikkakeskus toimisi arvion mukaan syksyllä 2014. Toteutuessaan hanke lisäisi Orionin henkilöstömäärää Suomessa, ja keskuksen ollessa täysin valmis se työllistäisi arviolta yli 100 henkilöä.

Työpaikkoja siirtyy Saloon

Orion on tänään aloittanut neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa töiden uudelleenjärjestelyistä. Arvio on, että henkilöstön lisäämistarpeen lisäksi kaikille neuvottelujen piiriin kuuluville työntekijöille pystyttäisiin tarjoamaan työpaikka joko Salossa tai Orionin muissa toimipisteissä Espoossa ja Turussa - kasvavien tuotantomäärien ja henkilöstösuunnittelun ansiosta.

- Uusi pakkaus- ja logistiikkakeskus mahdollistaisi toimintojemme laajentamisen ja tehostamisen, mihin nykyisten pakkaustilojemme laajuus Espoossa ja Turussa ei riittäisi. Myös uuden henkilöstön saatavuus Salon seudulla on merkittävä tekijä, kun mietimme ratkaisuja pakkaus- ja logistiikkatoimintojemme kehittämiselle, sanoo johtaja Virve Laitinen Orionin Toimitusketjusta.

Työllisyyskatsaus 9/2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 21 700 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä väheni 700 henkilöllä. Viime vuoden syyskuusta määrä kasvoi 1 800 henkilöllä eli 9,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 7,0 prosentilla.

Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,3 % (8,5 %, 9/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 8,9% (8,3 %, 9/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja täten se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Samoin tapahtui nuortenkin osalta, lisäksi nuorten työttömyyden kasvu oli yleensä voimakkaampaa. Varsinais-Suomessa nuorten työttömyys kasvoi voimakkaammin kuin naapurialueilla ja koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 23% vähemmän kuin vuosi sitten

Syyskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 700 kappaletta eli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna syyskuun aikana 4 100 kappaletta, joista 2 500 oli uusia, syyskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Työvoiman kysyntä supistui koko lailla samaan tapaan eri aloilla vuotta aiempaan verrattuna. Kysyntä oli kuitenkin muutamissa palvelutehtävissä (myyntityössä, ravintola-alalla ja siivoustehtävissä) voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ennallaan ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 18 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 800 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla – suurinta kasvu oli Salossa. Syyskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää olevan lievässä laskussa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 000 eli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 7 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikilla aloilla

Viime kuukausina on ollut vallalla yleinen trendi että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Syyskuussa vain muutamilla teollisuuden aloilla (metalli- ja kemianteollisuus) työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta ja muilla aloilla määrä oli kasvussa.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 3 111 euroa ja mediaaniansio 2 776 euroa. Palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 18,35 euroa tunnissa ja mediaaniansio oli 16,17 euroa. Mediaaniansiossa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi ja luku kuvaa näin paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa.

Palkansaajat olivat parhaiten palkattuja valtionsektorilla, tuntiansion ollessa 21,65 euroa tunnissa. Yksityisellä sektorilla tuntiansio oli keskimäärin 18,70 euroa ja kuntasektorilla 16,84 euroa. Valtion korkeaa palkkatasoa selittää palkansaajarakenne. Valtio on työnantajanasektorina pieni ja palkansaajien tehtävät ovat pääasiassa erityisasiantuntijatehtäviä. Ammattiryhmittäinen tarkastelu parantaa sektoreiden välisen palkkatason vertailtavuutta. Useissa ammattiryhmissä yksityisen sektorin palkansaajat ovat parhaiten palkattuja. Kunnan palkansaajat ovat kaikissa ammattiryhmissä heikoiten palkattuja.

Ikäryhmittäisessä vertailussa 40-44-vuotiaiden ikäryhmä on kaikilla työnantajasektoreilla keskimäärin parhaiten palkattu ikäryhmä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioita vertailtaessa. On myös huomattava, että kyseinen ikäryhmä on taitekohta, jonka jälkeen ansiot alkavat ikäryhmissä keskimäärin alentua. Ainoastaan valtiosektorilla juuri eläkeiän kynnyksellä olevilla ansiot näyttäisivät jyrkästi nousevan.

Valimoyhtiö Componentan toimitusjohtaja Heikki Lehtonen arvioi, että yhtiön tänään ilmoittamat irtisanomiset koskettavat Suomessa reilua sataa työntekijää.

Componenta kertoi tänään, että se aloittaa säästöohjelman karsiakseen kulujaan 25 miljoonalla eurolla. Yhtiö aikoo vähentää ohjelman takia kaikissa toimintamaissaan yhteensä noin 550 työntekijää. Componenta työllistää tällä hetkellä 4 700 ihmistä.

– Maakohtainen vaikutus ei ole vielä selvillä, sillä yt-neuvottelutkaan eivät ole vielä käynnissä. Suomen vähennystarpeen suuruusluokka tulee kuitenkin olemaan noin 100–120 henkeä. Tarkat luvut selviävät myöhemmin, Lehtonen sanoo Taloussanomille. Yhtiöllä on tuotantoa Porissa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa.

Hänen mukaansa Componenta aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tulevien parin viikon aikana, jotta ne saataisiin päätökseen ennen vuodenvaihdetta.

Henkilöstön vähennystarpeet kohdistuvat Lehtosen mukaan pääasiassa tuotantohenkilöstöön. Yhtiön Suomen vajaasta tuhannesta työntekijästä noin 900 työskentelee tuotantolaitoksissa, ja heidän asemansa on tukalin.

Yksityiset työnvälityspalvelut ja varsinkin työvoiman vuokraus on erittäin hyvä talouden mittari, sillä alan yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti yleisen taloudellisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 toimialan liikevaihto laski huomattavasti, mutta palasi sen jälkeen taas kasvu-uralle. Kuluneen vuoden aikana talouden epävarmuus on heijastunut alan kehitykseen ja aivan tuoreimmat luvut kertovat kasvun hieman hidastuneen.

Vuoden 2010 lopulla työnvälitysalalla oli yhteensä 1 448 toimipaikkaa ja se työllisti 32 532 henkilöä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,44 miljardia euroa. Se on kasvanut liikevaihdolla mitattuna jo suuremmaksi kuin taloushallintoala, joka on perinteinen liike-elämän palvelu.

Yritystoiminnan muutosten ja esimerkiksi ulkoistamisen lisääntyessä asiantuntijoilta ostetut palvelut ovat yhä tärkeämpi osa varsinkin pk-yritysten toimintaa. Ulkoa ostetut palvelut tuovat kaivattua joustoa pk-yrityksen hallintoon ja talouteen. Yksi esimerkki tästä on työvoiman vuokraus. Tiukkoina taloudellisina aikoina yritykset eivät ole halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä, vaan ne mieluummin vuokraavat tarvitsemansa työvoiman.

Toimialan julkisuuskuva on myös muuttunut positiivisempaan suuntaan. Tähän on vaikuttanut muun muassa se, että monelle nuorelle ovi työmarkkinoille avautuu nykyään työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta. Tulevaisuudessa ala tulee edelleen kehittymään ja leviämään talouden uusille sektoreille. Myös alan toimijat erikoistuvat yhä selkeämmin pienempiin asiakaskokonaisuuksiin samalla kun alan isot toimijat pystyvät tarjoamaan työvoimaa useille sektoreille.

Työnvälitystoiminnan toimialaraportti (16.10.2012) verkossa

Hesburger-ravintolaketju on perustanut sosiaalisen yrityksen, joka pyrkii työllistämään vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä.

Kesällä 2012 perustettu yritys on luontainen jatko Hesburgerin roolille merkittävänä nuorten työllistäjänä.

Ensimmäiset kokemukset sosiaalisen yrityksen työnantajuudesta ovat olleet erittäin rohkaisevia.

– Kokemuksemme mukaan se joukko, jolle työllistyminen on keskimääräistä vaikeampaa, arvostaa työpaikkaa ja sitoutuu työnantajaansa keskimääräistä paremmin, Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Annamaaria Ylinen toteaa.

Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka normaalin liiketoiminnan lisäksi keskittyy vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistämistoimintaan ja siihen liittyviin tukitoimiin.

Raisio-konserni käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat pääosin Brändit-yksikön Suomen liiketoimintoja, Raisioagroon kuuluvaa rehuvalkuaisliiketoimintaa ja konsernin tukitoimintoja.

Neuvottelujen kohteena on noin 230 henkilöä ja arvioitu vähentämistarve on enintään 60 henkilöä.

Ensi maanantaina alkavat neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Neuvottelujen arvioidaan päättyvän marras-joulukuun vaihteessa. Neuvottelut koskevat mahdollisia toimintojen ja tehtävien lopettamisia ja yhdistämisiä sekä yksittäisten työtehtävien uudelleenjärjestelyjä.

Konsernin mukaan yt-neuvottelut liittyvät suurelta osin tarpeeseen parantaa Suomen toimintojen heikentynyttä kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tavoitteena on sovittaa toiminta kysyntää vastaavalle tasolle.

Rehuvalkuaisliiketoiminnan heikkoon kannattavuuteen haetaan ratkaisua ja rypsin siementä puristavan tehtaan tuotanto sopeutetaan markkinatilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää, että palvelutarpeet myöhentyvät, työn tuottavuus kasvaa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Vaje voi kuitenkin olla jopa 59 000*, koska kaikkien ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole todennäköistä.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön tekemästä, sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta koskevasta analyysistä. Työvoimapula koskee tulevaisuudessa erityisesti lasten päivähoitoa, sosiaalityötä, erikois- ja osastonlääkärien tehtäviä sekä perus- ja lähihoitajien työtä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

Lähes puolet alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samanaikaisesti nuorisoikäluokkien koko pienenee, mutta palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Alan tuottavuuden kehitys on ollut negatiivinen eikä koulutuksesta valmistuvien osuus ole ollut tavoitteiden mukainen. Analyysin perusteella on siten selvää, ettei alan palveluita kyetä turvaamaan, jos niitä ei uudisteta merkittävästi ja työntekijöitä rekrytoida alalle Suomen ulkopuolelta.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työllistymisessä sekä alalle Suomen ulkopuolelta tulevan henkilöstön rekrytoinnissa kynnyskysymyksiä ovat kielitaito sekä työyhteisön valmentaminen monikulttuurisuuteen. Ennen kaikkea tarvitaan eri osapuolten kesken yhteistyössä tehtäviä linjauksia siitä, miten kansainvälinen rekrytointi järjestetään.

Rakennusalan työttömyys pysyi korkeana myös syyskuussa, vaikka perinteisesti syyskuu on rakennustöiden kannalta parasta aikaa.

Rakennusalan työttömyyskassassa oli syyskuussa edelleen yli 6000 työtöntä, mikä on selvästi pitkän ajan keskiarvoa enemmän, kertoo Rakennusliiton tuore tiedote.

Elokuuhun verrattuna työttömyys oli lähes samalla tasolla eli 10,5 prosentissa. Elokuussa työttömiä oli 10,9 prosenttia.

Työttömyysluvut ovat pysytelleet poikkeuksellisen korkeina koko kesän ja alkusyksyn ajan. Perinteisesti rakennusalan työttömyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan huomattavasti. Kesällä ja alkusyksyllä töitä on yleensä tarjolla sen verran paremmin, että se tipauttaa myös työttömyyslukuja. Tänä vuonna tällaista kehitystä ei ole ollut näkyvissä.

Työttömyyden pysyminen korkealla jo tässä vaiheessa vuotta saattaa ennakoida sitä, että loppuvuoden ja ensi vuoden alun työttömyysprosentti nousee korkeaksi.

Rakennusalan työttömyyskassan mukaan työttömyysluvuissa näkyy nyt selvästi se, että varsinkin vuokra-asuntotuotanto on lähes pysähtynyt Suomessa.

STX Finlandin Turun telakka on erittäin lähellä uutta jättimäistä risteilijätilausta. Turun Sanomien saamien tietojen mukaan yhdysvaltalainen Royal Caribbean -varustamo olisi tilaamassa Turusta kolmannen Oasis-luokan risteilijän.

Oasis-luokan aluksia on aikaisemmin rakennettu Turussa kaksi. Niiden hinta oli noin miljardi euroa laivaa kohden. Mikäli uusi alus rakennetaan samankokoisella työvoimalla kuin aiemmat jättiristeilijät, tiedossa on noin 12 000 henkilötyövuotta.

Uuden jättiristeilijän tilauksen toteutuminen on pitkälti kiinni Suomen valtion toimista. Turun Sanomien tietojen mukaan risteilijän rahoitusasioita käsitellään torstaina talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) ei tiistaina kommentoinut asiaa.

Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto on rahoittanut Suomessa rakennettavia aluksia niiden rakennusaikana. Vientiluotto saa luottoon jälleenrahoituksen Suomen valtiolta. Teknologiateollisuus, Metallityöväen Liitto ja Ammattiliitto Pro vetosivat hiljattain hallitukseen sekä työ- ja elinkeinoministeriöön telakoiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja tilausten saamiseksi.

Oasis-luokan jälkeen Royal Caribbean on tilannut kaksi hieman pienempää risteilijää. Pettymys Suomessa oli suuri, kun tilaus menikin sivu suun ja päätyi Meyerin telakalle Saksaan. Myös yhden risteilijän Turusta tilannut TUI Cruises ilmoittaa kuukauden sisällä, hankkiiko se Turusta toisenkin aluksen.

TS

LUE LISÄÄ KESKIVIIKON TURUN SANOMISTA

Tavarankäsittelylaitteita valmistava Cargotec aloittaa yt-neuvottelut 245 työntekijän vähentämisestä maailmanlaajuisesti. Suomessa vähennystarve on 130 työntekijää, yhtiö kertoi tiistaina.

Toimitusjohtaja Mikael Mäkisen mukaan vähennyksillä sopeutetaan toimintoja uuteen toimintamalliin ja parannetaan kannattavuutta.

Cargotec kertoi syyskuussa kehittävänsä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää kohti liiketoimintavetoista organisaatiota.

Cargotec suunnittelee Mäkisen mukaan toimintojen uudelleenjärjestelyä hallintoyhtiötyyppisen rakenteen mukaisesti varmistaakseen itsenäisemmät liiketoiminnot.

Cargotecin liikevaihto oli viime vuonna 3,1 miljardia euroa. Konsernin palveluksessa on noin 10 500 työntekijää.

TS-STT

Kaikkiaan 865:ttä henkilöä uhkaa irtisanominen Puolustusvoimissa.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraalimajuri Sakari Honkamaanmukaan irtisanottavien määrä jää eläköitymisen ja työpaikan vaihdosten takia kuitenkin selvästi alle 865:n.

Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe on päättynyt. Sen tuloksena noin 11 900 henkilölle on osoitettu paikka uuden organisaation mukaiseen tehtävään, Puolustusvoimat kertoo.

Tavoitteena on, että Puolustusvoimissa olisi vuonna 2015 kaikkiaan 12 300 tehtävää eli noin 8 000 sotilas- ja 4 300 siviilitehtävää. Nyt tehtäviä on kaikkiaan 14 400.

Irtisanomisuhan alla eli "muutoksen kohteena" ovat ne 865 henkilöä, joille ei tässä vaiheessa ole voitu osoittaa tehtävää uudessa organisaatiossa. He ovat etusijaisia hakijoita avoinna oleviin tehtäviin, joita Puolustusvoimissa on vielä noin 400. Haku näihin tehtäviin alkaa tammikuussa.

Vielä alkuvuonna arvioitiin, että työ päättyisi yli tuhannelta. Nyt määrä on siis pienentynyt.

Irtisanomisten taustalla on muun muassa varuskuntien lakkauttaminen ja armeijan tarve leikata vuosibudjettiaan 250 miljoonalla eurolla.

Franchisingsektorin kasvu jatkuu lähivuosina maltillisesti epävarmasta taloustilanteesta huolimatta: ketjut arvioivat tarvitsevansa vähintään 3000 uutta työntekijää ja 800 uutta yrittäjää ensi vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi koko sektori tavoittelee 14 prosentin kasvua toimipaikkojen lukumäärässä ja viiden prosentin kasvua ketjujen yhteenlasketussa liikevaihdossa ensi vuoden kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa reilua 900:aa uutta yksikköä seuraavan puolentoista vuoden aikana. Yhteenlasketun liikevaihdon lasketaan yltävän noin 4,6 miljardiin euroon.

Tiedot ja tavoitteet ilmenevät Suomen Franchising -yhdistyksen selvityksestä.

Uusia toimipaikkoja ja voimakasta rekrytointia

Franchisingliiketoiminnassa on avoimia työpaikkoja runsaasti. Selvityksessä ketjujohtajat arvioivat, että heidän ketjunsa tulee tarvitsemaan vähintään 3000 uutta työntekijää vuoden 2013 loppuun mennessä. Suomessa toimii kaiken kaikkiaan 250–300 ketjua, joista kyselyyn osallistui 240.

Tutkimuksessa mukana olleet ketjut työllistävät tällä hetkellä jo lähes 41 000 henkilöä. Sektorin työllistävä vaikutus on kaiken kaikkiaan 100 000 henkilöä.

Erityisesti yrittäjävetoisia yksiköitä - joita on kaikista yksiköistä noin kaksi kolmasosaa - aiotaan lisätä tuntuvasti. Uusia yrittäjiä rekrytoidaan voimakkaasti.

Suomessa toimivia franchisingketjuja ovat muun muassa Kotipizza, Pizzataksi, Kiinteistömaailma, Remax, Picnic, Subway, Arnolds, R-Kioski, Vianor, autovuokraamot Hertz ja Avis, Life ja LadyLine.

Lääkekonserni Bayerin Turun tehdas on mukana mittavassa kansainvälisessä perhesuunnitteluhankkeessa, joka julkistettiin keskiviikkona kello 19 Suomen aikaa YK:n päämajassa New Yorkissa.

Hankkeen tavoitteena on tuoda pitkäaikainen ja luotettava raskauden ehkäisy 27 miljoonalle naiselle köyhimmissä maissa.

Hankkeen ehkäisymenetelmä, Jadelle-ehkäisyimplantaatti valmistetaan Bayerin Turun tehtaalla. Turun tuotantolaitoksen johtajan Peter Essenin mukaan ehkäisytuotteiden tuotantoon tarvitaan noin 50 uutta työntekijää. Hanke ulottuu vuosille 2013–2018 ja sen toteutus tuo Turun tehtaalle myös uusia investointeja.

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8 /2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa 22 400 työtöntä työnhakijaa. Elokuun aikana työttömien määrä väheni 2 200 henkilöllä.  Viime vuoden elokuusta määrä kuitenkin kasvoi 1 300 henkilöllä eli 6,2 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 4,8 prosentilla.

Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,6 % (9,0 %, 8/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,4 prosenttiyksiköllä, ollen 9,1%  (8,7 %, 8/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta silti maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni vain Pohjois-Savossa, kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on kasvussa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa nuorten työttömyys kasvoi ripeimmin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja oli 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman kysyntä supistui koko lailla samaan tapaan eri aloilla vuotta aiempaan verrattuna. Joukosta erottuivat teollisuus ja rakennusala, joissa vähennys oli selvin eli kolmanneksen luokkaa. Kaupan alalla kysyntä oli kuitenkin voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Viime kuukausina on ollut vallalla yleinen trendi että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja  joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Elokuussa vain teollisuudessa työttömien määrä oli vähentynyt vuoden takaisesta – tosin niukasti. Muilla aloilla määrä oli n. 10 % kasvussa.

Metso aloitti yt-neuvottelut henkilöstön vähentämisestä ja lomautuksista Raisiossa ja muissa paperiteollisuutta palvelevissa yksiköissään Suomessa.

Raision yksikön johtaja Kari Nettamo kertoo, että Raisiossa on hieman alle 200 henkilöä, joita neuvottelut koskevat.

– Yksikön sulkeminen ei ole mahdollista, eikä siitä ole keskusteltu, Nettamo kertoo.

Raision yksiköstä toimitetaan paperi- ja sellutehtaan prosessilaitteita. Raisiossa sijaitsee lisäksi huoltotoimintojen tuote- ja teknologiayksikkö. Raision yksikkö toimittaa Metso Powerin kautta ilmastointi- ja lämmön talteenottolaitteistoja voimateollisuudelle.

Metso tavoittelee yt-neuvotteluilla 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

– On hyvin valitettavaa, että joudumme käynnistämään näin mittavat henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet. Meidän täytyy kuitenkin varmistaa kilpailukykymme ja johtava asemamme nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, sanoo Metson Massa, paperi ja voimantuotanto –liiketoiminnan johtaja Pasi Laine tiedotteessa.

Metson arvion mukaan paperikoneiden kysyntä on pysyvästi heikentynyt, ja kohdistuu aiempaa halvempiin ratkaisuihin.

– Kirjoitus- ja painopapereiden kulutuksen kehitys on heikkoa uusien viestintäteknologioiden vallatessa alaa. Uusien painopaperikoneiden markkinat ovat hiljentyneet kun taas keskisuurten, edullisten kartonkikoneiden kysyntä jatkuu. Tämä maailmanlaajuinen kysynnän muutos pakottaa meidät sopeuttamaan kapasiteettia Suomen lisäksi myös ulkomailla, esimerkiksi Kiinassa, Laine kertoo.

Tarvitaan lisää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, kannustavuutta, käytännön toimia yrittäjyyskasvatukseen ja huomiota yrittäjien ikääntymiseen. Näin sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. 

Manpowerin työmarkkinabarometriä (Manpower Employment Outlook Survey) on toteutettu jo 50 vuotta ja osallistuvia maita on nyt yli 40. Riippumattoman tutkimuslaitoksen valitsemille, eri toimialoja ja alueita edustaville työnantajille kaikkialla maailmassa esitetään sama kysymys: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän seuraavien kolmen kuukauden aikana, verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”

Suomessa työnantajat odottavat hidasta työllistämisvauhtia vuoden 2012 neljännen kvartaalin aikana: 5 % odottaa lisäävänsä henkilökunnan määrää, 12 % ennustaa vähennystä ja 82 % arvioi tilanteen pysyvän muuttumattomana, joten työllistämisaikeiden indikaattori on -7 %. Kyseinen indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. 

Länsi-Suomessa työllistämisaikeet arvioidaan lievästi heikentyviksi. Alueen työllistämisaikeiden indikaattori on -3 % loka-marras-joulukuussa. Alueella suhtaudutaan kuitenkin optimistisemmin lähiaikojen henkilöstömuutoksiin kuin muualla maassa. Toisessa ääripäässä on Itä-Suomi, -11 %

Kymmenestä toimialasta neljän toimialan työnantajat ennustavat lisäävänsä henkilöstönsä määrää vuoden 2012 neljännellä vuosineljänneksellä. Optimistisimmat työllistämisaikeet raportoidaan sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollossa, missä työllistämisaikeiden indikaattori on +19 %. Jonkin verran uusia työtilaisuuksia odotetaan kuljetus-, varastointi-, informaatio- ja viestintäsektoreilla, joiden näkymä on +5 %. Työntekijöiden määrän odotetaan kuitenkin vähenevän viidellä toimialalla. Heikoimpia työmarkkinoita odotetaan teollisuudessa sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Toimialojen indikaattorit ovat -26 %. Työllistämisaikeet näyttävät synkiltä myös rakennusalalla, jonka indikaattori on -22 %, sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa, missä indikaattori on -11 %.

Raportissa voi tutustua myös kansainvälisiin vertailuihin työllistämisaikeiden indikaattorin suhteen.

Alueiden talous- ja työllisyysnäkymät ovat syksyllä 2012 heikentyneet ja tunnelmat ovat aiempaa varautuneemmat. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja euroalueen velkakriisi varjostavat edelleen alueiden tulevaisuudennäkymiä. Kehityskuva on kuitenkin varsin epäyhtenäinen, tilanteet ja näkymät vaihtelevat alueittain ja toimialoittain.

Nämä arviot sisältyvät 5.9.2012 Tampereella julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 raporttiin.

Raportin mukaan elinkeinoelämän ja yritysten tilanne on tällä hetkellä 22 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on säilynyt ennallaan 27:ssä ja heikentynyt 18 seutukunnassa.

Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan vain yhdeksässä seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 46 seutukunnassa ja heikkenevän 12 seutukunnassa.

Myönteisen poikkeuksen yleisestä kehityksestä muodostaa Vakka-Suomi, jossa nousun taustalla ovat muun muassa soijatehdasinvestointi ja autotehtaan tuotannon laajentuminen. Alueen työllisyyden odotetaankin kohenevan.

Salon seudun vaikeudet jatkuvat matkapuhelinteollisuuden noin tuhatta henkilöä koskevien irtisanomisten johdosta. Matkapuhelinalan supistuminen iskee myös pääkaupunkiseudulle sekä Oulun ja Tampereen seuduille. Voimakkaan rakennemuutoksen kohteeksi ovat joutuneet myös Raaseporin ja Turunmaan seudut.

Työttömyyden määrällinen kehitys on kevään ja kesän aikana kääntynyt heikompaan suuntaan lähes koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa jo pidempään, mutta nyt myös nuorisotyöttömyys on lähtenyt kasvuun. Työttömyyden suhteen erityisen vaikeaa kehitystä on odotettavissa Salon, Raaseporin ja Turunmaan seuduilla, joissa suuret irtisanomiset nostavat voimakkaasti työttömyyttä.

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa tiivistyy aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusaluiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Syksyn 2012 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta 5.9. jälkeen osoitteessa

www.temtoimialapalvelu.fi

Jouko Niemisen Prezi-esitys julkistustilaisuudesta 5.9.2012

Toimialojen syksyn 2012 tulevaisuuden näkymiä (8 toimialapäällikön näkemykset)

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459

kehittämispäällikkö Jouko Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 769

Valmet Automotiven tuotannon lomautukset jatkuvat syksyn kuluessa. Alkuvuodesta Uudessakaupungissa lomautettiin toistaiseksi noin 250 henkilöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lisäksi lomautukset koskivat määräaikaisesti vajaata 500 auton valmistajaa.

– Nyt lomautukset koskevat noin 500 henkeä ja ne ajoittuvat syksyn sekä loppuvuoden kuukausille, kertoo viestintäjohtaja Teija Åhlman Valmet Automotivelta.

Syy on sama kuin keväällä: hybridiurheiluauton Fisker Karman heikko myynti maailmalla. Myynti- ja sitä kautta tuotantomäärät ovat pysyneet eri lähteiden mukaan pieninä. Tarkkoja myyntilukuja ei ole julkisuuteen vuodettu. Uudenkaupungin autotehtaalla ei ole kuitenkaan painettu tuotantoa kokonaisuudessaan alas.

Suunnittelussa ja tuotannossa valmistellaan kovaa vauhtia Mercedes-Benzin A-sarjan tuloa Uuteenkaupunkiin. Samoin valmisteluvaiheessa on venäläisen Marussia Motorsin urheiluauton valmistuksen käynnistäminen.

– Kuten aiemmin, turvaudumme myös nyt lomautuksiin, emmekä missään nimessä irtisanomisiin. Uudet sopimukset takaavat työllisyyttä lähivuosina ja haluamme aidosti pitää kiinni osaavista autoalan ammattilaisista, Åhlman painottaa.

Valmet Automotive etsii tuleville vuosille lisää työntekijöitä Uuteenkaupunkiin. Haussa on niin tuotannon kuin toimihenkilöpuolenkin osaajia.

LUE LISÄÄ TORSTAIN TURUN SANOMISTA

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 24 600 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 100 henkilöllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa heinäkuulle ominaisista tekijöistä kuten määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 800 henkilöllä eli 3,4 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 2,9 prosentilla.

Heinäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 10,6 % (10,1 %, 7/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,3 prosenttiyksiköllä, ollen 10,2 % (9,9 %, 7/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja täten se on maan viidenneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja nyt myös Satakunnan jälkeen.

Työttömien määrä aleni vain muutamissa maakunnissa (mm. Satakunnassa) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on kasvussa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa kasvu on koko maan vauhdissa kun Satakunnassa nuorten työttömyys väheni edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa.

Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 400 kappaletta eli 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna heinäkuun aikana 3 100 kappaletta, joista 1 800 oli uusia, heinäkuun aikana avautuneita työpaikkoja. Työvoiman kysyntä supistui koko lailla samaan tapaan eri aloilla vuotta aiempaan verrattuna. Kysyntä oli kuitenkin palvelutehtävissä (ravintola-alalla ja siivoustehtävissä) ja rakennusalalla voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 toisella neljänneksellä 52 200, joka on suunnilleen yhtä paljon kuin vuotta aiemmin (49 800). Toisen neljänneksen mittausajankohta oli 1. kesäkuuta.

Avoimista työpaikoista 33 900 eli 65 prosenttia oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä kasvoi etenkin kaupan alalla (+1 100) ja väheni ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (-900). Alueittain tarkasteltuna avoimet työpaikat lisääntyivät Helsinki-Uusimaan (+3 400) sekä Länsi-Suomen (+3 000) suuralueilla ja vähenivät Pohjois- ja Itä-Suomen (-2 500) sekä Etelä-Suomen (-1 400) suuralueilla.

Vuoden 2012 toisella neljänneksellä osa-aikaisten paikkojen osuus avoimista työpaikoista pysyi samana ja määräaikaisten osuus kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vaikeasti täytettävien paikkojen osuus puolestaan väheni 40 prosentista 36 prosenttiin.

Tilastokeskus on kerännyt tietoja avoimista työpaikoista neljännesvuosittain vuoden 2002 alusta alkaen. Tilasto perustuu otokseen yritysten ja julkisyhteisöjen toimipaikoista. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluina ja internetkyselyinä. Tilasto on Euroopan unionin asetuksella säädetty. Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden työmarkkinoiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.

Kaupan liiton mukaan ala on aloittanut työvoiman määrän sopeuttamisen. Alkuvuonna kaupan alalta hävisi tuhansia työpaikkoja. Ennusteen mukaan myös alan investoinnit vähenevät tänä vuonna, kun kaupan kasvu pysähtyy.Liitto ennustaa, että velkakriisi ja hidas talouskasvu alkavat näkyä kaupan alalla toden teolla ensi vuonna, jolloin kaupan myynti supistuu. Tänä vuonna alhainen korkotaso on tukenut yksityistä kulutusta ja velkaantumista, joten alkuvuodesta vähittäiskaupan hintavaihteluista puhdistettu myynnin määrä kasvoi vielä varsin hyvin.Alhaiset korot tukevat kulutusta myös loppuvuonna, vaikka kuluttajien odotukset omasta taloudellisesta tilanteestaan ovatkin jo hiipuneet lähes vuoden 2008 lopun ja 2009 alun tasolle. Kaupan liiton ennusteen mukaan tänä vuonna vähittäiskaupan myynnin määrä kasvaa prosentin. Ensi vuonna kuitenkin velkakriisi, kasvava työttömyys, olematon talouskasvu ja viljan hinta syövät vähittäiskaupan kasvun kokonaan.

Vähittäiskauppa aloitti vaikeisiin aikoihin sopeutumisen jo alkuvuodesta työllisyyttä vähentämällä. Pelkästään toisella vuosineljänneksellä vähittäiskaupasta väheni lähes 8 000 työpaikkaa. Kaupan liitto ennustaa, että vähittäiskaupan työllisyys pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia, eikä ensi vuonnakaan kasvua ole luvassa.

Puhelinvalmistaja kertoo saaneensa Salon tehtaan yt-neuvottelut päätökseen. Salo mukaanlukien koko Suomesta vähenee 3 700 työpaikkaa. Yhtiöstä irtisanottaville on käynnistetty tukiohjelma.

Matkapuhelinvalmistaja Nokia on saanut päätökseen alkukesästä alkaneet yt-neuvottelut, jotka koskivat Salon tehtaan henkilökuntaa ja yhtiön tukitoimintoja.

Salon tuotannon yt-neuvottelut koskivat tehtaassa ja sen tukitoiminnoissa työskenteleviä noin 780 työntekijää. Tuotanto on päättynyt, ja tehtaan toiminnot ajetaan alas tulevana syksynä. Yt-neuvotteluissa käsiteltiin henkilöstövähennysten perusteita, aikataulua ja tukiohjelmaa, jonka Nokia tarjoaa irtisanottaville, Nokia kertoo tiedotteessa.

Nokia käynnistää tukiohjelman irtisanottaville ja jatkaa Salossa niin sanottua Bridge-ohjelmaa, joka tukee työntekijöitä uudelleentyöllistymisessä.

– Yrittäjyyttä harkitsevia on valmennettu sekä aloittavia yrityksiä on tuettu apurahoin. Uudelleenkoulutus on saavuttanut erittäin suuren suosion; jopa  500 Bridge-ohjelman piiriin tulleista työntekijöistä on hakeutunut uudelleenkoulutukseen, sanoo Nokia Suomen henkilöstöjohtaja Ville Valtonen tiedotteessa.

Osassa Nokian Suomen organisaatiota kesäkuussa ilmoitetut yt-neuvottelut ovat vielä kesken tai vasta alkamassa. Vähennykset toteutetaan vaiheittain ensi vuoden loppuun mennessä, ja niiden aikataulu vaihtelee.

Nokia kertoi kesäkuussa, että se aikoo vähentää 10 000 työntekijää maailmanlaajuisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Suomesta on häviämässä kaikkiaan 3 700 työpaikkaa.

Kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puhtaanapidon toimialat kasvoivat helmi-huhtikuun tarkastelujaksolla, kertoo Tilastokeskus. Kemianteollisuudessa kasvua oli lähes yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Ala osoittaa nousevaa trendiä, eikä sen liikevaihto ole ollut yhtä korkea yli kymmeneen vuoteen. Etenkin kemianteollisuuden vienti on jyrkässä kasvussa.

Elintarviketeollisuudessa kasvua oli yli viisi prosenttia ja puhtaanapidossa noin 3 prosenttia.

Kokonaisuudessaan teollisuuden liikevaihto kasvoi 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kotimaan myynti kasvoi 2,2 prosenttia. Vientiliikevaihto sen sijaan laski puoli prosenttia. Teollisuuden liikevaihto on nyt suunnilleen vuoden 2006 tasolla.

Indeksien laskenta perustuu pääosin verohallinnon arvonlisäverotietoihin.

Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni lähes 29 prosenttia vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lopettaneiden yritysten määrä väheni 13 prosenttia vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Lukumääräisesti eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja lopetti kaupan toimialalla, ja maakuntakohtaisesti yrityksiä aloitti ja lopetti eniten Uudellamaalla. Alustavien kokovuositietojen mukaan vuonna 2011 aloittaneiden yritysten määrä väheni noin kolme prosenttia ja lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi noin kahdeksan prosenttia.

Maakuntakohtaisen tarkastelun perusteella vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä lukumääräisesti eniten uusia yrityksiä syntyi Uudellamaalla, jossa aloittavia yrityksiä oli 2 598. Seuraavaksi eniten yrityksiä aloitti Pirkanmaalla (706) ja Varsinais-Suomessa (613).

Suurimmat sikalat eivät lopeta ensimmäisinä talousvaikeuksissa. Maaseutualat työllistävät vuosittain satoja henkilöitä edellisvuotta enemmän.

Eniten työllistävät suurenevat kotieläintilat, toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitosta arvioi.

Maaseudulla on vakituisissa sekä kausitöissä jopa 20 000 palkattua henkilöä.

Kotieläintilat ovat talousvaikeuksissa rehujen hinnan kallistuessa. Sikayrittäjien puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan sikalat eivät silti vähennä työväkeä.

”Suuret sikalat eivät pysty lopettamaan. Pienet saattavat löytää jonkin muun tuotantosuunnan.”

Ylikännöllä on 850 emakkoa Vampulassa.

”Rehujen kallistuminen merkitsee tilan taloudelle enemmän kuin viidelle työntekijälle maksetut palkat.”

Järjestäytyneet työnantajat työllistävät 10 000 henkilöä maaseutuelinkeinoissa. Kausityöntekijät ovat pääasiassa ulkomailta, heitä on jopa kymmenisen tuhatta. Lomituksessa tarvitaan lisää työntekijöitä, samoin hevostiloilla. Puutarhojen työntekijämäärä supistuu.

Maatalousyrittäjä Niels Borup Lapinjärveltä palkkasi uuden työntekijän viimeksi kesäkuussa. Kartano työllistää yhdeksän työntekijää ja koko yritys parikymmentä. Suomalaisia työntekijöitä Borup palkkaisi lisää, mutta heitä on vaikea löytää. Enemmistö on silti suomalaisia.

Valmet Automotive alkaa valmistaa A-sarjan Mercedes-Benz-autoja Suomessa Uudessakaupungissa, yhtiö kertoi tiistaina.

Valmet Automotive aloittaa projektin välittömästi. Tarkoitus on viimeistellä sopimus syksyn 2012 kuluessa. Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa suunnitellaan valmistettavaksi yli 100 000 A-sarjan autoa vuodesta 2013 vuoteen 2016.

”Olemme innostuneita päästessämme valmistamaan autoja maailman arvostetuimpiin kuuluvalle automerkille”, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Korhosen mukaan kumppanuus Daimlerin kanssa on hyvin merkittävä Valmet Automotivelle.

Nykysuunnitelmien mukaan A-sarjan valmistuksen ansiosta Valmet Automotive voi työllistää lomautetut henkilöt (keskimäärin 300-400 vuonna 2012) vuoden 2013 aikana. Vuodesta 2014 lähtien uusia työpaikkoja syntyy muutamia satoja riippuen tuotantovolyymien kehityksestä Valmet Automotiven tuotelinjoilla.

Tiensä päähän tulleen Nokian Salon tehtaan työntekijöille saattaa löytyä uusia työpaikkoja Uudestakaupungista. Valmet Automotiven autotehtaalla aloitetaan ensi vuonna Mercedes-Benzin A-sarjan autojen tuotanto. Valmet Automotiven toimitusjohtajan Ilpo Korhosen mukaan Nokialta vapautuvat tuotantotyöntekijät olisivat juuri autotehtaan tarpeisiin sopivia.

– Se olisi meille hyvä työvoiman lähde, sillä Nokialla on hyvin samantyyppisiä tehtäviä kuin Valmet Automotivella, Korhonen kertoo Turun Sanomille.

Myös autotehtaan pääluottamusmies Juhani Viholainen pitää nokialaisten palkkaamista hyvänä ideana. Muutaman sadan uuden työntekijän lisäksi tehtaalta lomautettuina olevien työt jatkuvat, kun Mersu-tuotanto käynnistyy.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 22 500 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 800 henkilöllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäkuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Viime vuoden kesäkuusta määrä kasvoi 200 henkilöllä eli 0,8 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 1,9 prosentilla.

Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,5 % (9,3 %, 6/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 9,3 % (9,2 %, 6/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni vain muutamissa maakunnissa (kuten Satakunta ja Pirkanmaa) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on kasvussa miltei kaikkien ELY - keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa kasvu on koko maan vauhdissa kun Satakunnassa nuorten työttömyys väheni edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa

Uusia avoimia työpaikkoja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten

Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 7 % vähemmän kuin 200 oli uusia, kesäkuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa (erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa), mutta kysyntä hiipui myös teollisuudessa. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin kaupassa ja rakennusalalla.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 100 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Turunmaalla, Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Kesäkuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 900 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää olevan lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 300 eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee yhä Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä kasvoi 4 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 2 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä vähenee ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys jopa kasvaa. Kesäkuussa vain teollisuudessa ja rakennusalalla työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta kun muilla aloilla määrä oli kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on metalliteollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Työttömyys kasvussa joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnista

Työttömien määrä väheni viime vuodesta kahdessa ja kasvoi kahdessa Varsinais-Suomen seutukunnassa. Loimaan seudulla työttömien määrä supistui ripeimmin eli 8 prosentilla, kun se Salon seudulla kasvoi 10 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,6 %) sekä Turun kaupungissa (13,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,2 %) ja Sauvossa (4,4 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa (Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta - kuten vuotta aiemmin.

Ei työtä ilman työkokemusta, ei kokemusta ilman töitä. Tuttu kehäongelma erityisesti nuorille, mutta paha ongelma myös työtehtävää tai ammattia vaihtaville. Työkokemuksen puute tekee hakijasta erityisen haavoittuvaisen, kun vapaista paikoista tapellaan ankarasti. Työnantaja yleensä vaatii loisteliasta työhistoriaa tehtävästä riippumatta. Miten uuden paikan voi saada ilman aiempaa kokemusta?

Töitä ei kannata etsiä sieltä, mistä kaikki muutkin. Rekrytoinnin asiantuntijat painottavat, että kotiläksyihin pitää panostaa.

– Mainostoimistoista esimerkiksi moni ajattelee, että ne nyt ovat aika samanlaisia. Eivät ole. Työnantajaa pitää opiskella. Näin toimii mainostoimistojenkin pitchaus (myyntipuhe). Ne opettelevat toimialaa, sen prosesseja, ehkä vähän kieltä, Jouni Kantonen, rekrytointiyhtiö Some Huntersin johtava konsultti sanoo.

– Täytyy tehdä tiedustelutyötä ja vain jaksaa jatkaa hakemista, myyntimiehen sinnikkyydellä.

– Selkeä töppäys voi olla sellainen, että jos Ikea hakee työntekijää, kerrot hakeneesi paikkaa, koska olet hirveän innostunut sisustuksesta. He ovat todennäköisesti paljon kiinnostuneempia henkilöstä, joka innostuu heidän kaupantekomallistaan, toimitusjohtaja Hannu Solanne Uranuksesta kertoo.

Helsingin TE-toimiston työvoimaneuvoja Matias Fredriksson neuvoo, että työkokemusta vailla olevan kannattaa osoittaa alan tuntemusta lyhyesti ja ytimekkäästi työhakemuksessa.

– Voi esimerkiksi hakea urheiluvälinemyyntiin, jos harrastaa jotain urheilulajia ja kertoa, että on tietoa ja taitoa siitä. Kokemusta voi hankkia muutenkin kuin työssä, harrastuksissa tai järjestötyössä.

Kohteeksi pienet ja vähemmäntunnetut yritykset

Uranuksen Solanteen mukaan työhakemuksien rustaamisen sijaan kannattaa ehkä käyttää aikansa tutustumalla siihen, millaisia työnantajia löytyy internetistä. Enemmän huomiota saa vapaamuotoisella suorahakukirjeellä.

– Suuret yritykset ostavat pienempiä ja tehostavat toimintoja. Ei niihin synny kovin paljon työpaikkoja. Niiden henkilöstöosastojen CV-tietokannat ovat jo täynnä mitä mainioimpia tyyppejä. Yritä miettiä pieniä yrityksiä, joista olet kuullut hyvää ja jotka ovat ehkä kasvuvaiheessa, Solanne neuvoo.

Verkko paljastaa,mitä osaat

Kantosen mukaan työmarkkinoilla on kyllä töitä, joillakin aloilla jopa työvoimapulaa. Ongelmana on se, että oikeat tyypit ja työt eivät kohtaa.  – Tällä hetkellä rekrytointimarkkinat ovat sellaisessa vaiheessa että, jos Matti lähtee, häntä ei ehkä korvata Matilla, vaan ihan toisenlaisella tyypillä, joka vie organisaation muutosta eteenpäin.

Kun työnhakija yrittää saada töitä esimerkiksi it-, media- ja markkinointialoilta, työnhausta ei voi puhua ilman sosiaalista mediaa. Se ei tarkoita työhakemusta yhteisöpalvelun, kuten Facebookin, Twitterin tai LinkedInin kautta, vaan työnantajaa kiinnostavaa "verkkoidentiteettiä". Sellaista voi ehkä kehittää, kun on vielä vanhassa työssä.

Kantosen mukaan tietyillä aloilla työnantajaa tai rekrytoijaa ei enää kiinnosta CV vaan enemmän verkon jalanjäljet: mitä ihminen tekee ja osaa, millä foorumeilla hän vaikuttaa, kenet tuntee ja ketkä häneen viittaavat.

Monen koulu- tai lukioikäisen nuoren ensimmäinen työpaikka järjestyy Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Pelkästään kaupan ala palkkaa ohjelman kautta vuosittain noin 10 000 nuorta.

Mistä on kyse? Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma on tarkoitettu peruskoulu- ja lukioikäisille nuorille Ohjelmassa mukana oleva työskentelee jossakin yrityksessä 30 tuntia kahden viikon ajan Yritys maksaa työstä 320 euron palkan Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat liitoilleen ohjelmaa, ja mukana olevista aloista päätetään liittokohtaisesti

Moni koululainen saa oppia yrityksistä Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Kesäharjoitteluohjelmassa peruskoulu- tai lukioikäinen nuori voi tutustua työelämään kahden viikon ajan. Yritys maksaa työstä reilun 300 euron korvauksen. Ohjelmaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria.

16-vuotias Joona Holopainen tutustuu kaupan alaan helsinkiläisessä Alepassa. Töitä on 30 tuntia viikossa kahden viikon ajan.

- Olen täyttänyt hyllyjä ja roudannut tavaraa, aika tällaista peruskauppahommaa.

Kaikkien ohjelmaan osallistuvien nuorten määrää ei tilastoida, mutta pelkästään nuorten suurin työllistäjä kaupan ala arvioi palkkaavansa sen kautta vuosittain noin 10 000 nuorta. Paljon nuoria työllistää myös muun muassa majoitus-ja ravitsemisala.

Yritys maksaa nuorelle kahden viikon työstä 320 euroa. Se riittää Joona Holopaiselle.

- Kyllä se on ihan ok työhön nähden, kun se on helppoa ja yksinkertaista. Ei voisi enempää vaatia.

Yritykset kilpailevat nuorista harjoittelijoista

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmaa on toteutettu 90-luvun alusta lähtien. Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat liitoilleen ohjelman toteuttamista, ja mukana olevista aloista päätetään liittokohtaisesti.

Kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä on kovaa, minkä takia liitot miettivät keskenään keinoja, joilla löytää nuoria työntekijöitä. - Mirja Hannula

- Ohjelman ideana on nimenomaan tarjota kesätyö sellaisille nuorille, joilla ei aikaisempaa työkokemusta ole. Kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä on kovaa, ja sen takia liitot miettivät keskenään keinoja, joilla löytää nuoria työntekijöitä, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mirja Hannula.

Ohjelman avulla yritykset voivat esitellä toimintojaan nuorille.

- Yritykset saavat näin kosketuksen tulevaisuuden osaajiin. Lisäksi saamme nuoret näkemään, millaisia yrityksiä on. Suurin osa meidän jäsenyrityksistämme on muualla kuin siellä torin laidalla, missä normaalisti kuljetaan, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Birgitta Ruuti.

Joona Holopainen uskoo kaupan alan työllistävän myös tulevaisuudessa.

- Kuitenkin kauppaa käydään aina, niin ei tämän pitäisi olla mihinkään loppumassa.

Nokian Salon tutkimus- ja tuotekehityksestä on vaarassa saada potkut jopa toistasataa ihmistä, kun matkapuhelinyhtiö karsii henkilöstöään Suomessa, kertoo Salon Seudun Sanomat. Salossa irtisanomisuhan alla on tällä hetkellä satoja toimihenkilöitä.

Tutkimus- ja tuotekehityksen eri osastoilla ja yksiköissä on parhaillaan käynnissä kuudet yt-neuvottelut ja seitsemännet ovat lehden tietojen mukaan ilmeisesti alkamassa. Irtisanomisuhan alla ovat esimerkiksi logistiikan ja laskennan työntekijät. Vain Windows Phonen tuotekehittäjiä on rajattu yt-neuvottelujen ulkopuolelle työskentelyrauhan turvaamiseksi.

Nokia ilmoitti 14. kesäkuuta sulkevansa Salon matkapuhelintehtaan sekä vähentävänsä Suomesta yhteensä 3 700 työpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä.

Yliopistoon pääsi harvempi hakija kuin vuosi sitten. Syksyllä alkaviin koulutuksiin hyväksyttiin koko maassa 25 prosenttia hakijoista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. 17 000 opiskelupaikkaa tavoitteli valtakunnallisesti yli 68 000 hakijaa. Helpointa sisäänpääsy oli luonnontieteelliselle ja teknistieteelliselle alalle. Molempiin valittiin noin 40 prosenttia pyrkijöistä.

Viime vuosien tapaan vaikeinta oli saada opiskelupaikka teatteri- ja tanssialalla sekä kuvataidealalla, joihin valittiin alle kolme prosenttia hakijoista.

Yliopiston yhteishaun hakijoista lähes 90 prosenttia on ylioppilaita. Kevään uusista ylioppilaista vajaa kolmannes sai syksyksi opiskelupaikan yliopistosta. Lähes kaikki yliopistoon hyväksytyt olivat jossain vaiheessa elämäänsä kirjoittaneet ylioppilaaksi.

Kaksi kolmasosaa yliopistoon hyväksytyistä on alle 21-vuotiaita ja neljännes 22–29-vuotiaita. Vain 8 prosenttia on yli 30-vuotiaita.

Korkeakoulupaikka pitää vastaanottaa 31. heinäkuuta kello 16.15 mennessä. Ilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

Tämän päivän pätkäaloilla kesätyöläiset voivat olla rippikouluikäisiä tai sitten liki kolmikymppisiä. Nuorimmat ahertavat kuntien puutarhahommissa, mutta millä aloilla työskentelevät kesätyöntekijöiden seniorit?

Kesätyöntekijät hikoilevat parhaillaan heinäkuun helteissä. Tilapäisväki hoitaa monien yritysten ja kuntien toimia, kun vakituiset työntekijät nauttivat kesälomistaan. Mutta mistä löytyvätkään nuorimmat työntekijät? Entä millä aloilla kesätyöntekijöitä on eniten?

Alle 18-vuotias puutarhapuolella

Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuullinen kesäduuni -kampanja selvitti kesätyöntekijöiden tilannetta. Nuorimmat työntekijät löytyvät pikaruokaravintoloista ja puhelinmyyntifirmoista. Ja kaupunkien ja seurakuntien puutarhapuolelta. Kukapa ei tietäisi kaveria, joka on leikannut hautausmaanurmikoita tai hoitanut kaupungin puistoja. Kuntien liikunta- ja rakennusvirastot palkkaavatkin alaikäisiä työntekijöitä.

Kaikista kesätyöntekijöistä alle 18-vuotiaita on vain noin kuudennes, kertoo Suomen lasten ja nuorten säätiön suunnittelupäällikkö Antti Järventaus. Aiemmin nuorisoa palkannut rakennusala ei hänen mukaansa pestaa enää alaikäisiä, alalle kouluttamattomia työntekijöitä.

– 18 vuotta on sellainen raja, missä lainsäädäntö muuttuu. Sen jälkeen voi teettää pidempää päivää, eikä tarvitse olla niin tarkka kaikista turvallisuusasioista.

Vanhimmilta vaaditaanosaamista

Vanhimmat kesätyöntekijät löytyvät osaamista vaativista hommista. Yli 25-vuotiaita on Suomen lasten ja nuorten säätiön mukaan terveydenhoitoalalla, julkishallinnossa, rakennus- ja kiinteistöalalla sekä teknologiateollisuudessa. Vanhimmat kesätyöntekijät ovat useimmiten opintojensa loppuvaiheessa olevia korkeakouluopiskelijoita.

Kesätyöntekijöiden ikäkuningattaria ja -kuninkaita löytyy myös media-alalta. Nimellisesti kesätoimittajan vakanssilla työskentelevät saattavat olla reippaasti yli kolmikymppisiä.

Kaikkiaan kesätyöntekijöiden ikähaarukka on laaja. Ammattiliittojen keskusjärjestöjen kesäduunineuvoja Joonas Tutti kertoo, että heiltä neuvoja pyytäneistä nuorimmat ovat olleet 13-vuotiaita ja vanhimmat 29-vuotiaita.

Palvelualat palkkaavat eniten kesätyöntekijöitä. Asiasta ei liene epäselvyyttä, kun kaikki Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat sanoivat samaa.

SAK:n järjestöjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola kertoo, että yksityiset palvelualat, erityisesti kotimaan kesäturismi, tarvitsevat paljon sesonkityöntekijöitä. Palvelualojen ammattiliiton PAM:n sopimusasiantuntija Seija Rouhiainen vahvistaa asian. Hänen mukaansa esimerkiksi huvipuistoissa ja golf-kentillä on paljon kesäväkeä.

Yli 50- ja etenkin yli 60-vuotiaiden työllisyys on parantunut viime vuosina selvästi. Parhaiten työmarkkinoilla on nyt tilaa ikääntyville naisille. Sen sijaan miehisillä aloilla vanhimmat työntekijät saavat tosissaan tarrautua kiinni työpaikkoihinsa, etteivät lennä niistä.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön mukaan viime vuonna vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Tilanne on parantunut etenkin hallinnon, talouden ja kaupallisten alojen töissä. Myös aiempaa harvempi yli 50-vuotias palvelualojen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattilainen oli työtä vailla.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisessa ja talonrakentamisessa työllisiä oli viime vuonna enemmän kuin vuosikymmenen puolivälissä. Tämä ei kuitenkaan koske yli 50-vuotiaita: raksa-aloilla heidän työllisyytensä oli viime vuonna parempi kuin pari vuotta sitten, mutta selvästi kehnompi kuin vuonna 2006.

Maa- ja metsätaloustöissä oli aiempaa vähemmän vanhimpia työttömiä työnhakijoita. Näillä aloilla oli kaiken kaikkiaan kuitenkin aiempaa vähemmän työllisiä, mikä viestii rakennemuutoksesta.

Kone-, vaatetus, puu- ja sähköteollisuuden yli 50-vuotiaita osaajia oli sen sijaan yhä enemmän työttöminä. Tilanteen taustalla ovat perinteisen teollisuuden vientivaikeudet ja rakennemuutos, joka koettelee etenkin pitkään teollisuudessa olleita työntekijöitä, joilla on alhainen koulutus.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa työllisten määrä on romahtanut ja lakkautetuilta tehtailta on irtisanottu suuri joukko vanhimpia työntekijöitä.

Suhdanne suosiinaisten työllisyyttä

Työelämässä olevien vanhimpien naisten tilanne on parempi kuin iäkkäiden miesten.

– Suhdanne suosii naisten työllisyyttä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Viennin takkuilu ja rakentamisen hiipuminen ovat koetelleet miesten työllisyyttä, sillä alat ovat miesvaltaisia.

Työurien pidentämisestä on puhuttu pitkään, mutta vanhimpien naisten yhä paremman työllisyyden takana ovat ainakin osin muut syyt kuin poliitikkojen toimet ja painostus.

Koulutus pitää markkinoilla

Neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilastoista huolimatta on harhakuvitelma ajatella, että työmarkkinat vetäisivät yhä enemmän vanhoja työntekijöitä.

Hänen mukaansa kyse on yhteiskunnan rakenteen muutoksesta.

– Ihmiset ovat aiempaa koulutetumpia ja pystyvät pysymään pidempään töissä, sillä suhdanteet eivät vaikuta heihin samalla tavalla kuin aiempiin sukupolviin, Kauppinen sanoo.

Koulutus tuo joustavuutta. Jos työntekijällä on vain perusasteen koulutus ja hän jää työttömäksi tehtaan sulkemisen vuoksi, hänen työllistymismahdollisuutensa ovat olemattomat.

Vaikka tehtaan toiminnan lakkaaminen on edelleen kova isku, koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä varsinkin, jos he ovat valmiita muuttamaan.

Korkeakoulujen opiskelijahaussa rannalle jääneiden ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. Yliopistoista vapautuu jopa satoja opiskelupaikkoja, kun osa paikan saaneista peruu saapumisensa syystä tai toisesta.

- Lähtökohtaisesti melkein jokaiseen hakukohteeseen vapautuu joka vuosi paikkoja, Tampereen yliopiston osastopäällikkö Mikko Markkola kertoo.

Lääketieteeseen peruutuksia tulee vain poikkeustapauksissa, kauppatieteisiinkin harvoin. Poikkeuksia kuitenkin tapahtuu .

Yhden opiskelupaikan säännös vapauttaa paikkoja

Nykyisin opiskelijaksi hyväksytty voi samassa haussa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Esimerkiksi uudet ylioppilaat voivat hyvällä todistuksella tulla valituksi useampaankin paikkaan.

Kun hakija vastaanottaa yhden paikan, järjestelmä ilmoittaa muihin yliopistoihin asiasta, ja hakijan muut opiskelupaikat vapautuvat. Kutsuja lähetetään varasijoilla oleville sitä mukaa, kun paikkoja peruuntuu.

Opiskelupaikka pitää ottaa vastaan heinäkuun loppuun mennessä.

Ansa Haataja on kokenut niin Wärtsilän, Leafin kuin Nokiankin pudottamat pommit.

Mitä sanoa reilu viisikymppiselle miehelle, joka on paiskinut töitä samassa tehtaassa samalla linjalla koko työuransa ja jäänyt yhtäkkiä työttömäksi? Voiko häntä vain neuvoa kouluttautumaan lähihoitajaksi tai ryhtymään yrittäjäksi, koska sellaisia aina tarvitaan?

Ei voi, sanoo johtava työvoimaneuvoja Ansa Haataja.

-Jokaisen asiakkaan elämäntilanne on katsottava tapauskohtaisesti. kaikille ei sovi opiskelu eikä kaikista ole yrittäjiksi. Nykyään työmahdollisuuksia on onneksi valtavasti. On katsottava sellaisia vaihtoehtoja, jotka vastaavat parhaiten asiakkaan toiveita ja ovat realistisia. Toiset tarvitsevat enemmän tsemppiä. Tärkeintä on ettei vajoa toivottomuuteen. Se koskee myös minua, Haataja toteaa napakasti.

Työttömyyden anatomia -juttusarja vain paperilehdessä.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok) asettaa tavoitteeksi Turun työttömyysasteen pudottamisen ”mahdollisimman pian” alle kymmenen prosentin. Sen jälkeen tähtäin pitäisi asettaa kahdeksaan. Toukokuun tilastossa prosentti oli tasan 12. Turussa on 10 430 työtöntä työnhakijaa.

Kun Randell kaksi vuotta sitten nousi Turun johtoon, toiminta telakalla oli juuri seisahtunut ja työttömyys oli 14,5 prosentissa. Turku ryhtyi valtiovallan kanssa toimiin, jotka koskivat koulutusta ja investointitukia. Nyt kaupunginjohtaja toivoo, että Turun ensi vuonna toteutuva organisaatiouudistus auttaisi keskittämään voimavaroja etenkin nuorisotyöttömyyttä vastaan.

Turku aikoo jatkossakin panostaa mm. lääke-, bio-, laiva-, teknologia- ja elintarviketeollisuuteen. Tosin uusi ajattelu lähtee siitä, että enää ei tehtäisi vanhantyylisiä valintoja vaan pyrittäisiin aina tukemaan niitä aloja, joilla on kasvumahdollisuuksia.

Miestyöpaikkojen kato alkaa Suomessa olla jo niin paha, että miehiä patistetaan kiireesti asennepajalle.

– Kyllä tämmöinen "äijä makkara mähän en näitä hommia tee" -asenteiden murtuminen olisi miesten oma etu, sanoo SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm.

Patistelun taustalla on pelko siitä, että miehet menettävät vähitellen asemansa toisena perheen elättäjänä Suomessa.

Syynä on se, että miesvaltaisten toimialojen työpaikat katovavat jo uhkaavaa tahtia Suomesta. Kuudessa vuodessa teollisuudesta on hävinnyt 55 000 työpaikkaa. Tuorein tilanne on FNsteelin konkurssi, jossa katkolla voi olla 450 ihmisen työpaikka Hangossa ja Kemiönsaarella Taalintehtaalla.

Uusiakin työpaikkoja syntyy, mutta enimmäkseen naisvaltaisille palvelualoille. Niihin miehet eivät juuri hakeudu. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluihin on syntynyt kuudessa vuodessa 41 000 uutta työpaikkaa.

– Yks syy on tietysti palkka, sillä keskimäärin miespalkat on parempia kuin naispalkat, toteaa Bergholm.

Toisena syynä Bergholm pitää sitä, että naiset kouluttautuvat rohkeammin sekä nuorina että aikuisina.

– Koulutusharjoittelu ja koulutustaidot ovat tärkeitä ja tässä suhteessa naiset ovat notkeampia ja ketterämpiä vaihtamaan työpaikkaa kuin miehet.

Miesten työllisyys on rapautunut hitaasti. Naisten työllisyys on noussut nopeasti ja pysynyt melko korkealla tasolla.

Yli 40-vuotiaiden miesten työllisyys on jo heikompi kuin saman ikäisten naisten.

Työntekijöitä on Hangon Koverharissa 270 ja Taalintehtaalla 180. Tämän lisäksi eri alihankkijoilla on ollut noin 200 työntekijää tehtaiden yhteydessä.

Kansainvälinen teräskonserni FNsteel on keskeyttänyt Suomen tehtaidensa toiminnan. Yhtiöllä on tehtaat Kemiönsaaren Taalintehtaalla ja Koverharissa Hangossa. Nopeasti heikkenevä teräksen markkinatilanne ja korkeat raaka-aineiden hinnat ovat vieneet hollantilaisomisteisen teräskonsernin taloudellisiin vaikeuksiin.

Kemiönsaaren kunnanjohtaja Tom Simola sai tiedon konkurssiuhasta tiistaina iltapäivällä. 180 työntekijän mahdollinen työttömäksi jääminen olisi kova isku pienelle kunnalle. Työttömyysprosentti tuplaantuisi nykyisestä noin viidestä jopa yli kymmeneen prosenttiin.

- Kova isku se olisi. Nyt täytyy tarkasti seurata, että miten konkurssiasia etenee. Meillä on keskiviikkona aamupäivällä päättäjät koolla, jolloin on jo enemmän tietoa. Kyllä tässä varmaan valtion apua tarvitaan, Simola toteaa.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa 19 800 työtöntä työnhakijaa. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni 300 henkilöllä, ja viime vuoden toukokuusta määrä väheni 50 henkilöllä eli 0,2 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 1,2 prosentilla.

Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa sama kuin vuotta aiemmin, eli 8,3 %. Koko maassa osuus kasvoi 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 8,3 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on täten sama kuin koko maassa, ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni lounaisessa Suomessa (Häme, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on lievässä kasvussa lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla – poikkeuksena Satakunnassa ja Pirkanmaalla nuorten työttömyys väheni.

Uusia avoimia työpaikkoja 16 % vähemmän kuin vuosi sitten
Toukokuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 2 300 kappaletta eli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna toukokuun aikana 5 900 kappaletta, joista 3 200 oli uusia, toukokuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan heijastui samaan tapaan eri aloille. Selvimmin kysyntä hiipui teollisuudessa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 2 prosentin suurempi kuin vuosi sitten eli 2 200 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Turun seudulla samalla kun se pysyi ennallaan Salon seudulla sekä väheni Turunmaalla, Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Toukokuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni hieman kuukauden aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Tosin yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 300 eli 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Loimaan seudulla ja Turunmaalla. Työttömien määrä kasvoi 4 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 3 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa
Viime vuoden toukokuuhun verrattuna työttömien määrä on muuttunut vain vähän useimmissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on, että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt kun taas palveluissa määrä on kasvanut. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Työttömien määrä väheni viime vuodesta miltei kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Loimaan seutukunnassa työttömien määrä supistui ripeimmin eli 8 prosentilla, kun se Vakka Suomessa suorastaan kasvoi (4 %). Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (10,2 %) sekä Turun kaupungissa (12,0 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (4,6 %) ja Paimiossa (3,7 %). Työttömyysaste oli yli 10 % kahdessa (Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta – kuten vuotta aiemmin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus 26.6.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Keskivertotyöntekijä menettää työuransa aikana lähes 160 000 euroa, jos hän ei kirjaa ylitöitään. Korvaamattomat ylityöt pienentävät myös eläkkeen määrää. Samalla kaikki ansiosidonnaiset korvaukset pienentyvät.

”Asia on erittäin tärkeä myös hyvinvoinnin ja työurien pidentämisen kannalta. Tyypillinen tilanne yrityksessä on, että työntekijä uuvahtaa yllättäen syliin ja jää pitkälle sairaslomalle”, sanoo Suomen Ekonomiliitto SEFE;n edunvalvontajohtaja Lotta Savinko. ”Työaikalaki on ehkä Suomen rikotuin laki.”

Jos 30-vuotias 3 500 euroa kuukaudessa ansaitseva tekee kolme ylityötuntia viikossa, hän on 65-vuotiaana menettänyt lopputyöuransa aikana bruttoansiotuloistaan 155 000 euroa.

Laskelmat on tehnyt Suomen Ekonomiliitto SEFE oman vuosittaisen palkkatutkimuksen tulosten pohjalta.

Lähde: Helsingin Sanomat 25.6.2012 (lehti)

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ovat laatineet vuodesta 2008 alkaen ammattibarometriä. Ammattibarometri kertoo keskeisten noin 200 työelämän ammatin kysynnän seuraavan puolen vuoden kehitysarviosta ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Barometri perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisten työmarkkinoiden toiminnasta.

Ammattibarometrin tietoja hyödynnetään työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, tietopalvelussa, ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, työmarkkinaennusteiden laadinnassa jne. Barometristä on apua myös, kun työnantajat suunnittelevat sijoittumispaikkaansa ja etsivät tietoa vapaasta työvoimasta.

Nykyään barometri laaditaan kaikkien ELY-keskusten alueilla kolme kertaa vuodessa – tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Valtakunnallisesti yhtenäisellä barometrillä pystytään parantamaan työmarkkinoiden toimintaa tehostamalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä edistämään näin niin alueellista kuin ammatillista liikkuvuutta.

Toukokuussa laadittavaa barometria ei paineta, sen tuloksia on saatavissa vain tulostettavina tiedostoina. Ohessa pdf-muodossa koosteposteri ja Varsinais-Suomen TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteen mukaan priorisoidussa sekä ammattiryhmittäisessä järjestyksessä.

Työssä opintojen ohella käyneet opiskelijat työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla ovat erityisen hyvin pärjänneet etenkin oman alansa töitä tehneet ja nopeasti opinnoistaan valmistuneet. Heistä ainoastaan joka viides on kokenut työttömyyttä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Parhaiten ovat pärjänneet paljon töitä tehneet miehet, jotka ovat menestyneet opinnoissaan vain keskinkertaisesti tai tyydyttävästi. Heikoimmin työmarkkinoilla ovat menestyneet hitaasti tai keskimääräistä vauhtia opiskelleet, jotka eivät ole tehneet lainkaan töitä opintojen ohella. Heistä lähes puolet on ollut työttömänä.

Työssäkäynti on tyypillisin opiskelijoiden opintoja hidastava tekijä. Opiskelijat eivät kuitenkaan tee töitä ainoastaan turvatakseen toimeentulonsa, vaan työkokemuksen karttumista pidetään erityisen tärkeänä. Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista piti työssäkäyntiä ammattitaidon kehittymisen ja työelämään sopeutumisen kannalta hyödyllisenä. Vastaajat kokivat myös, että karttuneesta kokemuksesta oli ollut hyötyä heidän myöhemmällä työurallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus perustuu neljästä yliopistosta valmistuneille ja työnantajille suunnattuihin kyselyihin sekä rekisteri- ja haastatteluaineistoon.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 18.6.2012, lue koko tutkimus

Matkapuhelinvalmistaja sulkee tehtaan Salossa ja irtisanoo massiivisen määrän työntekijöitään. Yhtiö myös varoittaa tuloksestaan, myllää johtonsa, myy rönsyjään pois... ja ostaa ruotsalaisen teknologiayhtiön.

Matkapuhelimia valmistava Nokia myllää toimintansa täysin uuteen uskoon. Yhtiö kertoi suurista muutoksista ennakkohuhujen mukaisesti torstaiaamuna.

Älypuhelinten myynnissä kompuroinut Nokia aikoo leikata yhteensä 3 700 työpaikkaa Suomessa. Maailmanlaajuisesti yhtiö aikoo vähentää 10 000 työpaikkaa.

Suomessa leikkaukset iskevät muun muassa Saloon, jossa tehdas suljetaan kokonaisuudessaan. Oulun tuotekehitysyksikössä irtisanotaan väkeä ja Saksan Ulmin sekä Kanadan Burnabyn toimipisteet lakkautetaan.

Suomen henkilöstövähennyksistä 850 tulee Salon tehtaalta. Tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö jatkaa vielä toimintaansa Salossa.

Nokian mukaan irtisanomiset toteutetaan vuoden loppuun mennessä.

Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanotut ovat saaneet melko hyvin töitä ohjelmistoalan pk-yrityksistä. Ne ovat tähän mennessä palkanneet arviolta 650–850 entistä nokialaista, kertoo Aalto-yliopiston selvitys. – Tämä on erittäin hyvä uutinen, koska juuri pk-kentällä on iso rooli ex-nokialaisten työllistymisessä, sanoo tutkija Juhana Peltonen.

Kyselyyn vastanneista yli 400 yrityksestä joka viides kertoi, että työllistää nyt jo ainakin yhden Nokialta tai sen alihankkijalta tulleen henkilön. Jatkossa töitä löytyy todennäköisesti vielä useammalle.

Huomattava osa ex-nokialaisista on myös perustanut oman yrityksen. Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari arvioi, että pelkästään Nokian matkapuhelinpuolelta lähteneet henkilöt ovat perustaneet noin 180 yritystä. Niihin on syntynyt uusia työpaikkoja suunnilleen saman verran kuin pk-yrityksiin on palkattu väkeä.

– Keskimäärin Nokialta lähteneet ovat työllistyneet hyvin. Poikkeuksena on Salo, josta on vähennetty paljon kokoonpanotehtävissä ollutta väkeä, Viitasaari sanoi.

Nokia ja sen alihankkijat ovat lyhyessä ajassa vähentäneet Suomesta noin 3 400 työntekijää. Päälle tulee vielä Tiedon äskettäin tekemä 500 hengen vähennys.

Lähde: Turun Sanomat 5.6.2012, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 20 000 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä, ja viime vuoden huhtikuusta määrä väheni 600 henkilöllä eli 2,7 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä kasvoi hieman eli 0,7 prosentilla.

Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,4 %. Koko maassa osuus kasvoi 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 8,7. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa, ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni lounaisessa Suomessa (Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on lievässä kasvussa kaikkien ELY-keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kasvu on kuitenkin hitainta koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2% vähemmän kuin vuosi sitten
Huhtikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 2 700 kappaletta eli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna huhtikuun aikana 6 400 kappaletta, joista 3 100 oli uusia, huhtikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin vartiointitehtävissä, hotelli- ja ravintola alalla, siivouksessa sekä hallinnon tehtävissä. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin sosiaali- ja terveysalalla, kuljetuksissa, rakentamisessa sekä teollisuudessa tehtävissä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 1 prosentin suurempi kuin vuosi sitten eli 2 200 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Turunmaalla, Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Huhtikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 100, kuten vuotta aiemmin. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä kasvoi 5 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 7 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa
Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömien määrä on teollisuutta ja rakentamista lukuun ottamatta kasvanut kaikissa ammattien pääryhmissä. Teollisuudessa työttömyyden alenemistahti on hidastumassa.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Työttömien määrä väheni viime vuodesta miltei kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Turunmaalla työttömien määrä supistui ripeimmin eli 6 prosentilla, kun se Salon seudulla suorastaan kasvoi (2,7 %). Työttömyysaste oli kor-kein Salon seutukunnassa (10,7 %) sekä Turun kaupungissa (11,9 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutu-kunnassa (5,0 %) ja Paimiossa (4,1 %). Työttömyysaste oli yli 10 % kolmessa (Turku, Salo ja Uusikaupunki) alueen 28 kunnasta - kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.5.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 72 600. Tämä on 23 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Avoimista työpaikoista 71 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoteen 2011 verrattuna työpaikkojen määrä kasvoi etenkin teollisuudessa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Myös kaupan alalla työpaikkojen määrä kasvoi. Avoimena olevista työpaikoista 34 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä. Osa-aikaisten ja määräaikaisten paikkojen osuus väheni viime vuodesta.

Lähde: Tilastokeskus, lue koko tilasto

Työvoiman käyttötapoja selvittävän työryhmän väliraportin mukaan muutokset työvoiman käyttötavoissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet pieniä. Pääsääntönä ovat edelleen kokoaikaiset toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Vahvimmat muutostrendit näkyvät niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden sisällä eli esimerkiksi siinä, mihin ikäryhmiin määräaikaiset työsuhteet painottuvat.

Määräaikaisten työsuhteiden määrä ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole juurikaan muuttunut. Niiden osuus kunta-sektorilla on runsaat 20 prosenttia ja valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla 10 prosenttia kaikista työsuhteista. Suurin osa määräaikaisista työntekijöistä on noin perheenperustamisikäisiä naisia.

Osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on noin 14 prosenttia. Monilla aloilla osa-aikatyö on myönteinen mahdollisuus, mutta joillain aloilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Tämä johtuu muun muassa voimakkaista kysyntävaihteluista. Osa-aikaisuus on yleisintä vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, ja osa-aikaista työtä tekevät yleensä nuoret ja vanhimmat ikäluokat.

Vuokratyöstä on tullut pysyvä ilmiö, mutta kaikista työllisistä vuonna 2011 ainoastaan runsas prosentti oli vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöistä valtaosa on nuoria.

Ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 20 000 henkilöstä runsaaseen 30 000 henkilöön. Heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on 10 prosenttia. Ryhmän odotetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

Työministeri Lauri Ihalaiselle 15.5.2012 luovutettu väliraportti kokoaa yhteen tietoa työvoiman käyttötavoista, niiden perusteista ja niitä koskevasta lainsäädännöstä. Väliraportin koonnut työryhmä on sopinut jatkotoimenpiteistä koskien muun muassa sosiaaliturvaa, työaikakysymyksiä, osa-aikatyötä ja itsensä työllistäjiin sovellettavaa lainsäädäntöä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti

Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman tutkimuksen mukaan etenkin työntekijän ikä ja etninen tausta saattaa johtaa syrjintään työpaikalla. Pelkästään työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa usein työhaastatteluun pääsyä.

Tutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on huomannut ikään perustuvaa syrjintää omalla työpaikallaan. Myös työntekijöihin ja -hakijoihin, jotka edustavat jotakin etnistä ryhmää, on huomattu kohdistuvan melkein yhtä paljon syrjintää. Ottaen huomioon etnisten vähemmistöjen pienen määrän Suomessa tulokset viittaavat siihen, että vähemmistöillä on suuri riski joutua syrjinnän kohteiksi suomalaisissa työpaikoissa.

Myös krooninen sairaus tai vammaisuus voi johtaa työntekijän syrjintään. Naisista 40 prosenttia ja miehistä 30 prosenttia on ilmoittanut itse joutuneensa syrjinnän kohteeksi nykyisessä työpaikassaan.

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen raportti koostuu kahdesta osasta ja tarkastelee kaikkia yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita. Ensimmäisessä osassa käsitellään jo olemassa olevaa tietoa syrjinnästä suomalaisessa työelämässä ja tarjotaan keinoja syrjinnän tarkkailuun. Raportin toisessa osassa esitellään ensimmäistä Suomessa toteutettua kenttätuntimusta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 20 500 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 1 000 henkilöllä, ja viime vuoden maaliskuusta määrä väheni 900 henkilöllä eli 4,4 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni aiempaa hitaampaa tahtia eli 0,6 prosentilla.

Maaliskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,0 %. Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 9,3 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti pysyi ennallaan, kun työttömyyden väheneminen yleensä hidastui. Nuorten työttömien määrä on lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa ja yleisesti lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 6 % vähemmän kuin vuosi sitten
Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 4 000 kappaletta eli 22 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna maaliskuun aikana 8 100 kappaletta, joista 4 100 oli uusia, maaliskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa, mutta kysyntä hiipui myös teollisuudessa. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin kaupassa, rakentamisessa ja tekniikan alan tehtävissä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 4 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 400 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Maaliskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 100, mikä merkitsee 1 % laskua vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä pysyi ennallaan naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 8 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa
Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt useissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Kuitenkin joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Työttömien määrä väheni viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Vakka-Suomessa työttömien määrä supistui ripeimmin eli 20 prosentilla, kun se Salon seudulla suorastaan kasvoi (2,9 %). Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,0 %) sekä Turun kaupungissa (12,1 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seu-tukunnassa (5,7 %) ja Paimiossa (4,4 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa (Turku, Salo) alueen 28 kunnasta kun vastaavia kuntia oli vuosi sitten kolme (Turku, Salo ja Uusikaupunki).

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.4.2012

Valtion työpaikat vähenevät koko maassa ja valuvat etelään. Tämä ilmenee valtion työmarkkinalaitoksen (VTML) Turun Sanomille kokoamista tilastoista.

2000-luvun alussa valtion budjetista maksettiin palkkaa noin 124 000 työntekijälle. Vuonna 2011 työntekijöitä oli enää runsaat 85 000. Leikkauksien alla ovat muun muassa puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos ja poliisivoimat. Työpaikat ovat huvenneet etenkin Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa.

Työpaikkahävikkiä selittää osittain parin vuoden takainen yliopistolain uudistus, joka siirsi noin 30 000 työntekijää valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Myös valtion tuottavuusohjelma vähensi koko maasta yhteensä 7900 henkilötyövuotta.

Lähde: Turun Sanomat 23.4.2012, lue koko artikkeli

Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä on Keskuskauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tutkimuksen mukaan yli kolmasosalla yrityksistä on jo maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Helsingin seudun kauppakamarin asiamiehen Markku Lahtisen mukaan vielä vuosi sitten tällaista tulosta ei olisi voitu edes kuvitella.

Lahtinen kertoo, että maahanmuuttajatyövoiman palkkaamisessa suurimmat esteet ovat byrokratia, luvat ja kielitaito. Korkeakouluista valmistuvista maahanmuuttajataustaisista 60 prosenttia haluaisi jäädä töihin Suomeen, mutta vain 10 prosenttia pystyy jäämään.

Yritykset uskovat työpaikkojen lisääntyvän tulevaisuudessa. Joka vuosi työvoimasta poistuu paljon enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Pula koskee etenkin hyvin tavallisia ammatteja, kuten kuljettajia, kokkeja ja taloushallinnon osaajia. Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukkaan mukaan yritykset arvioivat, että lähivuosina kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy koko maassa.

Lähde: TS/STT 19.4.2012, lue koko artikkeli

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK käyvät taistoon nuorten työttömyyttä vastaan. Valmistu töihin! -kiertueen tehtävänä on etsiä keinoja valmistuvien nuorten työllistämiseksi ja samalla herättää keskustelua siitä, mikä on nuoren asema työelämässä.

”Kuulemme usein, että nuorten pitäisi nähdä koulutus työnä. Suurin osa nuorista katsookin, että koulutus ratkaisee edessä olevan työuran. Jos työmarkkinat kuitenkin torjuvat ammattikoulutuksen saaneet nuoret, kokevat he syystäkin tulleensa petetyiksi. Tällä kampanjalla haluamme osoittaa elinkeinoelämän vastuullisuutta ja tukea nuorten työllistymisen suhteen”, toteaa TAT:n toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Tammikuussa 2012 Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 33 400 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Nuorisotyöttömyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että vasta valmistuneella nuorella ei usein ole alaltaan vahvaa työkokemusta.

Helsingissä avattu kiertue suuntaa tiensä seuraavaksi Kuopioon (23.4.), mutta myös Turku (2.5.) ja Oulu (15.5.) ovat kevään vierailukohteita. Syksyllä vuorossa ovat Tampere, Lahti, Rovaniemi ja Seinäjoki.

Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto, lue koko artikkeli

Kaupan alan työnantajat ja työntekijöiden ammattiliitto ovat päässeet sopuun koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa-ohjelman ehdoista.

Ohjelma on parikymmentä vuotta vanha, mutta tänä vuonna sen toteutumista uhkasi Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton (Pam) kiista siitä, voidaanko ohjelmaa toteuttaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

Sopuun päästiin nyt siitä, että ohjelmaa voidaan toteuttaa järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ilmoittautuvat Kaupan liitolle. Kaupan liitto antaa tiedot Pamille ohjelmaan osallistuvista yrityksistä sekä ohjeistaa niitä.

Molempien järjestöjen johtajat ovat tyytyväisiä sopuun pääsystä.

"Kesätyö on nuorille ensimmäinen kosketus työelämään. Työnantajilla on hieno mahdollisuus antaa nuorille työelämästä ja kaupan alasta hyvä ja reilu kuva. Myös henkilöstöllä on merkittävä rooli siinä, että nuori viihtyy työssä", Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Pamin puheenjohtaja Ann Selin puolestaan painottaa sitä, että koululaisten kesäharjoittelu tapahtuu turvallisissa olosuhteissa.

"Kesäharjoittelun luomien positiivisten kokemusten kautta on mahdollista lisätä kaupan alan houkuttelevuutta mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana. On myös tärkeää, että nuoret ylipäänsä saavat kokemusta työelämästä", Selin toteaa.

Lähde: Helsingin Sanomat 13.4.2012

Elinkeinoelämän raju murros jatkuu Suomessa. Matkapuhelinvalmistaja Nokia antoi keskiviikkona tulosvaroituksen ja sen kurssi syöksyi 14 prosenttia alaspäin. Uusista, työpaikkojen vähentämisiin johtavista rakennejärjestelyistä kertoivat lentoyhtiö Finnair, metsäyhtiö UPM ja teleoperaattori Telia-Sonera.

Nokian vaikeudet entisestään kiristyvillä matkapuhelinmarkkinoilla ovat vieneet yhtiön laite- ja palveluyksikön liikevoiton noin kolme prosenttia miinukselle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiön mukaan liikevoittoprosentti jää pakkaselle myös toisella neljänneksellä.

Finnair aikoo irtisanoa 280 työntekijää moottori- ja laitehuollosta vastaavasta yksiköstään. Syynä on yksikön myynti sveitsiläiselle SR Technicsille, joka on yksi maailman suurimmista lentokoneiden huoltoon erikoistuneista yhtiöistä.

Finnairin tekniikan väki marssi keskiviikkona ulos työpaikoiltaan. Työnseisaus kestänee perjantaihin aamukuuteen saakka. Finnair arvioi, että vaikutukset lentoliikenteeseen jäävät vähäisiksi.

Metsäyhtiö UPM saattaa sulkea Kajaanin sahan sekä Heinolan ja Parkanon Aureskosken jatkojalostustehtaat tämän vuoden loppuun mennessä. Yhtiö kertoo aloittavansa näillä paikkakunnilla yt-neuvottelut, jotka koskevat 275:tä henkilöä.

Telia-Sonera kaavailee Suomen toimintojensa tehostamista ja tiivistämistä. Yhtiö on aloittanut matkapuhelin- ja laajakaistatoimintaa koskevat yt-neuvottelut, jotka johtavat enimmillään 110 työtehtävän vähentämiseen.

Telia-Sonera suunnittelee uutta toimintamallia, joka voi johtaa toiminnan keskittymiseen nykyistä harvemmille paikkakunnille.

Lähde: Turun Sanomat 12.4.2012

Riita järjestäytymättömien työnantajien oikeudesta käyttää koululaisia harjoittelijoina vie tuhansilta nuorilta harjoittelupaikat ensi kesänä kaupan alalla. Kauppa on tarjonnut vuosittain nuorille kolmanneksen tarjolla olleista harjoittelupaikoista.

Työnantajia edustavan Kaupan liiton ja työntekijöitä edustavan Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimus kesäharjoittelusta kaatui pääsiäisen alla. Liitot sysäävät syyn toisilleen.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää todennäköisenä, ettei harjoittelu toteudu tulevana kesänä.

- On paljon yrityksiä, jotka eivät ole meidän jäseniämme, ja heidän kannaltaan on hankalaa, että pitää noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, mutta harjoittelijoiden käyttöä heille ei suotaisi, Pekkala sanoo.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että viime kesänä järjestäytymättömät työnantajat oli rajattu sopimuksen ulkopuolelle. PAM halusi samanlaisen sopimuksen nytkin.

Selin epäilee työnantajien kannanmuutoksen syyksi K-ryhmän sisäistä jännitettä, koska järjestäytyneet kauppiaat voisivat käyttää harjoittelijoita ja toiset eivät voisi.

Lähde: Nelosen Uutiset 10.4.2012

Suomalaiset olisivat valmiita hyväksymään vaikeitakin uudistuksia, mikäli niillä saataisiin työllisyys nousuun. Tämä selviää Suomen Toivo -ajatuspajan TNS Gallupilla teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia esimerkiksi velvoittaisi työttömät ottamaan nykyistä laajemmin vastaan muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Asiaa vastusti vain reilu viidennes kyselyyn vastanneista.

Yli puolet vastaajista kehittäisi eläkejärjestelmää uran pituutta kannustavaan suuntaan. Vain reilu kolmannes vastustaa ajatusta.

Niin ikään yli puolet vastaajista olisi myös valmiita nopeuttamaan opiskeluaikoja määrittelemällä opinnoille maksimiaika tai asettamalla lukukausimaksuja.

Politiikan tutkija Ville Pernaan mukaan vastuullisuuden lisääntyminen voi antaa Jyrki Kataisen hallitukselle tukea vaikeissakin ratkaisuissa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali ei ole tiedossa.

Lähde: TS–STT 5.4.2012, lue koko artikkeli

Euroalueen työttömyys nousi helmikuussa korkeimmaksi 25 vuoteen. Työttömyysaste kohosi Eurostatin maanantaina julkistamien tietojen mukaan 10,8 prosenttiin. Suomessa työvoimasta oli työttömänä 7,4 prosenttia. Koko EU:ssa työttömänä oli 10,2 prosenttia työvoimasta.

Pahin tilanne on Espanjassa, missä työttömyysaste nousi peräti 23,6 prosenttiin. Lähes joka neljäs espanjalainen työntekijä oli helmikuussa ilman työtä. Saksan työttömyysaste pysyi ennallaan 5,7 prosentissa.

Britannian työttömyysaste oli joulukuussa 8,3 prosenttia ja Kreikan tasan 21 prosenttia. Tuoreempia tietoja ei kummastakaan ole.

Italiassa työttömänä oli helmikuussa 9,3 prosenttia työvoimasta, Ranskassa 10 prosenttia ja Irlannissa 14,7 prosenttia.

Lähde: TS-STT 2.4.2012, lue koko artikkeli

Puolustusvoimien säästötoimet ovat Turun seudulle suurempi isku kuin tähän asti on tiedetty. Leikkaukset uhkaavat viedä alueelta 150 valtion työpaikkaa. Eniten henkilöstö vähenisi Turusta, josta on häviämässä lähivuosina sata työpaikkaa. Paraisilla vähennys olisi 30-40 ja Kemiönsaarella kymmenen työpaikkaa.

Puolustusvoimien edustajat eivät vielä torstaina halunneet arvioida, mitä tehtäviä oltaisiin lakkauttamassa. Asiasta on kuitenkin kuntien kanssa jo kuulemistilaisuudessa. Turussa pidettyyn neuvonpitoon osallistui puolustusvoimien edustajien lisäksi Varsinais-Suomen liiton, Paraisten ja Kemiönsaaren johtavia virkamiehiä.

Armeijan suunnitelmissa on lakkauttaa kokonaan Saaristomeren meripuolustusalue vuoden 2014 loppuun mennessä. Merivoimien toimintoja on tarkoitus järjestää uudelleen ja perustaa meripuolustusalueen tilalle laivastojoukko-osasto.

Myös merivoimien materiaalilaitos on määrä lakkauttaa vuoden 2014 lopussa. Toiminnot yhdistettäisiin uuteen puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Osa toiminnoista jäisi edelleen Turkuun.

Vuoden 2015 alussa Turkuun ollaan perustamassa puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvaa huoltorykmenttiä. Turussa sijaitseva Varsinais-Suomen aluetoimisto siirtyisi samasta ajankohdasta lähtien Porin prikaatin alaisuuteen.

Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman (r) pitää henkilöstövähennyksiä valitettavina.

– Puolustusvoimat tekee tietysti päätöksiä omista lähtökohdistaan eikä aluepoliittisin perustein. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää varmistaa, että edes jäljelle jäävät työpaikat saataisiin säilytettyä, Öhman sanoo.

Lähde: Turun Sanomat 30.3.2012, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 21 550 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä ja viime vuoden helmikuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,1 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni aiempaa hitaampaa tahtia eli 2,0 prosentilla.

Helmikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,4 % (10,0 %, 2/2011). Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,2 prosenttiyksiköllä, ollen 9,6 % (9,8 %, 2/2011). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa yhteensä. Varsinais-Suomessa alenemistahti pysyi ennallaan kun työttömyyden väheneminen yleensä hidastui. Työttömyys on kuitenkin kääntynyt kasvuun Keski-Suomen lisäksi osassa Itä- ja Pohjois-Suomea. Nuorten työttömien määrä on lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa ja yleisesti lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 19% vähemmän kuin vuosi sitten

Helmikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 4 500 kappaletta eli 7 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna helmikuun aikana 8 200 kappaletta, joista 5 000 oli uusia, helmikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysyntä kasvoi edelleen metallialalla, jonka lisäksi myös sosiaali- ja terveysalalla, kuljetuksissa, rakentamisessa ja tekniikan alan tehtävissä oli työpaikkoja tarjolla vuoden takaista enemmän.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa vähän suurempi kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Loimaan seudulla. Helmikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 110 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 200, mikä merkitsee 0,6 % kasvua vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun seudulla ja Turunmaalla. Työttömien määrä pysyi ennallaan naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 9 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden helmikuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Kuitenkin joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Salon kaupunki yhteistyökumppaneineen avasi 29.2.2012 Professionals.fi-osaajaportaalin, joka toimii varsinais-suomalaisen korkeatasoisen osaamisen näyteikkunana, samalla houkutellen alueelle uusia kotimaisia sekä kansainvälisiä yrityksiä. Palvelu on tarkoitettu niin työnhakijoille kuin työnantajillekin.

Karkauspäivänä avattu Professionals.fi -palvelu toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, etteivät osaajat karkaa alueelta vaan työllistyvät Professionals.fi:n välityksellä. Osaajaportaali palvelee sekä työnhakijoita että työnantajia, lisäksi opiskelijat voivat löytää Professionals.fi:n kautta sopivan reitin työharjoitteluun tai työllistymiseen. Palvelu on rakennettu toimijoiden käytännön tarpeita kuunnellen.

Osaajaportaali Professionals.fi kertoo osaajan hallitsemat osa-alueet hyvin tarkasti. Jos esimerkiksi Saloon sijoittautumista harkitseva yritys tarvitsee Oracle-osaajaa, Professionals.fi:stä pystyy poimimaan kaikki Oracle-osaajiksi ilmoittautuneet. Työnantajilla on myös mahdollisuus nähdä yhdellä silmäyksellä koko alueellinen osaaminen. Professionals.fi tarjoaa tarkat tiedot henkilöiden osaamisesta ja hallitsemista osa-alueista.

Osaajaportaaliin voivat rekisteröityä kaikki halukkaat, olipa henkilö opiskelija, työtä hakeva tai työpaikan vaihtoa harkitseva. Tavoitteena on rakentaa Professionals.fi-palvelusta alueen tärkein osaajatietopankki, ja saada mahdollisimman moni työllistymään. Palvelussa osaajat esiintyvät anonyymisti, ja yritys voi puolestaan esitellä itseään osaamistaustaltaan sopivalle henkilölle tai pyytää tältä CV:tä nähtäväkseen.

Lähde: Kauppalehti 28.2.2012, lue koko uutinen

Sisu-pastillien valmistuu siirtyy Italiaan, jos Leaf sulkee makeistehtaansa Aurassa. Leijona-pastilleistakin tulee italialaisia, mikäli Leafin omistavan ruotsalaisen Cloettan suunnitelmat toteutuvat. Aakkos-pussin sisällön valmistaminen on siirtymässä joko Slovakiaan tai Hollantiin.

Makeisvalmistaja Leaf ilmoitti tänään aamulla harkitsevansa Auran tehtaan sulkemista ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sulkeminen merkitsisi 140 työntekijän irtisanomista Suomessa. Sulkeminen liittyy Leafin sulautumiseen ruotsalaiseen makeisvalmistajaan Cloettaan. Sulautuminen varmistui helmikuussa, kun Cloettan yhtiökokous hyväksyi yrityskaupan.

Cloetta perustelee suunnitelmiaan sillä, että se toimii erittäin kilpailluilla ja kypsillä markkinoilla, minkä takia sen on jatkuvasti vähennettävä kuluja. Lisäksi konsernilla on tuotannossaan ylikapasiteettia.

Cloettan mukaan Ruotsin Gävlen ja Alingsåsin sekä Suomen Auran tehtaan sulkeminen ja tuotannon siirtäminen toisiin konsernin tehtaisiin tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä. Tämän lisäksi Cloetta suunnittelee Ruotsin Malmön ja Tanskan Slagelsen varastojen ulkoistamista sekä toimintojen yhdistämistä uuteen varastoon Etelä-Ruotsissa.

Suomessa maaliskuun 13. päivänä alkavat Leafin yhteistoimintaneuvottelut eivät koske myyntiä eikä markkinointia. Leafilla on Turussa pääkonttoritoiminnoissa 65–70 työntekijää. Kaikkiaan yhtiöllä on Suomessa Auran tehtaan väki poisluettuna 135 työntekijää.

– Takaamme jokaiselle työntekijälle töitä ainakin ensi vuoden alkuun saakka, Leaf Suomen toimitusjohtaja David Nuutinen kertoi torstaina.

Lähde: Turun Sanomat 8.3.2012, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 22 000 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä kasvoi 100 henkilöllä, mutta viime vuoden tammikuusta määrä väheni 1 400 henkilöllä eli 5,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 2,9 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,6 %.  Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,3 prosenttiyksiköllä, ollen 9,8 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli yhä ripeämpää kuin koko maassa. Nuorten työttömien määrä vähenee Varsinais-Suomessa kuten koko maassa yhteensä, mutta se on kasvussa joka toisessa maakunnassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten
Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 3 300 kappaletta eli 24 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 5 900 kappaletta, joista 4 200 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin teollisuudessa ja erityisesti metallialalla. Palveluissakin työvoiman kysyntä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa vähän pienempi kuin vuosi sitten eli 2 700 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Loimaan seudulla. Tammikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 100 henkilöllä. seuduilla.

Työttömyys vähenee ripeimmin teollisuudessa
Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt teollisuuden ja tekniikan ammattiryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.2.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Matkapuhelinvalmistaja Nokia yli puolittaa Salon tehtaansa työvoiman. Yhtiö kertoi asiasta henkilöstölleen keskiviikkona Salohallissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Salon matkapuhelintehtaan nykyinen 1 600 työntekijämäärä pienenee tänä vuonna jopa tuhannella työntekijällä.

Hallitus lupaa huolehtia Nokian irtisanottavista työntekijöistä kaikin keinoin. Huolehdittavaa riittää, sillä kaupungin työttömyysprosentti on yli yksitoista. Jos Nokia vähentää tuhatkunta henkilöä, työttömyys voi pahimmassa tapauksessa nousta Ely-keskuksen mukaan 15 prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko Suomessa on jäämässä työttömiksi liki 5 000 mobiilin tietotekniikan kehittämistyön ammattilaista ensi vuoden alkuun mennessä. Salosta irtisanottavat noin tuhat tuotannon työntekijää eivät ole luvussa mukana.

TEM aikoo neuvotella muun muassa Nokian, Nokia Siemens Networksin, Accenturen ja alihankkijoiden kanssa. Ministeriö esittää, että Nokialta vapautuvista tehdastiloista voisi tehdä yrityspuiston, kuten tehtiin Kajaanissa UPM:n tiloissa. Nokia lupaa tarjota tiloja, jos yrityspuisto toteutuu.

Lähde: Turun Sanomat 9.2.2012, lue koko artikkeli

Nokia aikoo irtisanoa 1 000 henkeä Salon-tehtaaltaan tämän vuoden aikana. 

Nokian Salon-tehtaan irtisanomisilla ja kännykän kokoonpanon loppumisella on symbolisesti suuri merkitys, sanovat Taloussanomien haastattelemat tutkijat. Helsingin yliopiston professorin Markku Kuisman mukaan kännykän valmistuksen loppuminen Suomessa päättää 1990-luvun lamasta alkaneen nousun lopullisesti.

Lähde: Taloussanomat 8.2.2012, lue koko artikkeli

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle vastaesityksen säästöistä, joita ministeriö ammattikorkeakoululta edellyttää seuraavien parin vuoden aikana. Aloituspaikkoja on vähennettävä yhteensä 177 kappaletta.

Turussa on nyt laadittu virkamiesesitys, jossa pyritään turvaamaan ne koulutusohjelmat, jotka koetaan alueellisesti tärkeimmiksi. Vastaesityksen mukaan Turussa loppuisivat muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmat sekä kauneudenhoidon koulutusohjelma.

Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on lisäksi järjestellä koulutusohjelmia uudelleen siten, että aloituspaikat vähenevät.

Muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman lopettaminen herättänee vastustusta, sillä vastaavaa opetusta ei ole tarjolla monessa paikassa.

Turun vastaesitykseen sisältyy myös se, että matkailu-, ravitsemis- ja talousala lakkautetaan ja siihen kuuluva palvelujen tuottaminen ja johtaminen siirretään liiketalouden alalle. Samalla koulutusohjelman aloituspaikkoja aiotaan kuitenkin vähentää 60:stä 40 paikkaan.

Samoin muotoilun koulutusohjelma pyritään säilyttämään 40 aloituspaikalla.

Lähde: Turun Sanomat 7.2.2012, lue koko artikkeli

Valmet Automotive käynnistää lomautuksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut Uudessakaupungissa. Valmet Automotiven palveluksessa Suomessa työskentelee noin 950 henkilöä. Lomautusuhka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Lähinnä tuotannossa ja siihen välittömästi liittyvissä tehtävissä. Lomautukset alkavat aikaisintaan huhtikuun alussa.

Autonvalmistuksen tilauskanta ei ole kehittynyt ennusteiden mukaisesti, mistä seuraa noin 150 henkilön työpanosta vastaava lomautustarve. Vajaatyöllisyystilanne nähdään tilapäisenä ja sen arvioidaan kestävän loppuvuoteen 2012 saakka.

Lähde: Turun Sanomat 3.2.2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 900 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 800 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päättyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt töitä vaille. Viime vuoden joulukuusta määrä väheni 1 700 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Koko maassa osuus aleni saman verran eli 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämpää kuin koko maassa - Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyy ennallaan Varsinais-Suomessa kun se yleensä maassa vähenee

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa sama kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Turun seudulla. Joulukuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 260 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa ja joulukuussa se oli lievässä laskussa vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 0,6 % alenemista vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä väheni naisten keskuudessa lievästi (1%) ja miesten keskuudessa selvästi ripeämmin eli 11 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.1.2012, lue koko työllisyyskatsaus

STT:n selvityksen mukaan suurimmista kaupungeista esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Jyväskylä aikovat palkata nuoria töihin suunnilleen saman verran kuin viime kesänäkin. Myös kesätöiden tarjontapiikki sijoittunee tuttuun tapaan helmi-maaliskuulle.

Välttäväksi kaupungiksi kesätyötilanteen suhteen tunnustautuu ainoastaan Kuopio. Kaupungin rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen kertoo, että kesätyötarjonta on pysynyt melko vaatimattomana tiukan taloudenpidon takia.

Valtaosa isoista kaupungeista ei tarjoa yrityksille porkkanoita, jotta nämä työllistäisivät nuoria kesäksi. Poikkeuksia ovat kuitenkin ainakin Oulu ja Vaasa.

Oulussa on ollut vuodesta 2009 asti käytössä nuorten kesätyöseteli. 15–17-vuotiaille suunnatulla, 280 euron arvoisella setelillä on mahdollista hakea kesätyötä paikallisesta yrityksestä, yhdistyksestä, järjestöstä tai säätiöstä.
Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa. Viime kesänä 2640 nuorta löysi töitä sen avulla.

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat houkuttavat kaiken ikäisiä ihmisiä, sanoo rekrytointikonsultti Milma Arola kaupungin henkilöstökeskuksesta.

– Nuoret, opiskelijat ja ihan kaikenlaiset ihmiset ovat kiinnostuneita. Viime vuonna vuosiloman sijaisuuksia hoitoalalla oli tekemässä jopa muutamia eläkeläisiä.

Arolan mukaan 16–17-vuotiaiden työllistyminen pyritään varmistamaan kaupungin budjettiin varatulla erillisellä määrärahalla. Raha kattaa noin tuhat kesätyöpaikkaa, kun kaikkiaan kaupungin kesätöitä on nyt tarjolla noin 4300 ihmiselle.

Palveluvastaava Tarja Tötterman Turun TE-toimiston rekrytointikeskuksesta muistuttaa, että nuorten kannattaa olla itse aktiivisia ja kysellä töitä yrityksistä, sillä suuri osa kesätyöpaikoista ei tule mihinkään julkiseen hakuun. Yhtenä syynä tähän on se, että työnantajat haluavat välttyä suuren hakemusruuhkan käsittelyltä.

– Julkisesti kesätyöpaikoista ilmoittaneet yritykset saavat satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Siinä joukossa hakijan on vaikeaa erottua, Tötterman sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkistaa vasta kuun lopussa omat tavoitteensa nuorten kesätyöpaikoista. EK asettaa vuosittain tavoitemäärän, jonka verran nuoria toivotaan työllistyvän liiton jäsenyrityksiin kesäksi.

Lähde: Verkkouutiset 23.1.2012, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinohallinnon puhelinpalvelut Työlinja ja Yritys-Suomi-puhelinpalvelu on keskitetty uuteen valtakunnalliseen TE-asiakaspalvelukeskukseen vuoden alusta lukien. 

Työlinja on työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskus, josta asiakas saa tietoa ja neuvontaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja niiden käytöstä puhelimitse tai sähköpostilla. Työlinja palvelee henkilö-, yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaita.

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa yritystoiminnan aloittamisesta ja julkisista yrityspalveluista.

TE-asiakaspalvelukeskuksessa asiakkaita palvellaan puhelimen, verkon tai muiden sovittujen sähköisten kanavien kautta. Ministeriön mukaan tavoitteena on ohjata työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaat nykyistä useammin verkkoasiointiin ja valtakunnallisiin puhelinpalveluihin.

Lähde: Verkkouutiset 2.1.2012, lue koko artikkeli

Työtön on voinut jo vuoden 2010 alusta opiskella menettämättä päivärahaansa. JobCafen koulutusneuvoja Sanna Kankaanpään mukaan uudistus on lisännyt opiskeluista kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt.

– Tietoisuus on levinnyt ja kyselijöitä riittää. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Nyt koulutustarjonta on paljon laajempi.

Työttömiä hakeutuu tasaisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Myös yliopisto-opinnot kiinnostavat.

– Selvä piikki on ollut myös niissä, jotka haluavat suorittaa keskeneräiset yliopisto-opinnot loppuun.

Kaikki työttömät eivät työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun pääse vaan tietyt kriteerit pitää täyttää. Ensinnäkin hakijalla tulee olla opiskelupaikka. Lisäksi hänen tulee olla vähintään 25-vuotias. Myös opiskelun tukemisesta täytyy olla sovittu ennen opintojen aloittamista. Lisäksi koulutuksen pitää olla päätoimista.

Myönteinen koulutuspäätös ei myöskään heltiä sellaisille, jotka ovat varta vasten irtisanoutuneet työstä tarkoituksenaan opiskelun aloittaminen. Lisäksi opiskeluoikeuden saaminen voi olla hankalaa sellaisille, joilla on tuore tutkinto mutta haluaisivat heti suorittaa uuden. Sen sijaan Turku ei ole linjannut alakohtaisia kriteerejä koulutukseen. Eli vaikka alan työllisyystilanne olisi huono, ei koulutusta sillä perusteella evätä.

Kankaanpään mukaan koulutuksesta kiinnostuneita mietityttää ensisijaisesti opintojen rahoitus ja se, miten ala työllistää. Hoitoalan lisäksi kysyntää osaajista on nyt taloushallinnossa ja kiinteistöalalla.

– Meillä on paljon sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet pitkään töissä. Koulutuspohja heillä voi olla olla kansakoulu tai vanha ylioppilastutkinto. Heitä on mennyt paljon hoitoalalle.

Paljon on myös sellaisia, joille toimeentulo ei ole ykköskriteeri vaan halu opiskella alalle, jossa he tulisivat viihtymään.

Vaikka Kankaanpään mukaan JobCafessakin pyritään ensisijaisesti löytämään työttömäksi jääneille uusi työpaikka, niin koulutuksen merkitys on hyvä muistaa.

– Koulutus on se vaihtoehto b. Sellaisia töitä on enää tosi vähän, mihin ei tarvita mitään koulutusta, Kankaanpää muistuttaa.

Lähde: Turkulainen 30.12.2011, lue koko artikkeli

Ruotsin Norrlannissa vallitsee paha työvoimapula varsinkin koulutetusta työvoimasta. Läänin alueella on käynnissä tai alkamassa useita suuria rakennushankkeita, joihin on vaikea löytää työvoimaa, kertoo Dagens Nyheter -lehti.

Kiirunan kaupungissa tarvitaan kipeästi rakennusalan ammattilaisia, sillä koko kaupunki aiotaan siirtää laajenevan kaivoksen tieltä. Pajalassa ollaan avaamassa maan uutta rautakaivosta.

Luulajan alueella vallitsee rakennus- ja kuljetusalan korkeasuhdanne, sillä alueelle rakennetaan mm. suurta tuulivoimapuistoa ja Facebook-yhtiö on perustamassa seudulle palvelinkeskusta.

Pohjois-Ruotsissa tarvitaan varsinkin hyvinkoulutettua työvoimaa, mutta myös esimerkiksi kuljetusalan ammattilaisista on pulaa. Lisäksi rakennushankkeiden hyväpalkkaiset työntekijät työllistävät suuret määrät itselleen palveluja tuottavaa väkeä.

Ruotsissa koko maan työttömyysaste on nyt 4,4 prosenttia, mutta esimerkiksi Kiirunassa enää 2,8 prosenttia. Vaikka työvoimatoimistot yrittävät kouluttaa työttömiä uusiin ammatteihin, ei maakunta selviä ilman ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa.

Lehden haastattelema Northland Resources -kaivosyhtiön edustaja arvelee Norrlannin rakennusbuumin jatkuvan jopa 30 vuotta.

Lähde: YLE Uutiset 29.12.2011

Työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys on toimipaikkojen mukaan tärkein ja tehokkain kanava uuden työntekijän palkkaamiseen. Julkisen työnvälityksen avulla etsitään erityisesti ennestään tuntemattomia hakijoita tilanteissa, joissa edellinen työntekijä on vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön 29.12.2011 julkaisemasta analyysistä, joka käsittelee rekrytoinnin syitä, ongelmia ja hakukanavia. Analyysin on laatinut tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Julkisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että ihmiset siirtyvät työmarkkinoille ja pääsevät uuteen työhön mahdollisimman sujuvasti. Työnvälitys on työ- ja elinkeinotoimiston keskeisin tehtävä. Se, että työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa näin hyvin, on arvokasta palautetta työnantajilta työ- ja elinkeinotoimistojen tekemälle työlle, kiittelee työministeri Lauri Ihalainen.

– Samalla nykyinen tuloksellisuus asettaa työ- ja elinkeinotoimistoille haasteen pärjätä jatkuvasti muuttuvilla rekrytointimarkkinoilla myös jatkossa. Työ- ja elinkeinotoimistot kilpailevat koko ajan muiden rekrytointikanavien kanssa. Tehokas toiminta edellyttää muun muassa sähköisten rekrytointimenetelmien ja työnhaun kehittämistä edelleen, ministeri Ihalainen toteaa.

Uutta tietoa rekrytointitilanteista ja hakukanavista

Nyt julkaistu analyysi tuo Ihalaisen mielestä arvokasta uutta tietoa siihen, miten erilaisissa rekrytointitilanteissa palkataan eri työmarkkina-asemista tulevia henkilöitä ja kuinka eri hakukanavia käytetään.

Esimerkiksi työttömien, koululaisten ja opiskelijoiden mahdollisuudet näyttävät olevan etenkin erilaisissa sijaisuuksissa, edellisen työntekijän paikan vaihdoissa ja uusien työpaikkojen tilanteissa. Työssä olevia ja vastavalmistuneita palkataan eniten silloin, kun edellinen työntekijä poistuu toimipaikasta esimerkiksi eläkkeelle.

Työnantajat käyttävät paljon epävirallisia henkilöyhteyksiä hakiessaan työntekijää. Tämä on kuitenkin paikan täytössä selvästi tehottomampi keino kuin työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys tai lehti-ilmoittelu. Pienistä rekrytointikanavista yksityiset työvoiman vuokraus- tai hankintaliikkeet ovat suhteellisen tehokkaita.

Lähde: TEM 29.12.2011, lue koko tiedote ja analyysi: Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 20 040 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 280 henkilöllä. Viime vuoden marraskuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,5 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,3 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,9 % (9,3 %, 11/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,5 prosenttiyksiköllä, ollen 8,8 % (9,3 %, 11/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun ja Salon seutujen tilanteen johdosta. Työttömyysaste on nykyisin Turussa korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on kasvussa Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa vähenee. Voimakkainta kasvu on Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun Vakka-Suomessa ja Turunmaalla nuorten työttömyys yhä vähenee.

Uusia avoimia työpaikkoja 3% vähemmän kuin vuosi sitten

Marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 23 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 4 000 kappaletta, joista 2 600 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Näin työvoiman kysyntä näyttää olleen marraskuussa lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin rakentamisessa sekä teollisuudessa - erityisesti metallialalla, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt jo toista vuotta. Majoitusalalla oli avoimia työpaikkoja tarjolla puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyys kasvussa, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lopuillaan

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kasvoi 7,4% vuoden takaisesta VarsinaisSuomessa eli 2 400 henkilöön. Marraskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi marraskuun aikana – nyt 10 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa vaikka se kasvaa edelleen vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 2 % kasvua vuodessa. Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömien määrä kasvoi naisten keskuudessa lievästi (1%) ja väheni miesten keskuudessa 10 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna ammattien pääryhmissä työttömien määrä on vähentynyt tai kasvanut lievästi. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt kun taas palveluissa työttömyys on kasvussa. Ripeintä työttömien määrän aleneminen on teollisuudessa.

Työhallinnon toimenpiteissä 3,8 % työvoimasta

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 8 700 henkilöä, eli 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli marraskuun lopussa 3 000 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työllistetyistä oli 74 % palkattu yksityiselle sektorille. Työharjoittelussa oli 1 200 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 450 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 570 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 300 henkilöä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömien määrä väheni viime vuodesta Varsinais-Suomen seutukunnissa lukuun ottamatta Salon seutua, jossa se kasvoi (1,4%) kun Vakka-Suomessa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (10,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,0 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,5 %) sekä Paimiossa ja Nousiaisissa (4,5 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa alueen 28 kunnasta kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.12.2011, lue koko katsaus

Vanhoiksi ja hitaiksi moititut suomalaisopiskelijat menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön valmistumisen jälkeen.

Yliopisto-opintojen alusta ammattiuralle kuluu Suomessa aikaa vain noin 7,5 vuotta, kun pisimmillään Sveitsissä ja Italiassa vastaava rupeama on liki 16 vuotta. Vertailussa oli 12 maata.

Suomessa maisterit pääsevät vakitöihin runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta.

Professori Osmo Kivisen mukaan yliopistokoulutus on Suomessa työmarkkinasuuntautunutta. Suurin syy nopeaan työllistymiseen on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä.

Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden ajan ennen valmistumistaan. Noin puolet siitä on opintoalaan liittyvää.

Kivinen ja Nurmi kirjoittavat aiheesta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Kivisen mukaan nykysysteemi sopii hyvin Suomeen, eikä sitä ole mitään syytä muuttaa.

Kivinen moittii opetusministeriötä, joka vuodesta toiseen yrittää keksiä keinoja vauhdittaakseen opintoja, "Niistä on enemmän harmia kuin hyötyä, ja energiaa kuluu hukkaan", hän suomii.

Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on toista mieltä: "Systeemi ei missään tapauksessa toimi täydellisesti, jos viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa joillakin suurilla aloilla vain noin 15 prosenttia ja keskiarvonakin vain puolet."

Lehikoisen mukaan opintojen aikainen relevantti työkokemus toki edistää työllistymismahdollisuuksia, mutta opintoalaan liittymätön työ yleensä vain hidastaa valmistumista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.12.2011, Yhteiskuntapolitiikka 16.12.2011, pääkirjoitus, tutkimusartikkeli

Tammi–lokakuussa pantiin vireille 2 504 konkurssia, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 389, mikä on 47 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–lokakuussa teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen toimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 30.11.2011, lue koko tiedote

Pitkäaikaistyöttömiä ei saada työelämään ilman yksilöllistä tukea ja verkostoyhteistyötä. Työelämästä syrjäytyneelle nykyinen palveluviidakko on liian monimutkainen.

Työttömän tilanteen arviointia helpottaisi, jos hänellä olisi yksi paikka, josta kaikki neuvot ja ohjaus löytyisivät, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaman Askel-hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaiden kokemusten, mielipiteiden ja tarpeiden selvittäminen asiakasraatien ja haastattelujen avulla parantaisi myös palveluiden laatua. Esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämä asiakasraati esitti, että on perustettava työttömien asiamiehen toimi valvomaan työttömien oikeuksia.

Askelia kohti työelämää -hankkeeseen osallistuivat THL:n lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistämistä ajava Vates-säätiö sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lähde: STT/Turun Sanomat 29.11.2011, THL 29.11.2011, lue koko raportti

Palkansaajien tutkimuslaitoksen laatimassa toimialaennusteessa teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä n. 6 %, ensivuonna n. 3 % ja vuonna 2013 n. 6 %. Vuosina 2012 - 2013 nopeimmin kasvavia toimialoja ovat laivanrakennus, elektroniikkateollisuus sekä tietojenkäsittelypalvelu. Heikointa kehitys on painamisessa, öljynjalostuksessa ja rakentamisessa.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos 29.11.2011, lue koko tiedote (.pdf)

Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, lokakuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisten rakennusyritysten suhdannekuva oli hieman EU-maiden keskiarvoa vahvempi, palveluyritysten luottamus toiseksi vahvinta ja vähittäiskaupan EU alueen vahvinta.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 28.11.2011, lue koko tiedote

Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan 318 951 yritystä vuonna 2010. Henkilöstön määrä oli 1 444 000 ja liikevaihtoa kertyi 358,9 miljardia euroa. Yrityksiä oli 1 700 ja henkilöstöä 3 400 vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia eli 22,7 miljardia euroa.

Kaikista yrityksistä 99,1 prosenttia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työllistäviä. Ne työllistivät 48 prosenttia koko henkilöstöstä ja niiden liikevaihto-osuus oli 35 prosenttia. Keskisuuria, 50-249 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 0,7 prosenttia. Näiden henkilöstö oli 16 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä ja liikevaihto 16 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Yli 250 henkilöä työllistävien suurten yritysten osuus kaikista yrityksistä oli 0,2 prosenttia. Suurten yritysten osuus henkilöstöstä oli 36 prosenttia ja liikevaihdosta 49 prosenttia. Henkilöstömäärä lisääntyi pienissä yrityksissä prosentin verran, väheni keskisuurissa yrityksissä kaksi prosenttia ja suurissa prosentin.

Lähde: Findikaattori.fi 25.11.2011, lue koko tiedote

Logistiikka-ala muuttuu kuljetuksesta ja varastoinnista monipuoliseksi palveluketjuksi, joka edellyttää toimijoilta laaja-alaista osaamista. Samaan aikaan alaa uhkaa työvoimapula, eivätkä koulutuksen aloituspaikat riitä kattamaan alan työvoimatarvetta Varsinais-Suomessa.

Kuljetusalalla pelätään suurta työvoimavajetta, kun 10.9.2014 astuu voimaan uusi ammattipätevyysdirektiivi, joka edellyttää kaikilta kuljettajilta jatkokoulutusta.

Varasto- ja terminaalipuolta vaivaavat väärät mielikuvat alasta. – Ennen varastotöihin kelpasi kuka tahan-sa, nyt se vaatii erikoistunutta osaamista. Asiakkaat haluavat tietää, ketkä käsittelevät heidän tavaroitaan, Pekka Orne Postens Logistikista kertoi. Varastopuolella kaivataan ennen kaikkea vanhaa teknikkotason esimieskoulutusta, hyviä tiiminvetäjiä.

Lähde: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 24.11.2011, lue koko juttu

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintaneuvottelut säätiön vuoden 2012 talousarvion tasapainottamiseksi. YT-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä ja ne koskevat koko henkilöstöä. Säästötavoite tarkentuu alkuvuodesta 2012.

Kelan rahoitusosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on tällä hetkellä pienin ainakin viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen, mutta Kelan ensi vuoden rahoituspäätöskään ei kata täysimääräisenä säätiön palkkamenoja.

Lähde: YTHS 24.11.2011, lue koko tiedote

Heinäkuussa työllisten määrä kääntyi lievään nousuun Varsinais-Suomessa. Taantuma vei Varsinais-Suomessa yli 16 000 työpaikkaa (8%) eli menetys oli kaksinkertainen siihen mitä maassa yleisesti koettiin. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on miltei alkuvuoden 2005 tasolla. Nykyisellään työllisten määrä on noin 2 000 suurempi kuin vuosi sitten. Koko maassa työllisiä oli heinäkuussa 29 000 (1,1 % ) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisten määrä vähentyi teollisuudessa hyvin voimakkaasti Varsinais-Suomessa taantuman aikana ja tämä valitettava kehitys näyttää jatkuneen viime kuukausiin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2011, lue koko tiedote

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritysten myynti jatkoi kasvussa kuluvan vuoden lokakuussa. Kasvua kertyi 10,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Myös erityisesti rakentamiseen keskittyvän teknisen kaupan myynti kasvoi lähes yhtä paljon. Vaikka teknisen kaupan kasvu jatkui lokakuussa, kasvuvauhti on hidastunut kesän alkuvuoteen verrattuna.

Lähde: Rakennuslehti 18.11.2011, lue koko juttu

Turva-alalla on pulaa osaajista. Työhakemuksia tulee vartiointiliikkeisiin melko paljon, mutta monelle nuorelle turva-ala on vain läpikulkupaikka. Järjestyksenvalvontapuolella pulaa on kovista ammattilaisista, jotka voivat toimia itsenäisesti ravintoloiden ovilla. Pulaan vaikuttaa turva-alan matala palkkataso.

Ravintoloiden järjestyksenvalvonta on vaativaa työtä. Työ vaatii sosiaalisia taitoja ja kykyä tarttua nopeasti ongelmiin. Suoraan järjestyksenvalvojakurssilta tullutta ei voikkaan laittaa työturvallisuussyistä yksin ravintolan ovelle.

Lähde: YLE 18.11.2011, lue koko artikkeli

Painotalo Hansaprint vähentää ja lomauttaa henkilöstöään. Päättyneet yt-neuvottelut johtavat enintään 40 henkilön irtisanomiseen. Hansaprintin mukaan epävarma taloustilanne ja tilattaville lehdille suunniteltu arvonlisävero johtivat vähennystarpeeseen.

Hansaprintin Turun painotalon pääluottamusmies Mikael Kaartoaho kertoo, että työntekijät yrittävät vielä vähentää irtisanottavien määrää keskustelemalla työnantajan kanssa. Säästöjä pitäisi Kaartoahon mukaan hakea irtisanomisten sijaan lomautuksin, mikäli näin järeisiin toimiin ylipäänsä ryhdytään.

Alunperin yt-neuvottelujen lähtökohtana oli enintään 65 henkilön irtisanominen. Hansaprintillä on Turussa tällä hetkellä noin 350 kirjatyöntekijää.

Yhtiö on Pohjoismaiden suurimpia painotaloja. Yritys on osa Turun Sanomia julkaisevaa TS-Yhtymää.

Lähde: Yle Turku 17.1.2011

Mitä paremmin yritys tuntee tuotteidensa loppukäyttäjät, sitä paremmin se yleensä menestyy. Ongelmana on usein, että yritykset ja kuluttajat eivät kohtaa. Tieto käyttäjien haluista ja tarpeista ei kulkeudu yrityksille asti. Tällaista tilannetta varten on vuosien mittaan kehitetty erilaisia tutkimus- ja testausmenetelmiä, joista lähimmäksi arjen käyttötilannetta pääsevät ns. Living Lab –kehittämisympäristöt ja -toimintamallit.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 11.11.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Tutustu myös:

• User-Driven Innovation eli udi.fi

Eurokriisi on rantautunut Suomen työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien määrä alkaa kasvaa ja saattaa nousta joulukuussa 250 000:een.

Pitkäaikaistyöttömät ovat yhä vaikeammin hoidettava riskiryhmä. Heitä oli työministeriön tilaston mukaan lokakuussa yli 56 000. Toinen kesto-ongelma on nuorisotyöttömien suuri määrä. Se vähentyi vielä syyskuulle hieman enemmän kuin muu työttömyys, mutta lasku näyttää pysähtyneen.

Sosiologian professori Asko Suikkasen mukaan maailman ja eurotalouden taantuma voi pitkittyessään johtaa nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Tämä muodostaa ongelman. Mistä löytää näille nuorille motivaatiota jos työllistymistilanne on heikko. Miten pyrkiä pitkiin koulutuksellisiin ratkaisuihin, jos puolella nuorista on vaikeuksia löytää paikkaansa työelämässä. On mahdollista, että korkeakoulutetut nuoret reagoivat tilanteeseen ja etsivät työtä muulta.

Lähde: Taloussanomat 10.11.2011, lue koko juttu

Tuore tutkimus paljastaa, että yrittäjä ei enää olekaan automaattisesti palkansaajaa tyytyväisempi, kun mukaan tarkasteluun otetaan esimerkiksi tehtävien vaihtelevuus ja merkittävyys sekä palautteen saaminen.

TSE Entre tarkastelee osuudessaan myös työtyytyväisyyden suhdetta siihen, kuinka tyydyttävänä koko elämä koetaan. Tällöin kuvaan astuvat myös esimerkiksi terveys sekä työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistäminen. - Mitä tyytyväisempi on perhe-elämäänsä, sitä positiivisempana näyttäytyy myös työ. Näin näyttäisi olevan erityisesti yrittäjillä, joilla työn ja perheen väliset rajat hälvenevät muutenkin, tutkimusjohtaja Ulla Hytti sanoi.

Vapaa-ajan ja työtyytyväisyyden välinen suhde puolestaan on tärkeä erityisesti nuorille palkansaajille. Vaikutus tosin on erisuuntainen. - Mitä tyytyväisempi on vapaa-aikaansa, sitä vähemmän työ herättää tyytyväisyyttä, tutkijat totesivat.

Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -yksikön tutkijat ovat tutkineet työn ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön elämänkaarella. Lähtökohtana tutkijoilla on ollut selvittää, kokevatko palkkatyössä olevat ja omaan lukuunsa työtä tekevät nämä yhteydet eri tavoin.

Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 10.11.2011, lue koko artikkeli

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on julkaissut valtakunnallisen tohtorikoulutuksen seuranta-arvioinnin tulokset.

Arvioinnin mukaan yleisten työelämätaitojen edistäminen on kehittynyt viime vuosien aikana lähinnä tohtoriohjelmien tasolla, mutta yliopistotasolla tai suurissa yliopistoissa tiedekuntatasolla vastuu ja tuki tohtorikoulutuksen työelämärelevanssiin liittyen ovat kuitenkin vähäisiä. Myös tohtorikoulutettavien saama uraneuvonta on vähäistä. Arviointiryhmän mukaan opiskelijan urasuuntautuneisuus voitaisiin ottaa huomioon nykyistä paremmin opinnoissa. Uraneuvonta jo opintojen alkuvaiheessa voi avata vaihtoehtoja, mihin opiskelija aikoo tohtoroitumisensa jälkeen suuntautua.

Rahoituksen pirstaleisuus ja rahoituksen hankkimisen työläys nousivat arvioinnissa vahvasti esille, mikä kertoo osaltaan myös suuresta tohtorikoulutettavien määrästä olemassa olevaan rahoitukseen nähden. Vain ani harvoille opiskelijoille pystytään turvaamaan neljän vuoden jatkuva rahoitus. Erityisenä huolena on se, että tohtorikoulutettavien rahoitus uhkaa pirstaloitua entistä enemmän, mikä supistaa entisestään niukkoja ohjausresursseja ja tohtorikoulutettavien mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa.

Lähde: Korkeakoulujen arviointineuvosto 7.8.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Lataa koko raportti:

• Tohtorikoulutuksen rakenteet muutoksessa - Tohtorikoulutuksen kansallinen seuranta-arviointi (.pdf)

Rekrytointiammattilaisten mukaan tärkein työnhakua edistävä yhteisö tällä hetkellä on LinkedIn. Facebook tulee kaukaa perästä. Työmarkkinoille rynnivät nuoret ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Vaatimusten kasvaminen aiheuttaa paineita myös rekrytointitottumuksiin.

Työpaikkojen haku erilaisten verkkotyökalujen kautta tuudittavat monet nuoret siihen uskoon, että pelkkä sähköinen hakemus riittää työpaikan saamiseen. Timo Haavisto turkulaisesta Romana Management Oy:stä kertoo, että henkilöarvioinneissa haastattelun painoarvo on peräti 80 prosenttia ja erilaisten tehtävien vain 20 prosenttia. Oikeilla sosiaalisilla taidoilla on siis tärkeä merkitys, ei vain sillä mitä näpyttelee verkkoyhteisöön.

Lähde: Yleisradio 8.11.2011, lue koko artikkeli

Puolustusvoimat rakentaa kykyä vastata verkkohyökkäyksiin. Rekrytoinnit ovat jo alkaneet ja kyberstrategian on määrä valmistua ensi vuonna.

Puolustusvoimat kohottaa maalla, merellä ja ilmassa valmiuttaan kriisin uhatessa, kun taas tietoverkkopuolustukselta vaaditaan jatkuvaa valmiutta. Tietoverkkohyökkäyksiä tulee myös rauhan aikana.

Puolustusvoimat tukeutuu verkkoasioissa pitkälti yksityissektoriin. Palkattavilta kyberosaajilta vaaditaankin hyviä kontakteja alan piireihin.

Lähde: Tekniikka & Talous 3.11.2011, lue koko artikkeli

Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat heikentyneet selvästi ja hajonta yritysten sekä toimialojen välillä on kasvanut entisestään. Kaikilla päätoimialoilla suhdanteiden arvioidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana.

Teollisuuden tuotannon ja palvelualojen myynnin ennustetaan kuitenkin kasvavan loivasti seuraavan puolen vuoden aikana. Rakentamisessa tuotanto pysyisi nykyisellään. Henkilöstöodotukset ovat varovaiset kaikilla toimialoilla, ja teollisuudessa henkilöstön ennustetaan jopa hieman supistuvan.

Henkilöstö kasvoi jonkin verran rakentamisessa ja palveluissa. Teollisuudessa henkilöstökehitys oli arvioitua heikompaa, ja henkilöstö supistui aavistuksen. Rakentamisessa ja palveluissa henkilöstön ennustetaan pysyvän nykytasollaan loppuvuonna. Teollisuudessa henkilöstömäärä alenisi edelleen jonkin verran.

Työvoimapula jatkui melko yleisenä rakentamisessa ja palveluissa. Rakentamisessa 31 % ja palveluissa 18 % yrityksistä kärsi työvoimapulasta. Sen sijaan teollisuudessa työvoimapulaa oli vain 4 prosentilla vastaajista.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 3.11.2011, lue koko tiedote

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 59 700 opiskelijaa kalenterivuoden 2010 aikana. Opiskelijoita oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suoritetuista tutkinnoista 42 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 32 prosenttia ammattitutkintoja ja 26 prosenttia erikoisammattitutkintoja. Tutkinnon suorittaneissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Tiedot on kerätty oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä.

Eniten oppisopimuksessa opiskeltiin yhteiskunnan, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Vähiten opiskelijoita oli luonnonvara- ja ympäristön alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. 

Lähde: Tilastokeskus 3.11.2011, lue koko tiedote

Nuorisotyöttömyyden kasvusta ollaan huolissaan, mutta nuorten työttömyystilanne ei ole niin synkkä, kun tilastot antavat ymmärtää. Oikeasti se ei ole juuri muuta väestöä pahempaa, ja vain pieni osa on todellisessa syrjäytymisvaarassa. Osalle työttömyys voi tutkijan mukaan olla jopa lomaa. Moni nuori ei myöskään ole valmis ottamaan mitä tahansa työtä.

Lähde: Taloussanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Turun seudun talouselämä on saamassa valopilkun yhteisöllisten yritysten verkostosta. Kansainvälinen, matalan kynnyksen The Hub -konsepti hakee parhaillaan toimitilaa maakunnan sydämestä.

– Tämä viikko on neuvoteltu siirtymisestä keskustaan vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Hub Turkua käynnistelevä Minna Janhonen.

Ilmailussa englannin kielen sana hub tarkoittaa liikenteen solmukohtaa. Suomessa Helsingin kenttä on henkilöliikenteen hub ja Turku tavaraliikenteen. Janhosen hub-termi kuvaa yhteisöllistä toimitilaa ja jäsenten muodostamaa verkostoa.

– Tärkeintä on, että yritykset sitoutuvat arvoihimme, jotka ovat ovat rohkeus, vieraanvaraisuus ja mielikuvitus. Toivomme mukaan asioita eri tavalla näkeviä ihmisiä, joilla on pilkettä silmäkulmassa. Jäsenyystason mukaan tilan voisi vuokrata vain kuukaudeksi tai pidemmäksikin aikaa tai liittyä vain verkostojäseneksi, jolloin saa kutsuja tapahtumiin, Janhonen toteaa.

– Hub Turusta tulee osuuskunta, jollainen Helsingissäkin on. Tampereen Hub on osakeyhtiö. Siinä mielessä meillä on jo Hub Turku, että meillä on ydintiimi ja yhteistyötä katto-organisaation ja sisarhubien kanssa.

– Tilojen avaaminen olisi tärkeää, koska Turussa on paljon nuoria yrittäjiä, jotka kaipaavat verkostoa ja toimitilaa, jonne voi kokea menevänsä töihin sen sijaan, että työskentelee kotona, Jyväskylän Hubissa mutkana ollut Janhonen korostaa.

Lähde: Turun Sanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Hallitus ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lakimuutosten on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 5. joulukuuta 2011.

Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole työehtosopimusta.

Lisäksi vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen.

Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen.

Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Rakentaminen on elpynyt kohtuullisen hyvin finanssikriisin jälkeisestä pudotuksesta. Suomessa ala on kasvanut viime ja tänä vuonna ripeästi ja vetänyt koko taloutta nousuun. Myös puutuotealan tärkeimmissä vientimaissa kehitys on vauhdittunut ja ollut parempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Rakentamisen lähivuosien näkymät ovat kuitenkin epävarmat niin Suomessa, Euroopassa kuin lähialueilla, sanoo Puumarkkinapäivässä Helsingissä puhunut VTT:n Pekka Pajakkala.

VTT:n mukaan rakentaminen pysyy Suomessa ensi vuonna nykyisellä tasolla tai vähenee korkeintaan hieman. Rakentamisen nykyvauhdin odotetaan jatkuvan ensi syksyyn asti. Vaikka taantumaa pidetään epätodennäköisenä, se ei myöskään ole täysin poissuljettu vaihtoehto.

Lähde: VTT 27.10.2011, lue koko artikkeli

Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti huonekalujen valmistukseen hitaammin kuin muihin toimialoihin, mutta taantuma on jatkunut alalla pidempään. Erityisen dramaattisesti taantuma on leikannut alan vientiä, joka oli vuonna 2010 vain 117 miljoonaa euroa.

Suomalainen huonekaluteollisuus on hyvin riippuvainen kotimarkkinoista ja yksityisen kulutuskysynnän kehityksestä. Kotimarkkinat eivät kuitenkaan enää merkittävästi kasva, joten jos kasvua halutaan, tulisi sitä hakea viennistä.

Huonekalujen kysyntä kasvaa globaalisti ja huonekaluja viedään paljon maista toisiin, joten mahdollisuuksia on. Lähialueilla, kuten Venäjällä, uskoisi löytyvän mahdollisuuksia myös suomalaisille huonekalujen valmistajille.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Työllistyminen Turun seudulle kiinnostaa opiskelijoita, mutta työpaikkoja on vähän tarjolla. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkean ja Yrkeshögskolan Novian opiskelijakunnille suunnatussa kyselyssä työllistymismahdollisuudet nousivat yhdeksi suurimmista epäkohdista.

– Yli puolet opiskelijoista pitää mahdollisuuksia heikkoina. Siksi suunnataan Helsinkiin töihin. Opiskelijat tulisi jotenkin sitouttaa Turun seudulle, painottaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Rauli Helenius.

Lähde: Turun Sanomat 25.11.2011, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomessa kehitetty Ammattibarometri tehdään nyt toisen kerran  kaikissa maan TE-toimistoissa. Ammattibarometri perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisista työmarkkinoista sekä niiden näkymistä puoli vuotta eteenpäin. TE-toimistot arvioivat noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysynnän sekä toisaalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamon eli työvoiman saatavuustilanteen kehitystä. Lokakuun alussa tehdyn uusimman barometrin mukaan työvoimapula jatkuu edelleen etenkin sosiaali- ja terveystyön ammateissa. Liikaa työnhakijoita suhteessa avoimiin työtilaisuuksiin sen sijaan on muun muassa toimistotyössä.

Parhaimmat työllisyysnäkymät sosiaali- ja terveysalan ammateissa

Lokakuun alussa laaditun vuoden 2011 kolmannen ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajien, perushoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden työvoiman kysynnän odotetaan kasvavan eniten seuraavan puolen vuoden aikana. Suurinta työvoiman kysynnän vähennystä odotetaan puolestaan sähkö- elektroniikka ja teletekniikan kokoojista, pankkitoimihenkilöistä ja sihteereistä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattityövoimasta edelleen pulaa Varsinais-Suomessa

TE-toimistojen arvioiden mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana eniten pulaa lähinnä sosiaali- ja terveystyön ammateissa toimivasta työvoimasta; muun muassa sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, perushoitajista, lastentarhanopettajista sekä fysioterapeuteista ja kuntohoitajista. Viimeisen puolen vuoden aikana sairaanhoitajia on ollut työttömänä keskimäärin kuukausittain 69 henkilöä ja avoimia työpaikkoja heille on ollut tarjolla lähes 700. Lääkäreitä puolestaan on ollut työttömän 8 henkilöä ja avoimia työpaikkoja 155. Vaikeaa työllisyystilannetta odotetaan puolestaan toimistotyöntekijöillä, rakennusalan sekatyöntekijöillä, sähkö-, elektroniikka- ja teletekniikan kokoojilla sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajilla.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa tänään ennusteensa koko maan lyhyen aikajänteen työmarkkinanäkymistä. TEM:n ennuste löytyy osoitteesta www.tem.fi

Linkit:

   1.  Varsinais-Suomen Ammattibarometri TE-toimistoittain, http://www.luotain.fi/julkaisut/ammattibarometri_III_2011.pdf
   2. Varsinais-Suomen Ammattibarometrin yhteenveto (ns. posteri) http://www.luotain.fi/julkaisut/Ammattibarometriposteri_III_2011.pdf 

Yhteystiedot:
Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 535 0100, jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.10.2011

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 19000 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni 1000 henkilöllä eli n. 5 %. Koko maasssa työttömien määrä väheni n. 7 prosentilla.Työttömien osuus työvoimasta oli 8,5 %.

Uusia avoimia työpaikkoja oli 10 % enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman kysynnän voimistuminen oli selvintä rakentamisessa ja teollisuudessa. Myös sosiaali- ja hallintoaloilla työpaikkoja oli tarjolla aiempaa runsaammin.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 2400 henkilöä eli 200 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, vaikka näyttääkin siltä että huippu on saavutettu.

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa 8300 henkilöä eli 7 % enemmän kuin viime vuonna. Työvoimakoulutuksessa oli 2700 henkilöä. Tukityöllä oli työllistetty 2300 henkilöä, joista 71 % yksityiselle sektorille.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2011, lue koko raportti (.pdf)

TS-Yhtymän emoyhtiö TS-Yhtymä Oy:ssä käynnistyi maanantaina yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Sanomalehden tekoon liittyvät toiminnot, kuten lehden toimitus, on rajattu neuvottelujen ulkopuolelle. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat mahdollisten irtisanomisten osalta arviolta yhteensä korkeintaan 60 henkilöön.

Lähde: Turun Sanomat 24.10.2011, lue koko juttu

Turulla on seuraavina vuosina luvassa melkoinen investointisuma. Ensi vuonna investointeihin aiotaan kuluttaa 123 miljoonaa. Luvassa on muun muassa vanhainkotien ja koulujen peruskorjauksia. Lisäksi Turku käynnistää peräti 135 miljoonalla kehittämishankkeita, joista merkittävimmät ovat palloiluhallin rakentaminen, kaupunginteatterin uudistus ja Kampus-hanke.

Lähde: Turkulainen 20.10.2011, lue koko juttu

Samaan aikaan kun Nokia on kertonut merkittävistä henkilöstövähennyksistä, yhtiössä työskentelevien ihmisten määrä on vain kasvanut. Nokia Siemens Networksin henkilöstömäärän kasvu johtuu ensisijaisesti Motorola Solutions -verkkoliiketoimintojen yritysostosta.

Yhtiön rekrytointi ei näyttäisi olevan jäissä. Tällä hetkellä Nokian työpaikat-sivulla ilmoitetaan yhteensä 694:stä avoimesta työpaikasta. Niistä kuitenkin vain 11 on Suomessa.

Lähde: Talouselämä 20.10.2011, lue koko juttu

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tietotekniikan laitos selvittää, mikä tekee peliyrityksestä menestyvän. Tutkimuksella halutaan selvittää myös, mitkä ovat peliteollisuudessa toimivan yrityksen erityistarpeet esimerkiksi kännykkäohjelmistoja valmistaviin yrityksiin verrattuna.

Tutkimuksen avulla halutaan lisää kasvua ja tehokkuutta Suomen peliteollisuudelle. Erityisesti se keskittyy pelialan yrittämisen tukemiseen Kaakkois-Suomessa, jonne alan kasvun arvioidaan tuovan useita kymmeniä uusia työpaikkoja lähivuosina. Tutkimus on LUT:n, Lappeenrannan kaupungin ja Kotkan seudun innovaatioyhtiö Cursorin yhteishanke.

Tutkimuksen avulla halutaan helpottaa alalle lähtemistä. Se pyrkii tarjoamaan uusille yrittäjille käsityksen siitä, mitä pelejä valmistavan ohjelmistoyrityksen on hyvä tietää ja mihin kaikkeen kannattaa olla varautunut.

Lähde: Kauppalehti 20.10.2011, lue koko juttu

Maailmantalouden synkät uutiset näkyvät yritysten irtisanomisilmoitusten määrässä. Pelkästään lokakuussa 10 yritystä on tiedottanut yt-neuvottelujen alkamisesta.

Kaiken kaikkiaan yt-neuvotteluja käy parhaillaan 30 yritystä. Neuvottelujen piirissä liki 16 600 henkeä. Neuvotteluiden seurauksena yli 3 400 työntekijää joutuu etsimään uutta työtä, sillä talouden heikko tila on iskenyt erityisesti syklisiin aloihin, kuten rakennus-, metalli- ja metsäteollisuuteen.

Lähde: Kauppalehti 19.10.2011, lue koko artikkeli

Liikkeenjohdon konsultointi on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla. Kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla oli vuonna 2009 yhteensä 10 975 alan ammattilaista 6 346 toimipaikassa. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 1,7 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja se työllistää huomattavan joukon eri alojen ammattilaisia.

Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on vuosina 2000–2011 ollut pääosin kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja on noussut entisestään viime vuosina.

Varsinkin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita tarjoavat yritykset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä. Perinteisesti alalla on arvostettu paikallisuutta ja läheisyyttä. Sähköisen asioinnin myötä tämä asetelma muuttuu. Sekä tilintarkastustoiminta että liikkeenjohdon konsultointi on voimakkaasti keskittynyt Uudenmaalle.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti 19.10.2011, lue koko tiedote.

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvien aloituspaikkakarsintojen ja muiden säästöjen pelätään johtavan henkilöstön irtisanomisiin.

Rehtorineuvosto Arene on arvioinut, että jopa 2 000 opettajaa joutuisi lähtemään, mikäli säästöt toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön esitysten mukaan.

Kaikkiaan säästöjen suuruus on noin 120 miljoonaa euroa.

Rehtorit menevät tiistaina tapaamaan opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd), jotta leikkauksia saataisiin kohtuullistettua.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista on määrä karsia noin 2 200 jo vuonna 2013. Supistukset koskevat etenkin kulttuurialaa ja kohdistuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Saimaan, Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut menettäisivät koulutuspaikkoja.

Torniossa kulttuurialan ja liiketalouden alan karsinta merkitsisi ammattikorkeakoulutuksen loppumista paikakkunnalta.

Vähennyksiä perustellaan eri alueiden työvoimatarpeilla ja nuorisoikäluokkien muutoksilla.

"Tämä on avoin keskustelu ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. En halua hirveästi ylimääräistä dramatiikkaa tähän. Se ei ole eduksi asialle eikä ihmisille", Gustafsson sanoo.

Opetusministeriö kaavailee, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja karsittaisiin runsaat 2 000. Gustafssonin mukaan tämä ei tarkoita 2 000 amk-opettajan irtisanomista.

"Eihän se niin voi olla, että jos aloituspaikkoja leikataan 2 000, se tarkoittaa sitä, että 2 000 opettajaa lähtee. Ikään kuin jokaisella opiskelijalla olisi yksi opettaja. Siinä oli vedetty mutkat suoriksi. Aloituspaikkojen vähentäminen myös vähentää tarvetta lakkauttaa yksiköitä tai toimipisteitä", ministeri sanoo.

Kuinka monta opettajaa sitten uhkaa irtisanominen lähitulevaisuudessa?

"Ainoa, mistä on tarkasti sovittu hallitusohjelman neuvotteluissa, on säästötarve, joka on valtion kohdalta 51 miljoonaa euroa."

Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2011, lue artikkeli 1 ja artikkeli 2

KL Riitta Kaliman kasvatustieteen (aikuiskasvatus) väitöskirjan mukaan opiskelijat opiskelivat osa-aikaisesti ja vajaatehoisesti siksi, että he opintotuen riittämättömyyden vuoksi kävivät  opiskeluaikanaan samanaikaisesti ansiotyössä. Toisaalta opintojärjestelmä edellytti koulumaisena täyspäivätoimista läsnäoloa silloinkin, kun se oppimisen kannalta ei olisi ollut välttämätöntä. Vaikka lähes jokainen opiskelija oli opiskelunsa jossain vaiheessa ansiotyössä, opiskelujärjestelmässä ei tätä ole otettu riittävästi huomioon, mikä johti opiskeluun varatun ajan ylittämiseen.

Opintojärjestelmää tulisi muuttaa siten, että se nykyistä paremmin joustaisi ja mahdollistaisi opiskelun ansiotyön ohella, koska noin puolet opiskelijoista on ansuotyössä koko opiskelunsa ajan. Myös opinto-ohjauksen ja opetuksen  kehittämistä pidettiin tärkeänä, koska  niiden avulla suurelta osalta voidaan poistaa akateemiseen  edistymiseen liittyvät esteet varsinkin kehittämällä opinnäytetyön  laadintaan liittyvää ohjausta.

Lähde: Tampereen yliopisto 14.10.2011, lue koko tiedote

STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore -moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat STX Turun telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta.

Moduulien rakentaminen alkaa STX Turun telakalla keväällä 2012. Moduulien yhteispaino on yli 5000 tonnia. Vaativa projekti sisältää terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua ja käyttöönottoa varten.

Lähde: Turun Sanomat 12.10.2011

Suomalaisen telakkateollisuuden elpyminen ei saa pysäyttää pienten ja keskisuurten yritysten rakennemuutosta. Tätä mieltä ovat sekä elinkeinoviranomaiset että tutkijat. Pelkästään Lounais-Suomessa on yli 300 merialalta elantoa saavaa yritystä, joiden pitäisi asiantuntijoiden mukaan edelleen hankkia tukijalkoja myös muualta kuin meriteollisuudesta.

Telakkateollisuuden aallonpohja on ajanut viime vuosina Suomessa konkurssiin kymmeniä yrityksiä. Nämä ovat olleet pääosin sellaisia, joiden ainoa toimeentulo on tullut telakoilta. Vaikka uusien laivatilausten myötä tulevaisuus saattaakin näyttää valoisammalta, ei pelkästään telakoilta kuuluva kalke tarjoa pitkällä tähtäimellä kaikille leipää.
- Nyt on edelleen jatkettava sitä jo aloitettua työtä pk-yritysten vahvistamisessa. Rakennemuutosta on ylläpidettävä ja markkinoita haettava niin kotimaasta kuin ulkomailtakin sekä maa- että meripuolelta, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival.

Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvonen on samoilla linjoilla. Hänen mielestään telakkateollisuuden ahdingosta on poikinut jotain hyvääkin.

- Kaikista asioista voi aina löytää jotain positiivistakin. Ilman muuta laivateollisuuden hiljaiselo on pakottanut pk-yrityksiä tekemään rakenteellisia muutoksia: on panostettu koulutukseen ja tuotekehittelyyn, ja haettu uusia markkinoita ulkomailta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisiakin on tullut, niin mitään ei vielä ole menetetty, sillä osaamistaso on pystytty ylläpitämään, Karvonen luonnehtii.

Lähde: YLE Turku 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi heinäkuussa 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna tuotanto kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta. Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,8 prosenttia (oli 2,5 prosenttia) edellisvuoden kesäkuusta.

Lähde: Tilastokeskus 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kansainvälistymistä harkitsevat ja käynnistävät yritykset tarvitsevat kansainvälistymispalveluita useammin kuin kansainvälisillä markkinoilla jo aktiivisesti toimivat yritykset. Elinkeinoelämän rakennemuutosten ja nykyisen taloudellisen tilanteen johdosta tarve pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen on myös kasvamassa.

Tiedot käyvät ilmi EK:n ja Finpron tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisyritysten kansainvälistymispalveluiden tarvetta ja käyttöä.

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä kansainvälistymispalveluita käyttivät suhteellisesti eniten suuryritykset. Eniten kansainvälistymispalveluita tarvitaan kuitenkin kansainvälistymisen alkutaipaleella. Kansainvälistymistä harkitsevista tai aloittelevista yrityksistä peräti 90 % kaipasi apua viennin tai muun kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen. Toistaiseksi kansainvälistyvät pienyritykset eivät kuitenkaan ole aina löytäneet tarvitsemaansa palvelua.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 6.10.2011, lue koko artikkeli

Työmarkkinoiden toimintaympäristöt kansainvälistyvät. Yritykset pirstaloituvat, menevät nurin ja verkostoituvat. Epävarmuus kasvaa.

Lapin yliopiston professori Asko Suikkanen myöntää, että nyt on käynnissä yksi työelämän suurimmista murroksista. Nykyistä työn teon tapaa leimaa projektikeskeisyys ja yhteisöllisyys.

– Ennen työtä tehtiin yksin ja keskityttiin pitkälti omaan työsuoritukseen. Nyt päällimmäiseksi nousevat sosiaaliset suhteet. Neuvottelu- ja sopimistaidot ja innovaatioiden keksiminen yhdessä ovat keskeisessä roolissa.

Professori on erityisen huolissaan iäkkäiden miesten sopeutumisesta työelämän muutoksiin.

– Perinteisiin työtapoihin tottuneet kärsivät tulevaisuudessa eniten, professori arvioi.

Muutos näkyy myös 1960–70-luvulla syntyneiden naisten koulutustasossa.

– Pysyäkseen kilpailukykyisinä naiset hankkivat jo kaksi tutkintoa.

Jostain viestii sekin, että yli 40 prosenttia työntekijöistä vaihtoi 90-luvun lopulta vuoteen 2007 mennessä toimialaa tai ammattia ja 70–80-luvulla syntyneet hyppäävät mielellään kansainvälisille vesille.

– Ulkomaille ei enää paeta ankeita kotimaisia oloja, vaan kansainvälinen työ nähdään vain kiinnostavampana vaihtoehtona, Suikkanen täsmentää.

Lähde: Helsingin Uutiset 4.10.2011, lue koko artikkeli

Verkko on muuttanut työn hakemisen pysyvästi. Tästä huolimatta perusasiat ovat pysyneet samoina. Työhakemus on syytä laatia huolella ja kannattaa olla rehellinen. Työhaastattelussa on parasta olla oma itsensä, sillä työkin tehdään omana itsenä.

Uudenlaisiakin taitoja tarvitaan työtä haettaessa. Näitä ovat mm. virtuaalimaailmassa toimiminen ja uudenlainen medialukutaito sekä tiedonhaku.

Erikoispsykologin mukaan informaation helppo kerääminen verkosta on tuonut myös lisähaasteita työnhakijoille. "Työhaastatteluihin ei voi tulla perehtymättä organisaatioon, sillä tiedon saaminen on nykyään niin helppoa. Enää ei tarvitse tilata yrityksen vuosikertomuksia. Tietämättömyys antaa työnantajille viestin, että ei ole motivoitunut tai viitseliäs.", kertoo Anita Rintala-Rasmus.

Työnhakijan muistilista:

• Perehdy työpaikkaan johon olet hakemassa. Internetistä löytyy jokaisen yrityksen kotisivut, joilta löytyvät tarvittavat tiedot. Ota lisäksi yhteyttä työnantajaan puhelimitse, se osoittaa aitoa kiinnostusta. Myös haastattelukäytäntö kannattaa selvittää.
• Kerro rehellisesti vahvuuksistasi. Jokaisella on myös heikkoutensa. Valehdella ei kannata, sillä siitä jää kiinni.
• Mieti, minkälainen työ sinua oikeasti innostaa. Mahdollisuudet paranevat huomattavasti, kun hakee työtä, josta on oikeasti kiinnostunut.

Lähde: Työpiste 3.10.2011, lue koko juttu