Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 72 600. Tämä on 23 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Avoimista työpaikoista 71 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoteen 2011 verrattuna työpaikkojen määrä kasvoi etenkin teollisuudessa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Myös kaupan alalla työpaikkojen määrä kasvoi. Avoimena olevista työpaikoista 34 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä. Osa-aikaisten ja määräaikaisten paikkojen osuus väheni viime vuodesta.

Lähde: Tilastokeskus, lue koko tilasto

Työvoiman käyttötapoja selvittävän työryhmän väliraportin mukaan muutokset työvoiman käyttötavoissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet pieniä. Pääsääntönä ovat edelleen kokoaikaiset toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Vahvimmat muutostrendit näkyvät niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden sisällä eli esimerkiksi siinä, mihin ikäryhmiin määräaikaiset työsuhteet painottuvat.

Määräaikaisten työsuhteiden määrä ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole juurikaan muuttunut. Niiden osuus kunta-sektorilla on runsaat 20 prosenttia ja valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla 10 prosenttia kaikista työsuhteista. Suurin osa määräaikaisista työntekijöistä on noin perheenperustamisikäisiä naisia.

Osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on noin 14 prosenttia. Monilla aloilla osa-aikatyö on myönteinen mahdollisuus, mutta joillain aloilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Tämä johtuu muun muassa voimakkaista kysyntävaihteluista. Osa-aikaisuus on yleisintä vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, ja osa-aikaista työtä tekevät yleensä nuoret ja vanhimmat ikäluokat.

Vuokratyöstä on tullut pysyvä ilmiö, mutta kaikista työllisistä vuonna 2011 ainoastaan runsas prosentti oli vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöistä valtaosa on nuoria.

Ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 20 000 henkilöstä runsaaseen 30 000 henkilöön. Heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on 10 prosenttia. Ryhmän odotetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

Työministeri Lauri Ihalaiselle 15.5.2012 luovutettu väliraportti kokoaa yhteen tietoa työvoiman käyttötavoista, niiden perusteista ja niitä koskevasta lainsäädännöstä. Väliraportin koonnut työryhmä on sopinut jatkotoimenpiteistä koskien muun muassa sosiaaliturvaa, työaikakysymyksiä, osa-aikatyötä ja itsensä työllistäjiin sovellettavaa lainsäädäntöä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti

Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman tutkimuksen mukaan etenkin työntekijän ikä ja etninen tausta saattaa johtaa syrjintään työpaikalla. Pelkästään työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa usein työhaastatteluun pääsyä.

Tutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on huomannut ikään perustuvaa syrjintää omalla työpaikallaan. Myös työntekijöihin ja -hakijoihin, jotka edustavat jotakin etnistä ryhmää, on huomattu kohdistuvan melkein yhtä paljon syrjintää. Ottaen huomioon etnisten vähemmistöjen pienen määrän Suomessa tulokset viittaavat siihen, että vähemmistöillä on suuri riski joutua syrjinnän kohteiksi suomalaisissa työpaikoissa.

Myös krooninen sairaus tai vammaisuus voi johtaa työntekijän syrjintään. Naisista 40 prosenttia ja miehistä 30 prosenttia on ilmoittanut itse joutuneensa syrjinnän kohteeksi nykyisessä työpaikassaan.

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen raportti koostuu kahdesta osasta ja tarkastelee kaikkia yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita. Ensimmäisessä osassa käsitellään jo olemassa olevaa tietoa syrjinnästä suomalaisessa työelämässä ja tarjotaan keinoja syrjinnän tarkkailuun. Raportin toisessa osassa esitellään ensimmäistä Suomessa toteutettua kenttätuntimusta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 20 500 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 1 000 henkilöllä, ja viime vuoden maaliskuusta määrä väheni 900 henkilöllä eli 4,4 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni aiempaa hitaampaa tahtia eli 0,6 prosentilla.

Maaliskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,0 %. Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 9,3 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti pysyi ennallaan, kun työttömyyden väheneminen yleensä hidastui. Nuorten työttömien määrä on lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa ja yleisesti lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 6 % vähemmän kuin vuosi sitten
Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 4 000 kappaletta eli 22 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna maaliskuun aikana 8 100 kappaletta, joista 4 100 oli uusia, maaliskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa, mutta kysyntä hiipui myös teollisuudessa. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin kaupassa, rakentamisessa ja tekniikan alan tehtävissä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 4 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 400 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Maaliskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 100, mikä merkitsee 1 % laskua vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä pysyi ennallaan naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 8 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa
Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt useissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Kuitenkin joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Työttömien määrä väheni viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Vakka-Suomessa työttömien määrä supistui ripeimmin eli 20 prosentilla, kun se Salon seudulla suorastaan kasvoi (2,9 %). Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,0 %) sekä Turun kaupungissa (12,1 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seu-tukunnassa (5,7 %) ja Paimiossa (4,4 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa (Turku, Salo) alueen 28 kunnasta kun vastaavia kuntia oli vuosi sitten kolme (Turku, Salo ja Uusikaupunki).

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.4.2012

Valtion työpaikat vähenevät koko maassa ja valuvat etelään. Tämä ilmenee valtion työmarkkinalaitoksen (VTML) Turun Sanomille kokoamista tilastoista.

2000-luvun alussa valtion budjetista maksettiin palkkaa noin 124 000 työntekijälle. Vuonna 2011 työntekijöitä oli enää runsaat 85 000. Leikkauksien alla ovat muun muassa puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos ja poliisivoimat. Työpaikat ovat huvenneet etenkin Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa.

Työpaikkahävikkiä selittää osittain parin vuoden takainen yliopistolain uudistus, joka siirsi noin 30 000 työntekijää valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Myös valtion tuottavuusohjelma vähensi koko maasta yhteensä 7900 henkilötyövuotta.

Lähde: Turun Sanomat 23.4.2012, lue koko artikkeli

Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä on Keskuskauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tutkimuksen mukaan yli kolmasosalla yrityksistä on jo maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Helsingin seudun kauppakamarin asiamiehen Markku Lahtisen mukaan vielä vuosi sitten tällaista tulosta ei olisi voitu edes kuvitella.

Lahtinen kertoo, että maahanmuuttajatyövoiman palkkaamisessa suurimmat esteet ovat byrokratia, luvat ja kielitaito. Korkeakouluista valmistuvista maahanmuuttajataustaisista 60 prosenttia haluaisi jäädä töihin Suomeen, mutta vain 10 prosenttia pystyy jäämään.

Yritykset uskovat työpaikkojen lisääntyvän tulevaisuudessa. Joka vuosi työvoimasta poistuu paljon enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Pula koskee etenkin hyvin tavallisia ammatteja, kuten kuljettajia, kokkeja ja taloushallinnon osaajia. Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukkaan mukaan yritykset arvioivat, että lähivuosina kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy koko maassa.

Lähde: TS/STT 19.4.2012, lue koko artikkeli

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK käyvät taistoon nuorten työttömyyttä vastaan. Valmistu töihin! -kiertueen tehtävänä on etsiä keinoja valmistuvien nuorten työllistämiseksi ja samalla herättää keskustelua siitä, mikä on nuoren asema työelämässä.

”Kuulemme usein, että nuorten pitäisi nähdä koulutus työnä. Suurin osa nuorista katsookin, että koulutus ratkaisee edessä olevan työuran. Jos työmarkkinat kuitenkin torjuvat ammattikoulutuksen saaneet nuoret, kokevat he syystäkin tulleensa petetyiksi. Tällä kampanjalla haluamme osoittaa elinkeinoelämän vastuullisuutta ja tukea nuorten työllistymisen suhteen”, toteaa TAT:n toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Tammikuussa 2012 Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 33 400 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Nuorisotyöttömyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että vasta valmistuneella nuorella ei usein ole alaltaan vahvaa työkokemusta.

Helsingissä avattu kiertue suuntaa tiensä seuraavaksi Kuopioon (23.4.), mutta myös Turku (2.5.) ja Oulu (15.5.) ovat kevään vierailukohteita. Syksyllä vuorossa ovat Tampere, Lahti, Rovaniemi ja Seinäjoki.

Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto, lue koko artikkeli

Kaupan alan työnantajat ja työntekijöiden ammattiliitto ovat päässeet sopuun koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa-ohjelman ehdoista.

Ohjelma on parikymmentä vuotta vanha, mutta tänä vuonna sen toteutumista uhkasi Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton (Pam) kiista siitä, voidaanko ohjelmaa toteuttaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

Sopuun päästiin nyt siitä, että ohjelmaa voidaan toteuttaa järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ilmoittautuvat Kaupan liitolle. Kaupan liitto antaa tiedot Pamille ohjelmaan osallistuvista yrityksistä sekä ohjeistaa niitä.

Molempien järjestöjen johtajat ovat tyytyväisiä sopuun pääsystä.

"Kesätyö on nuorille ensimmäinen kosketus työelämään. Työnantajilla on hieno mahdollisuus antaa nuorille työelämästä ja kaupan alasta hyvä ja reilu kuva. Myös henkilöstöllä on merkittävä rooli siinä, että nuori viihtyy työssä", Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Pamin puheenjohtaja Ann Selin puolestaan painottaa sitä, että koululaisten kesäharjoittelu tapahtuu turvallisissa olosuhteissa.

"Kesäharjoittelun luomien positiivisten kokemusten kautta on mahdollista lisätä kaupan alan houkuttelevuutta mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana. On myös tärkeää, että nuoret ylipäänsä saavat kokemusta työelämästä", Selin toteaa.

Lähde: Helsingin Sanomat 13.4.2012

Elinkeinoelämän raju murros jatkuu Suomessa. Matkapuhelinvalmistaja Nokia antoi keskiviikkona tulosvaroituksen ja sen kurssi syöksyi 14 prosenttia alaspäin. Uusista, työpaikkojen vähentämisiin johtavista rakennejärjestelyistä kertoivat lentoyhtiö Finnair, metsäyhtiö UPM ja teleoperaattori Telia-Sonera.

Nokian vaikeudet entisestään kiristyvillä matkapuhelinmarkkinoilla ovat vieneet yhtiön laite- ja palveluyksikön liikevoiton noin kolme prosenttia miinukselle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiön mukaan liikevoittoprosentti jää pakkaselle myös toisella neljänneksellä.

Finnair aikoo irtisanoa 280 työntekijää moottori- ja laitehuollosta vastaavasta yksiköstään. Syynä on yksikön myynti sveitsiläiselle SR Technicsille, joka on yksi maailman suurimmista lentokoneiden huoltoon erikoistuneista yhtiöistä.

Finnairin tekniikan väki marssi keskiviikkona ulos työpaikoiltaan. Työnseisaus kestänee perjantaihin aamukuuteen saakka. Finnair arvioi, että vaikutukset lentoliikenteeseen jäävät vähäisiksi.

Metsäyhtiö UPM saattaa sulkea Kajaanin sahan sekä Heinolan ja Parkanon Aureskosken jatkojalostustehtaat tämän vuoden loppuun mennessä. Yhtiö kertoo aloittavansa näillä paikkakunnilla yt-neuvottelut, jotka koskevat 275:tä henkilöä.

Telia-Sonera kaavailee Suomen toimintojensa tehostamista ja tiivistämistä. Yhtiö on aloittanut matkapuhelin- ja laajakaistatoimintaa koskevat yt-neuvottelut, jotka johtavat enimmillään 110 työtehtävän vähentämiseen.

Telia-Sonera suunnittelee uutta toimintamallia, joka voi johtaa toiminnan keskittymiseen nykyistä harvemmille paikkakunnille.

Lähde: Turun Sanomat 12.4.2012

Riita järjestäytymättömien työnantajien oikeudesta käyttää koululaisia harjoittelijoina vie tuhansilta nuorilta harjoittelupaikat ensi kesänä kaupan alalla. Kauppa on tarjonnut vuosittain nuorille kolmanneksen tarjolla olleista harjoittelupaikoista.

Työnantajia edustavan Kaupan liiton ja työntekijöitä edustavan Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimus kesäharjoittelusta kaatui pääsiäisen alla. Liitot sysäävät syyn toisilleen.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää todennäköisenä, ettei harjoittelu toteudu tulevana kesänä.

- On paljon yrityksiä, jotka eivät ole meidän jäseniämme, ja heidän kannaltaan on hankalaa, että pitää noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, mutta harjoittelijoiden käyttöä heille ei suotaisi, Pekkala sanoo.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että viime kesänä järjestäytymättömät työnantajat oli rajattu sopimuksen ulkopuolelle. PAM halusi samanlaisen sopimuksen nytkin.

Selin epäilee työnantajien kannanmuutoksen syyksi K-ryhmän sisäistä jännitettä, koska järjestäytyneet kauppiaat voisivat käyttää harjoittelijoita ja toiset eivät voisi.

Lähde: Nelosen Uutiset 10.4.2012

Suomalaiset olisivat valmiita hyväksymään vaikeitakin uudistuksia, mikäli niillä saataisiin työllisyys nousuun. Tämä selviää Suomen Toivo -ajatuspajan TNS Gallupilla teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia esimerkiksi velvoittaisi työttömät ottamaan nykyistä laajemmin vastaan muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Asiaa vastusti vain reilu viidennes kyselyyn vastanneista.

Yli puolet vastaajista kehittäisi eläkejärjestelmää uran pituutta kannustavaan suuntaan. Vain reilu kolmannes vastustaa ajatusta.

Niin ikään yli puolet vastaajista olisi myös valmiita nopeuttamaan opiskeluaikoja määrittelemällä opinnoille maksimiaika tai asettamalla lukukausimaksuja.

Politiikan tutkija Ville Pernaan mukaan vastuullisuuden lisääntyminen voi antaa Jyrki Kataisen hallitukselle tukea vaikeissakin ratkaisuissa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali ei ole tiedossa.

Lähde: TS–STT 5.4.2012, lue koko artikkeli

Euroalueen työttömyys nousi helmikuussa korkeimmaksi 25 vuoteen. Työttömyysaste kohosi Eurostatin maanantaina julkistamien tietojen mukaan 10,8 prosenttiin. Suomessa työvoimasta oli työttömänä 7,4 prosenttia. Koko EU:ssa työttömänä oli 10,2 prosenttia työvoimasta.

Pahin tilanne on Espanjassa, missä työttömyysaste nousi peräti 23,6 prosenttiin. Lähes joka neljäs espanjalainen työntekijä oli helmikuussa ilman työtä. Saksan työttömyysaste pysyi ennallaan 5,7 prosentissa.

Britannian työttömyysaste oli joulukuussa 8,3 prosenttia ja Kreikan tasan 21 prosenttia. Tuoreempia tietoja ei kummastakaan ole.

Italiassa työttömänä oli helmikuussa 9,3 prosenttia työvoimasta, Ranskassa 10 prosenttia ja Irlannissa 14,7 prosenttia.

Lähde: TS-STT 2.4.2012, lue koko artikkeli

Puolustusvoimien säästötoimet ovat Turun seudulle suurempi isku kuin tähän asti on tiedetty. Leikkaukset uhkaavat viedä alueelta 150 valtion työpaikkaa. Eniten henkilöstö vähenisi Turusta, josta on häviämässä lähivuosina sata työpaikkaa. Paraisilla vähennys olisi 30-40 ja Kemiönsaarella kymmenen työpaikkaa.

Puolustusvoimien edustajat eivät vielä torstaina halunneet arvioida, mitä tehtäviä oltaisiin lakkauttamassa. Asiasta on kuitenkin kuntien kanssa jo kuulemistilaisuudessa. Turussa pidettyyn neuvonpitoon osallistui puolustusvoimien edustajien lisäksi Varsinais-Suomen liiton, Paraisten ja Kemiönsaaren johtavia virkamiehiä.

Armeijan suunnitelmissa on lakkauttaa kokonaan Saaristomeren meripuolustusalue vuoden 2014 loppuun mennessä. Merivoimien toimintoja on tarkoitus järjestää uudelleen ja perustaa meripuolustusalueen tilalle laivastojoukko-osasto.

Myös merivoimien materiaalilaitos on määrä lakkauttaa vuoden 2014 lopussa. Toiminnot yhdistettäisiin uuteen puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Osa toiminnoista jäisi edelleen Turkuun.

Vuoden 2015 alussa Turkuun ollaan perustamassa puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvaa huoltorykmenttiä. Turussa sijaitseva Varsinais-Suomen aluetoimisto siirtyisi samasta ajankohdasta lähtien Porin prikaatin alaisuuteen.

Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman (r) pitää henkilöstövähennyksiä valitettavina.

– Puolustusvoimat tekee tietysti päätöksiä omista lähtökohdistaan eikä aluepoliittisin perustein. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää varmistaa, että edes jäljelle jäävät työpaikat saataisiin säilytettyä, Öhman sanoo.

Lähde: Turun Sanomat 30.3.2012, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 21 550 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä ja viime vuoden helmikuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,1 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni aiempaa hitaampaa tahtia eli 2,0 prosentilla.

Helmikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,4 % (10,0 %, 2/2011). Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,2 prosenttiyksiköllä, ollen 9,6 % (9,8 %, 2/2011). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa yhteensä. Varsinais-Suomessa alenemistahti pysyi ennallaan kun työttömyyden väheneminen yleensä hidastui. Työttömyys on kuitenkin kääntynyt kasvuun Keski-Suomen lisäksi osassa Itä- ja Pohjois-Suomea. Nuorten työttömien määrä on lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa ja yleisesti lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 19% vähemmän kuin vuosi sitten

Helmikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 4 500 kappaletta eli 7 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna helmikuun aikana 8 200 kappaletta, joista 5 000 oli uusia, helmikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysyntä kasvoi edelleen metallialalla, jonka lisäksi myös sosiaali- ja terveysalalla, kuljetuksissa, rakentamisessa ja tekniikan alan tehtävissä oli työpaikkoja tarjolla vuoden takaista enemmän.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa vähän suurempi kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Loimaan seudulla. Helmikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 110 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 200, mikä merkitsee 0,6 % kasvua vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun seudulla ja Turunmaalla. Työttömien määrä pysyi ennallaan naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 9 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden helmikuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Kuitenkin joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Salon kaupunki yhteistyökumppaneineen avasi 29.2.2012 Professionals.fi-osaajaportaalin, joka toimii varsinais-suomalaisen korkeatasoisen osaamisen näyteikkunana, samalla houkutellen alueelle uusia kotimaisia sekä kansainvälisiä yrityksiä. Palvelu on tarkoitettu niin työnhakijoille kuin työnantajillekin.

Karkauspäivänä avattu Professionals.fi -palvelu toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, etteivät osaajat karkaa alueelta vaan työllistyvät Professionals.fi:n välityksellä. Osaajaportaali palvelee sekä työnhakijoita että työnantajia, lisäksi opiskelijat voivat löytää Professionals.fi:n kautta sopivan reitin työharjoitteluun tai työllistymiseen. Palvelu on rakennettu toimijoiden käytännön tarpeita kuunnellen.

Osaajaportaali Professionals.fi kertoo osaajan hallitsemat osa-alueet hyvin tarkasti. Jos esimerkiksi Saloon sijoittautumista harkitseva yritys tarvitsee Oracle-osaajaa, Professionals.fi:stä pystyy poimimaan kaikki Oracle-osaajiksi ilmoittautuneet. Työnantajilla on myös mahdollisuus nähdä yhdellä silmäyksellä koko alueellinen osaaminen. Professionals.fi tarjoaa tarkat tiedot henkilöiden osaamisesta ja hallitsemista osa-alueista.

Osaajaportaaliin voivat rekisteröityä kaikki halukkaat, olipa henkilö opiskelija, työtä hakeva tai työpaikan vaihtoa harkitseva. Tavoitteena on rakentaa Professionals.fi-palvelusta alueen tärkein osaajatietopankki, ja saada mahdollisimman moni työllistymään. Palvelussa osaajat esiintyvät anonyymisti, ja yritys voi puolestaan esitellä itseään osaamistaustaltaan sopivalle henkilölle tai pyytää tältä CV:tä nähtäväkseen.

Lähde: Kauppalehti 28.2.2012, lue koko uutinen

Sisu-pastillien valmistuu siirtyy Italiaan, jos Leaf sulkee makeistehtaansa Aurassa. Leijona-pastilleistakin tulee italialaisia, mikäli Leafin omistavan ruotsalaisen Cloettan suunnitelmat toteutuvat. Aakkos-pussin sisällön valmistaminen on siirtymässä joko Slovakiaan tai Hollantiin.

Makeisvalmistaja Leaf ilmoitti tänään aamulla harkitsevansa Auran tehtaan sulkemista ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sulkeminen merkitsisi 140 työntekijän irtisanomista Suomessa. Sulkeminen liittyy Leafin sulautumiseen ruotsalaiseen makeisvalmistajaan Cloettaan. Sulautuminen varmistui helmikuussa, kun Cloettan yhtiökokous hyväksyi yrityskaupan.

Cloetta perustelee suunnitelmiaan sillä, että se toimii erittäin kilpailluilla ja kypsillä markkinoilla, minkä takia sen on jatkuvasti vähennettävä kuluja. Lisäksi konsernilla on tuotannossaan ylikapasiteettia.

Cloettan mukaan Ruotsin Gävlen ja Alingsåsin sekä Suomen Auran tehtaan sulkeminen ja tuotannon siirtäminen toisiin konsernin tehtaisiin tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä. Tämän lisäksi Cloetta suunnittelee Ruotsin Malmön ja Tanskan Slagelsen varastojen ulkoistamista sekä toimintojen yhdistämistä uuteen varastoon Etelä-Ruotsissa.

Suomessa maaliskuun 13. päivänä alkavat Leafin yhteistoimintaneuvottelut eivät koske myyntiä eikä markkinointia. Leafilla on Turussa pääkonttoritoiminnoissa 65–70 työntekijää. Kaikkiaan yhtiöllä on Suomessa Auran tehtaan väki poisluettuna 135 työntekijää.

– Takaamme jokaiselle työntekijälle töitä ainakin ensi vuoden alkuun saakka, Leaf Suomen toimitusjohtaja David Nuutinen kertoi torstaina.

Lähde: Turun Sanomat 8.3.2012, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 22 000 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä kasvoi 100 henkilöllä, mutta viime vuoden tammikuusta määrä väheni 1 400 henkilöllä eli 5,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 2,9 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,6 %.  Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,3 prosenttiyksiköllä, ollen 9,8 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli yhä ripeämpää kuin koko maassa. Nuorten työttömien määrä vähenee Varsinais-Suomessa kuten koko maassa yhteensä, mutta se on kasvussa joka toisessa maakunnassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten
Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 3 300 kappaletta eli 24 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 5 900 kappaletta, joista 4 200 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin teollisuudessa ja erityisesti metallialalla. Palveluissakin työvoiman kysyntä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa vähän pienempi kuin vuosi sitten eli 2 700 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Loimaan seudulla. Tammikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 100 henkilöllä. seuduilla.

Työttömyys vähenee ripeimmin teollisuudessa
Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt teollisuuden ja tekniikan ammattiryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.2.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Matkapuhelinvalmistaja Nokia yli puolittaa Salon tehtaansa työvoiman. Yhtiö kertoi asiasta henkilöstölleen keskiviikkona Salohallissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Salon matkapuhelintehtaan nykyinen 1 600 työntekijämäärä pienenee tänä vuonna jopa tuhannella työntekijällä.

Hallitus lupaa huolehtia Nokian irtisanottavista työntekijöistä kaikin keinoin. Huolehdittavaa riittää, sillä kaupungin työttömyysprosentti on yli yksitoista. Jos Nokia vähentää tuhatkunta henkilöä, työttömyys voi pahimmassa tapauksessa nousta Ely-keskuksen mukaan 15 prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko Suomessa on jäämässä työttömiksi liki 5 000 mobiilin tietotekniikan kehittämistyön ammattilaista ensi vuoden alkuun mennessä. Salosta irtisanottavat noin tuhat tuotannon työntekijää eivät ole luvussa mukana.

TEM aikoo neuvotella muun muassa Nokian, Nokia Siemens Networksin, Accenturen ja alihankkijoiden kanssa. Ministeriö esittää, että Nokialta vapautuvista tehdastiloista voisi tehdä yrityspuiston, kuten tehtiin Kajaanissa UPM:n tiloissa. Nokia lupaa tarjota tiloja, jos yrityspuisto toteutuu.

Lähde: Turun Sanomat 9.2.2012, lue koko artikkeli

Nokia aikoo irtisanoa 1 000 henkeä Salon-tehtaaltaan tämän vuoden aikana. 

Nokian Salon-tehtaan irtisanomisilla ja kännykän kokoonpanon loppumisella on symbolisesti suuri merkitys, sanovat Taloussanomien haastattelemat tutkijat. Helsingin yliopiston professorin Markku Kuisman mukaan kännykän valmistuksen loppuminen Suomessa päättää 1990-luvun lamasta alkaneen nousun lopullisesti.

Lähde: Taloussanomat 8.2.2012, lue koko artikkeli

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle vastaesityksen säästöistä, joita ministeriö ammattikorkeakoululta edellyttää seuraavien parin vuoden aikana. Aloituspaikkoja on vähennettävä yhteensä 177 kappaletta.

Turussa on nyt laadittu virkamiesesitys, jossa pyritään turvaamaan ne koulutusohjelmat, jotka koetaan alueellisesti tärkeimmiksi. Vastaesityksen mukaan Turussa loppuisivat muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmat sekä kauneudenhoidon koulutusohjelma.

Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on lisäksi järjestellä koulutusohjelmia uudelleen siten, että aloituspaikat vähenevät.

Muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman lopettaminen herättänee vastustusta, sillä vastaavaa opetusta ei ole tarjolla monessa paikassa.

Turun vastaesitykseen sisältyy myös se, että matkailu-, ravitsemis- ja talousala lakkautetaan ja siihen kuuluva palvelujen tuottaminen ja johtaminen siirretään liiketalouden alalle. Samalla koulutusohjelman aloituspaikkoja aiotaan kuitenkin vähentää 60:stä 40 paikkaan.

Samoin muotoilun koulutusohjelma pyritään säilyttämään 40 aloituspaikalla.

Lähde: Turun Sanomat 7.2.2012, lue koko artikkeli

Valmet Automotive käynnistää lomautuksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut Uudessakaupungissa. Valmet Automotiven palveluksessa Suomessa työskentelee noin 950 henkilöä. Lomautusuhka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Lähinnä tuotannossa ja siihen välittömästi liittyvissä tehtävissä. Lomautukset alkavat aikaisintaan huhtikuun alussa.

Autonvalmistuksen tilauskanta ei ole kehittynyt ennusteiden mukaisesti, mistä seuraa noin 150 henkilön työpanosta vastaava lomautustarve. Vajaatyöllisyystilanne nähdään tilapäisenä ja sen arvioidaan kestävän loppuvuoteen 2012 saakka.

Lähde: Turun Sanomat 3.2.2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 900 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 800 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päättyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt töitä vaille. Viime vuoden joulukuusta määrä väheni 1 700 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Koko maassa osuus aleni saman verran eli 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämpää kuin koko maassa - Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyy ennallaan Varsinais-Suomessa kun se yleensä maassa vähenee

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa sama kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Turun seudulla. Joulukuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 260 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa ja joulukuussa se oli lievässä laskussa vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 0,6 % alenemista vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä väheni naisten keskuudessa lievästi (1%) ja miesten keskuudessa selvästi ripeämmin eli 11 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.1.2012, lue koko työllisyyskatsaus

STT:n selvityksen mukaan suurimmista kaupungeista esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Jyväskylä aikovat palkata nuoria töihin suunnilleen saman verran kuin viime kesänäkin. Myös kesätöiden tarjontapiikki sijoittunee tuttuun tapaan helmi-maaliskuulle.

Välttäväksi kaupungiksi kesätyötilanteen suhteen tunnustautuu ainoastaan Kuopio. Kaupungin rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen kertoo, että kesätyötarjonta on pysynyt melko vaatimattomana tiukan taloudenpidon takia.

Valtaosa isoista kaupungeista ei tarjoa yrityksille porkkanoita, jotta nämä työllistäisivät nuoria kesäksi. Poikkeuksia ovat kuitenkin ainakin Oulu ja Vaasa.

Oulussa on ollut vuodesta 2009 asti käytössä nuorten kesätyöseteli. 15–17-vuotiaille suunnatulla, 280 euron arvoisella setelillä on mahdollista hakea kesätyötä paikallisesta yrityksestä, yhdistyksestä, järjestöstä tai säätiöstä.
Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa. Viime kesänä 2640 nuorta löysi töitä sen avulla.

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat houkuttavat kaiken ikäisiä ihmisiä, sanoo rekrytointikonsultti Milma Arola kaupungin henkilöstökeskuksesta.

– Nuoret, opiskelijat ja ihan kaikenlaiset ihmiset ovat kiinnostuneita. Viime vuonna vuosiloman sijaisuuksia hoitoalalla oli tekemässä jopa muutamia eläkeläisiä.

Arolan mukaan 16–17-vuotiaiden työllistyminen pyritään varmistamaan kaupungin budjettiin varatulla erillisellä määrärahalla. Raha kattaa noin tuhat kesätyöpaikkaa, kun kaikkiaan kaupungin kesätöitä on nyt tarjolla noin 4300 ihmiselle.

Palveluvastaava Tarja Tötterman Turun TE-toimiston rekrytointikeskuksesta muistuttaa, että nuorten kannattaa olla itse aktiivisia ja kysellä töitä yrityksistä, sillä suuri osa kesätyöpaikoista ei tule mihinkään julkiseen hakuun. Yhtenä syynä tähän on se, että työnantajat haluavat välttyä suuren hakemusruuhkan käsittelyltä.

– Julkisesti kesätyöpaikoista ilmoittaneet yritykset saavat satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Siinä joukossa hakijan on vaikeaa erottua, Tötterman sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkistaa vasta kuun lopussa omat tavoitteensa nuorten kesätyöpaikoista. EK asettaa vuosittain tavoitemäärän, jonka verran nuoria toivotaan työllistyvän liiton jäsenyrityksiin kesäksi.

Lähde: Verkkouutiset 23.1.2012, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinohallinnon puhelinpalvelut Työlinja ja Yritys-Suomi-puhelinpalvelu on keskitetty uuteen valtakunnalliseen TE-asiakaspalvelukeskukseen vuoden alusta lukien. 

Työlinja on työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskus, josta asiakas saa tietoa ja neuvontaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja niiden käytöstä puhelimitse tai sähköpostilla. Työlinja palvelee henkilö-, yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaita.

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa yritystoiminnan aloittamisesta ja julkisista yrityspalveluista.

TE-asiakaspalvelukeskuksessa asiakkaita palvellaan puhelimen, verkon tai muiden sovittujen sähköisten kanavien kautta. Ministeriön mukaan tavoitteena on ohjata työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaat nykyistä useammin verkkoasiointiin ja valtakunnallisiin puhelinpalveluihin.

Lähde: Verkkouutiset 2.1.2012, lue koko artikkeli

Työtön on voinut jo vuoden 2010 alusta opiskella menettämättä päivärahaansa. JobCafen koulutusneuvoja Sanna Kankaanpään mukaan uudistus on lisännyt opiskeluista kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt.

– Tietoisuus on levinnyt ja kyselijöitä riittää. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Nyt koulutustarjonta on paljon laajempi.

Työttömiä hakeutuu tasaisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Myös yliopisto-opinnot kiinnostavat.

– Selvä piikki on ollut myös niissä, jotka haluavat suorittaa keskeneräiset yliopisto-opinnot loppuun.

Kaikki työttömät eivät työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun pääse vaan tietyt kriteerit pitää täyttää. Ensinnäkin hakijalla tulee olla opiskelupaikka. Lisäksi hänen tulee olla vähintään 25-vuotias. Myös opiskelun tukemisesta täytyy olla sovittu ennen opintojen aloittamista. Lisäksi koulutuksen pitää olla päätoimista.

Myönteinen koulutuspäätös ei myöskään heltiä sellaisille, jotka ovat varta vasten irtisanoutuneet työstä tarkoituksenaan opiskelun aloittaminen. Lisäksi opiskeluoikeuden saaminen voi olla hankalaa sellaisille, joilla on tuore tutkinto mutta haluaisivat heti suorittaa uuden. Sen sijaan Turku ei ole linjannut alakohtaisia kriteerejä koulutukseen. Eli vaikka alan työllisyystilanne olisi huono, ei koulutusta sillä perusteella evätä.

Kankaanpään mukaan koulutuksesta kiinnostuneita mietityttää ensisijaisesti opintojen rahoitus ja se, miten ala työllistää. Hoitoalan lisäksi kysyntää osaajista on nyt taloushallinnossa ja kiinteistöalalla.

– Meillä on paljon sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet pitkään töissä. Koulutuspohja heillä voi olla olla kansakoulu tai vanha ylioppilastutkinto. Heitä on mennyt paljon hoitoalalle.

Paljon on myös sellaisia, joille toimeentulo ei ole ykköskriteeri vaan halu opiskella alalle, jossa he tulisivat viihtymään.

Vaikka Kankaanpään mukaan JobCafessakin pyritään ensisijaisesti löytämään työttömäksi jääneille uusi työpaikka, niin koulutuksen merkitys on hyvä muistaa.

– Koulutus on se vaihtoehto b. Sellaisia töitä on enää tosi vähän, mihin ei tarvita mitään koulutusta, Kankaanpää muistuttaa.

Lähde: Turkulainen 30.12.2011, lue koko artikkeli

Ruotsin Norrlannissa vallitsee paha työvoimapula varsinkin koulutetusta työvoimasta. Läänin alueella on käynnissä tai alkamassa useita suuria rakennushankkeita, joihin on vaikea löytää työvoimaa, kertoo Dagens Nyheter -lehti.

Kiirunan kaupungissa tarvitaan kipeästi rakennusalan ammattilaisia, sillä koko kaupunki aiotaan siirtää laajenevan kaivoksen tieltä. Pajalassa ollaan avaamassa maan uutta rautakaivosta.

Luulajan alueella vallitsee rakennus- ja kuljetusalan korkeasuhdanne, sillä alueelle rakennetaan mm. suurta tuulivoimapuistoa ja Facebook-yhtiö on perustamassa seudulle palvelinkeskusta.

Pohjois-Ruotsissa tarvitaan varsinkin hyvinkoulutettua työvoimaa, mutta myös esimerkiksi kuljetusalan ammattilaisista on pulaa. Lisäksi rakennushankkeiden hyväpalkkaiset työntekijät työllistävät suuret määrät itselleen palveluja tuottavaa väkeä.

Ruotsissa koko maan työttömyysaste on nyt 4,4 prosenttia, mutta esimerkiksi Kiirunassa enää 2,8 prosenttia. Vaikka työvoimatoimistot yrittävät kouluttaa työttömiä uusiin ammatteihin, ei maakunta selviä ilman ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa.

Lehden haastattelema Northland Resources -kaivosyhtiön edustaja arvelee Norrlannin rakennusbuumin jatkuvan jopa 30 vuotta.

Lähde: YLE Uutiset 29.12.2011

Työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys on toimipaikkojen mukaan tärkein ja tehokkain kanava uuden työntekijän palkkaamiseen. Julkisen työnvälityksen avulla etsitään erityisesti ennestään tuntemattomia hakijoita tilanteissa, joissa edellinen työntekijä on vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön 29.12.2011 julkaisemasta analyysistä, joka käsittelee rekrytoinnin syitä, ongelmia ja hakukanavia. Analyysin on laatinut tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Julkisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että ihmiset siirtyvät työmarkkinoille ja pääsevät uuteen työhön mahdollisimman sujuvasti. Työnvälitys on työ- ja elinkeinotoimiston keskeisin tehtävä. Se, että työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa näin hyvin, on arvokasta palautetta työnantajilta työ- ja elinkeinotoimistojen tekemälle työlle, kiittelee työministeri Lauri Ihalainen.

– Samalla nykyinen tuloksellisuus asettaa työ- ja elinkeinotoimistoille haasteen pärjätä jatkuvasti muuttuvilla rekrytointimarkkinoilla myös jatkossa. Työ- ja elinkeinotoimistot kilpailevat koko ajan muiden rekrytointikanavien kanssa. Tehokas toiminta edellyttää muun muassa sähköisten rekrytointimenetelmien ja työnhaun kehittämistä edelleen, ministeri Ihalainen toteaa.

Uutta tietoa rekrytointitilanteista ja hakukanavista

Nyt julkaistu analyysi tuo Ihalaisen mielestä arvokasta uutta tietoa siihen, miten erilaisissa rekrytointitilanteissa palkataan eri työmarkkina-asemista tulevia henkilöitä ja kuinka eri hakukanavia käytetään.

Esimerkiksi työttömien, koululaisten ja opiskelijoiden mahdollisuudet näyttävät olevan etenkin erilaisissa sijaisuuksissa, edellisen työntekijän paikan vaihdoissa ja uusien työpaikkojen tilanteissa. Työssä olevia ja vastavalmistuneita palkataan eniten silloin, kun edellinen työntekijä poistuu toimipaikasta esimerkiksi eläkkeelle.

Työnantajat käyttävät paljon epävirallisia henkilöyhteyksiä hakiessaan työntekijää. Tämä on kuitenkin paikan täytössä selvästi tehottomampi keino kuin työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys tai lehti-ilmoittelu. Pienistä rekrytointikanavista yksityiset työvoiman vuokraus- tai hankintaliikkeet ovat suhteellisen tehokkaita.

Lähde: TEM 29.12.2011, lue koko tiedote ja analyysi: Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 20 040 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 280 henkilöllä. Viime vuoden marraskuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,5 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,3 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,9 % (9,3 %, 11/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,5 prosenttiyksiköllä, ollen 8,8 % (9,3 %, 11/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun ja Salon seutujen tilanteen johdosta. Työttömyysaste on nykyisin Turussa korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on kasvussa Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa vähenee. Voimakkainta kasvu on Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun Vakka-Suomessa ja Turunmaalla nuorten työttömyys yhä vähenee.

Uusia avoimia työpaikkoja 3% vähemmän kuin vuosi sitten

Marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 23 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 4 000 kappaletta, joista 2 600 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Näin työvoiman kysyntä näyttää olleen marraskuussa lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin rakentamisessa sekä teollisuudessa - erityisesti metallialalla, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt jo toista vuotta. Majoitusalalla oli avoimia työpaikkoja tarjolla puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyys kasvussa, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lopuillaan

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kasvoi 7,4% vuoden takaisesta VarsinaisSuomessa eli 2 400 henkilöön. Marraskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi marraskuun aikana – nyt 10 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa vaikka se kasvaa edelleen vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 2 % kasvua vuodessa. Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömien määrä kasvoi naisten keskuudessa lievästi (1%) ja väheni miesten keskuudessa 10 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna ammattien pääryhmissä työttömien määrä on vähentynyt tai kasvanut lievästi. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt kun taas palveluissa työttömyys on kasvussa. Ripeintä työttömien määrän aleneminen on teollisuudessa.

Työhallinnon toimenpiteissä 3,8 % työvoimasta

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 8 700 henkilöä, eli 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli marraskuun lopussa 3 000 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työllistetyistä oli 74 % palkattu yksityiselle sektorille. Työharjoittelussa oli 1 200 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 450 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 570 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 300 henkilöä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömien määrä väheni viime vuodesta Varsinais-Suomen seutukunnissa lukuun ottamatta Salon seutua, jossa se kasvoi (1,4%) kun Vakka-Suomessa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (10,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,0 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,5 %) sekä Paimiossa ja Nousiaisissa (4,5 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa alueen 28 kunnasta kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.12.2011, lue koko katsaus

Vanhoiksi ja hitaiksi moititut suomalaisopiskelijat menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön valmistumisen jälkeen.

Yliopisto-opintojen alusta ammattiuralle kuluu Suomessa aikaa vain noin 7,5 vuotta, kun pisimmillään Sveitsissä ja Italiassa vastaava rupeama on liki 16 vuotta. Vertailussa oli 12 maata.

Suomessa maisterit pääsevät vakitöihin runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta.

Professori Osmo Kivisen mukaan yliopistokoulutus on Suomessa työmarkkinasuuntautunutta. Suurin syy nopeaan työllistymiseen on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä.

Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden ajan ennen valmistumistaan. Noin puolet siitä on opintoalaan liittyvää.

Kivinen ja Nurmi kirjoittavat aiheesta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Kivisen mukaan nykysysteemi sopii hyvin Suomeen, eikä sitä ole mitään syytä muuttaa.

Kivinen moittii opetusministeriötä, joka vuodesta toiseen yrittää keksiä keinoja vauhdittaakseen opintoja, "Niistä on enemmän harmia kuin hyötyä, ja energiaa kuluu hukkaan", hän suomii.

Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on toista mieltä: "Systeemi ei missään tapauksessa toimi täydellisesti, jos viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa joillakin suurilla aloilla vain noin 15 prosenttia ja keskiarvonakin vain puolet."

Lehikoisen mukaan opintojen aikainen relevantti työkokemus toki edistää työllistymismahdollisuuksia, mutta opintoalaan liittymätön työ yleensä vain hidastaa valmistumista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.12.2011, Yhteiskuntapolitiikka 16.12.2011, pääkirjoitus, tutkimusartikkeli

Tammi–lokakuussa pantiin vireille 2 504 konkurssia, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 389, mikä on 47 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–lokakuussa teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen toimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 30.11.2011, lue koko tiedote

Pitkäaikaistyöttömiä ei saada työelämään ilman yksilöllistä tukea ja verkostoyhteistyötä. Työelämästä syrjäytyneelle nykyinen palveluviidakko on liian monimutkainen.

Työttömän tilanteen arviointia helpottaisi, jos hänellä olisi yksi paikka, josta kaikki neuvot ja ohjaus löytyisivät, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaman Askel-hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaiden kokemusten, mielipiteiden ja tarpeiden selvittäminen asiakasraatien ja haastattelujen avulla parantaisi myös palveluiden laatua. Esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämä asiakasraati esitti, että on perustettava työttömien asiamiehen toimi valvomaan työttömien oikeuksia.

Askelia kohti työelämää -hankkeeseen osallistuivat THL:n lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistämistä ajava Vates-säätiö sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lähde: STT/Turun Sanomat 29.11.2011, THL 29.11.2011, lue koko raportti

Palkansaajien tutkimuslaitoksen laatimassa toimialaennusteessa teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä n. 6 %, ensivuonna n. 3 % ja vuonna 2013 n. 6 %. Vuosina 2012 - 2013 nopeimmin kasvavia toimialoja ovat laivanrakennus, elektroniikkateollisuus sekä tietojenkäsittelypalvelu. Heikointa kehitys on painamisessa, öljynjalostuksessa ja rakentamisessa.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos 29.11.2011, lue koko tiedote (.pdf)

Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, lokakuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisten rakennusyritysten suhdannekuva oli hieman EU-maiden keskiarvoa vahvempi, palveluyritysten luottamus toiseksi vahvinta ja vähittäiskaupan EU alueen vahvinta.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 28.11.2011, lue koko tiedote

Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan 318 951 yritystä vuonna 2010. Henkilöstön määrä oli 1 444 000 ja liikevaihtoa kertyi 358,9 miljardia euroa. Yrityksiä oli 1 700 ja henkilöstöä 3 400 vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia eli 22,7 miljardia euroa.

Kaikista yrityksistä 99,1 prosenttia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työllistäviä. Ne työllistivät 48 prosenttia koko henkilöstöstä ja niiden liikevaihto-osuus oli 35 prosenttia. Keskisuuria, 50-249 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 0,7 prosenttia. Näiden henkilöstö oli 16 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä ja liikevaihto 16 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Yli 250 henkilöä työllistävien suurten yritysten osuus kaikista yrityksistä oli 0,2 prosenttia. Suurten yritysten osuus henkilöstöstä oli 36 prosenttia ja liikevaihdosta 49 prosenttia. Henkilöstömäärä lisääntyi pienissä yrityksissä prosentin verran, väheni keskisuurissa yrityksissä kaksi prosenttia ja suurissa prosentin.

Lähde: Findikaattori.fi 25.11.2011, lue koko tiedote

Logistiikka-ala muuttuu kuljetuksesta ja varastoinnista monipuoliseksi palveluketjuksi, joka edellyttää toimijoilta laaja-alaista osaamista. Samaan aikaan alaa uhkaa työvoimapula, eivätkä koulutuksen aloituspaikat riitä kattamaan alan työvoimatarvetta Varsinais-Suomessa.

Kuljetusalalla pelätään suurta työvoimavajetta, kun 10.9.2014 astuu voimaan uusi ammattipätevyysdirektiivi, joka edellyttää kaikilta kuljettajilta jatkokoulutusta.

Varasto- ja terminaalipuolta vaivaavat väärät mielikuvat alasta. – Ennen varastotöihin kelpasi kuka tahan-sa, nyt se vaatii erikoistunutta osaamista. Asiakkaat haluavat tietää, ketkä käsittelevät heidän tavaroitaan, Pekka Orne Postens Logistikista kertoi. Varastopuolella kaivataan ennen kaikkea vanhaa teknikkotason esimieskoulutusta, hyviä tiiminvetäjiä.

Lähde: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 24.11.2011, lue koko juttu

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintaneuvottelut säätiön vuoden 2012 talousarvion tasapainottamiseksi. YT-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä ja ne koskevat koko henkilöstöä. Säästötavoite tarkentuu alkuvuodesta 2012.

Kelan rahoitusosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on tällä hetkellä pienin ainakin viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen, mutta Kelan ensi vuoden rahoituspäätöskään ei kata täysimääräisenä säätiön palkkamenoja.

Lähde: YTHS 24.11.2011, lue koko tiedote

Heinäkuussa työllisten määrä kääntyi lievään nousuun Varsinais-Suomessa. Taantuma vei Varsinais-Suomessa yli 16 000 työpaikkaa (8%) eli menetys oli kaksinkertainen siihen mitä maassa yleisesti koettiin. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on miltei alkuvuoden 2005 tasolla. Nykyisellään työllisten määrä on noin 2 000 suurempi kuin vuosi sitten. Koko maassa työllisiä oli heinäkuussa 29 000 (1,1 % ) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisten määrä vähentyi teollisuudessa hyvin voimakkaasti Varsinais-Suomessa taantuman aikana ja tämä valitettava kehitys näyttää jatkuneen viime kuukausiin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2011, lue koko tiedote

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritysten myynti jatkoi kasvussa kuluvan vuoden lokakuussa. Kasvua kertyi 10,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Myös erityisesti rakentamiseen keskittyvän teknisen kaupan myynti kasvoi lähes yhtä paljon. Vaikka teknisen kaupan kasvu jatkui lokakuussa, kasvuvauhti on hidastunut kesän alkuvuoteen verrattuna.

Lähde: Rakennuslehti 18.11.2011, lue koko juttu

Turva-alalla on pulaa osaajista. Työhakemuksia tulee vartiointiliikkeisiin melko paljon, mutta monelle nuorelle turva-ala on vain läpikulkupaikka. Järjestyksenvalvontapuolella pulaa on kovista ammattilaisista, jotka voivat toimia itsenäisesti ravintoloiden ovilla. Pulaan vaikuttaa turva-alan matala palkkataso.

Ravintoloiden järjestyksenvalvonta on vaativaa työtä. Työ vaatii sosiaalisia taitoja ja kykyä tarttua nopeasti ongelmiin. Suoraan järjestyksenvalvojakurssilta tullutta ei voikkaan laittaa työturvallisuussyistä yksin ravintolan ovelle.

Lähde: YLE 18.11.2011, lue koko artikkeli

Painotalo Hansaprint vähentää ja lomauttaa henkilöstöään. Päättyneet yt-neuvottelut johtavat enintään 40 henkilön irtisanomiseen. Hansaprintin mukaan epävarma taloustilanne ja tilattaville lehdille suunniteltu arvonlisävero johtivat vähennystarpeeseen.

Hansaprintin Turun painotalon pääluottamusmies Mikael Kaartoaho kertoo, että työntekijät yrittävät vielä vähentää irtisanottavien määrää keskustelemalla työnantajan kanssa. Säästöjä pitäisi Kaartoahon mukaan hakea irtisanomisten sijaan lomautuksin, mikäli näin järeisiin toimiin ylipäänsä ryhdytään.

Alunperin yt-neuvottelujen lähtökohtana oli enintään 65 henkilön irtisanominen. Hansaprintillä on Turussa tällä hetkellä noin 350 kirjatyöntekijää.

Yhtiö on Pohjoismaiden suurimpia painotaloja. Yritys on osa Turun Sanomia julkaisevaa TS-Yhtymää.

Lähde: Yle Turku 17.1.2011

Mitä paremmin yritys tuntee tuotteidensa loppukäyttäjät, sitä paremmin se yleensä menestyy. Ongelmana on usein, että yritykset ja kuluttajat eivät kohtaa. Tieto käyttäjien haluista ja tarpeista ei kulkeudu yrityksille asti. Tällaista tilannetta varten on vuosien mittaan kehitetty erilaisia tutkimus- ja testausmenetelmiä, joista lähimmäksi arjen käyttötilannetta pääsevät ns. Living Lab –kehittämisympäristöt ja -toimintamallit.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 11.11.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Tutustu myös:

• User-Driven Innovation eli udi.fi

Eurokriisi on rantautunut Suomen työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien määrä alkaa kasvaa ja saattaa nousta joulukuussa 250 000:een.

Pitkäaikaistyöttömät ovat yhä vaikeammin hoidettava riskiryhmä. Heitä oli työministeriön tilaston mukaan lokakuussa yli 56 000. Toinen kesto-ongelma on nuorisotyöttömien suuri määrä. Se vähentyi vielä syyskuulle hieman enemmän kuin muu työttömyys, mutta lasku näyttää pysähtyneen.

Sosiologian professori Asko Suikkasen mukaan maailman ja eurotalouden taantuma voi pitkittyessään johtaa nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Tämä muodostaa ongelman. Mistä löytää näille nuorille motivaatiota jos työllistymistilanne on heikko. Miten pyrkiä pitkiin koulutuksellisiin ratkaisuihin, jos puolella nuorista on vaikeuksia löytää paikkaansa työelämässä. On mahdollista, että korkeakoulutetut nuoret reagoivat tilanteeseen ja etsivät työtä muulta.

Lähde: Taloussanomat 10.11.2011, lue koko juttu

Tuore tutkimus paljastaa, että yrittäjä ei enää olekaan automaattisesti palkansaajaa tyytyväisempi, kun mukaan tarkasteluun otetaan esimerkiksi tehtävien vaihtelevuus ja merkittävyys sekä palautteen saaminen.

TSE Entre tarkastelee osuudessaan myös työtyytyväisyyden suhdetta siihen, kuinka tyydyttävänä koko elämä koetaan. Tällöin kuvaan astuvat myös esimerkiksi terveys sekä työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistäminen. - Mitä tyytyväisempi on perhe-elämäänsä, sitä positiivisempana näyttäytyy myös työ. Näin näyttäisi olevan erityisesti yrittäjillä, joilla työn ja perheen väliset rajat hälvenevät muutenkin, tutkimusjohtaja Ulla Hytti sanoi.

Vapaa-ajan ja työtyytyväisyyden välinen suhde puolestaan on tärkeä erityisesti nuorille palkansaajille. Vaikutus tosin on erisuuntainen. - Mitä tyytyväisempi on vapaa-aikaansa, sitä vähemmän työ herättää tyytyväisyyttä, tutkijat totesivat.

Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -yksikön tutkijat ovat tutkineet työn ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön elämänkaarella. Lähtökohtana tutkijoilla on ollut selvittää, kokevatko palkkatyössä olevat ja omaan lukuunsa työtä tekevät nämä yhteydet eri tavoin.

Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 10.11.2011, lue koko artikkeli

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on julkaissut valtakunnallisen tohtorikoulutuksen seuranta-arvioinnin tulokset.

Arvioinnin mukaan yleisten työelämätaitojen edistäminen on kehittynyt viime vuosien aikana lähinnä tohtoriohjelmien tasolla, mutta yliopistotasolla tai suurissa yliopistoissa tiedekuntatasolla vastuu ja tuki tohtorikoulutuksen työelämärelevanssiin liittyen ovat kuitenkin vähäisiä. Myös tohtorikoulutettavien saama uraneuvonta on vähäistä. Arviointiryhmän mukaan opiskelijan urasuuntautuneisuus voitaisiin ottaa huomioon nykyistä paremmin opinnoissa. Uraneuvonta jo opintojen alkuvaiheessa voi avata vaihtoehtoja, mihin opiskelija aikoo tohtoroitumisensa jälkeen suuntautua.

Rahoituksen pirstaleisuus ja rahoituksen hankkimisen työläys nousivat arvioinnissa vahvasti esille, mikä kertoo osaltaan myös suuresta tohtorikoulutettavien määrästä olemassa olevaan rahoitukseen nähden. Vain ani harvoille opiskelijoille pystytään turvaamaan neljän vuoden jatkuva rahoitus. Erityisenä huolena on se, että tohtorikoulutettavien rahoitus uhkaa pirstaloitua entistä enemmän, mikä supistaa entisestään niukkoja ohjausresursseja ja tohtorikoulutettavien mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa.

Lähde: Korkeakoulujen arviointineuvosto 7.8.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Lataa koko raportti:

• Tohtorikoulutuksen rakenteet muutoksessa - Tohtorikoulutuksen kansallinen seuranta-arviointi (.pdf)

Rekrytointiammattilaisten mukaan tärkein työnhakua edistävä yhteisö tällä hetkellä on LinkedIn. Facebook tulee kaukaa perästä. Työmarkkinoille rynnivät nuoret ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Vaatimusten kasvaminen aiheuttaa paineita myös rekrytointitottumuksiin.

Työpaikkojen haku erilaisten verkkotyökalujen kautta tuudittavat monet nuoret siihen uskoon, että pelkkä sähköinen hakemus riittää työpaikan saamiseen. Timo Haavisto turkulaisesta Romana Management Oy:stä kertoo, että henkilöarvioinneissa haastattelun painoarvo on peräti 80 prosenttia ja erilaisten tehtävien vain 20 prosenttia. Oikeilla sosiaalisilla taidoilla on siis tärkeä merkitys, ei vain sillä mitä näpyttelee verkkoyhteisöön.

Lähde: Yleisradio 8.11.2011, lue koko artikkeli

Puolustusvoimat rakentaa kykyä vastata verkkohyökkäyksiin. Rekrytoinnit ovat jo alkaneet ja kyberstrategian on määrä valmistua ensi vuonna.

Puolustusvoimat kohottaa maalla, merellä ja ilmassa valmiuttaan kriisin uhatessa, kun taas tietoverkkopuolustukselta vaaditaan jatkuvaa valmiutta. Tietoverkkohyökkäyksiä tulee myös rauhan aikana.

Puolustusvoimat tukeutuu verkkoasioissa pitkälti yksityissektoriin. Palkattavilta kyberosaajilta vaaditaankin hyviä kontakteja alan piireihin.

Lähde: Tekniikka & Talous 3.11.2011, lue koko artikkeli

Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat heikentyneet selvästi ja hajonta yritysten sekä toimialojen välillä on kasvanut entisestään. Kaikilla päätoimialoilla suhdanteiden arvioidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana.

Teollisuuden tuotannon ja palvelualojen myynnin ennustetaan kuitenkin kasvavan loivasti seuraavan puolen vuoden aikana. Rakentamisessa tuotanto pysyisi nykyisellään. Henkilöstöodotukset ovat varovaiset kaikilla toimialoilla, ja teollisuudessa henkilöstön ennustetaan jopa hieman supistuvan.

Henkilöstö kasvoi jonkin verran rakentamisessa ja palveluissa. Teollisuudessa henkilöstökehitys oli arvioitua heikompaa, ja henkilöstö supistui aavistuksen. Rakentamisessa ja palveluissa henkilöstön ennustetaan pysyvän nykytasollaan loppuvuonna. Teollisuudessa henkilöstömäärä alenisi edelleen jonkin verran.

Työvoimapula jatkui melko yleisenä rakentamisessa ja palveluissa. Rakentamisessa 31 % ja palveluissa 18 % yrityksistä kärsi työvoimapulasta. Sen sijaan teollisuudessa työvoimapulaa oli vain 4 prosentilla vastaajista.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 3.11.2011, lue koko tiedote

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 59 700 opiskelijaa kalenterivuoden 2010 aikana. Opiskelijoita oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suoritetuista tutkinnoista 42 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 32 prosenttia ammattitutkintoja ja 26 prosenttia erikoisammattitutkintoja. Tutkinnon suorittaneissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Tiedot on kerätty oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä.

Eniten oppisopimuksessa opiskeltiin yhteiskunnan, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Vähiten opiskelijoita oli luonnonvara- ja ympäristön alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. 

Lähde: Tilastokeskus 3.11.2011, lue koko tiedote

Nuorisotyöttömyyden kasvusta ollaan huolissaan, mutta nuorten työttömyystilanne ei ole niin synkkä, kun tilastot antavat ymmärtää. Oikeasti se ei ole juuri muuta väestöä pahempaa, ja vain pieni osa on todellisessa syrjäytymisvaarassa. Osalle työttömyys voi tutkijan mukaan olla jopa lomaa. Moni nuori ei myöskään ole valmis ottamaan mitä tahansa työtä.

Lähde: Taloussanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Turun seudun talouselämä on saamassa valopilkun yhteisöllisten yritysten verkostosta. Kansainvälinen, matalan kynnyksen The Hub -konsepti hakee parhaillaan toimitilaa maakunnan sydämestä.

– Tämä viikko on neuvoteltu siirtymisestä keskustaan vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Hub Turkua käynnistelevä Minna Janhonen.

Ilmailussa englannin kielen sana hub tarkoittaa liikenteen solmukohtaa. Suomessa Helsingin kenttä on henkilöliikenteen hub ja Turku tavaraliikenteen. Janhosen hub-termi kuvaa yhteisöllistä toimitilaa ja jäsenten muodostamaa verkostoa.

– Tärkeintä on, että yritykset sitoutuvat arvoihimme, jotka ovat ovat rohkeus, vieraanvaraisuus ja mielikuvitus. Toivomme mukaan asioita eri tavalla näkeviä ihmisiä, joilla on pilkettä silmäkulmassa. Jäsenyystason mukaan tilan voisi vuokrata vain kuukaudeksi tai pidemmäksikin aikaa tai liittyä vain verkostojäseneksi, jolloin saa kutsuja tapahtumiin, Janhonen toteaa.

– Hub Turusta tulee osuuskunta, jollainen Helsingissäkin on. Tampereen Hub on osakeyhtiö. Siinä mielessä meillä on jo Hub Turku, että meillä on ydintiimi ja yhteistyötä katto-organisaation ja sisarhubien kanssa.

– Tilojen avaaminen olisi tärkeää, koska Turussa on paljon nuoria yrittäjiä, jotka kaipaavat verkostoa ja toimitilaa, jonne voi kokea menevänsä töihin sen sijaan, että työskentelee kotona, Jyväskylän Hubissa mutkana ollut Janhonen korostaa.

Lähde: Turun Sanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Hallitus ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lakimuutosten on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 5. joulukuuta 2011.

Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole työehtosopimusta.

Lisäksi vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen.

Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen.

Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Rakentaminen on elpynyt kohtuullisen hyvin finanssikriisin jälkeisestä pudotuksesta. Suomessa ala on kasvanut viime ja tänä vuonna ripeästi ja vetänyt koko taloutta nousuun. Myös puutuotealan tärkeimmissä vientimaissa kehitys on vauhdittunut ja ollut parempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Rakentamisen lähivuosien näkymät ovat kuitenkin epävarmat niin Suomessa, Euroopassa kuin lähialueilla, sanoo Puumarkkinapäivässä Helsingissä puhunut VTT:n Pekka Pajakkala.

VTT:n mukaan rakentaminen pysyy Suomessa ensi vuonna nykyisellä tasolla tai vähenee korkeintaan hieman. Rakentamisen nykyvauhdin odotetaan jatkuvan ensi syksyyn asti. Vaikka taantumaa pidetään epätodennäköisenä, se ei myöskään ole täysin poissuljettu vaihtoehto.

Lähde: VTT 27.10.2011, lue koko artikkeli

Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti huonekalujen valmistukseen hitaammin kuin muihin toimialoihin, mutta taantuma on jatkunut alalla pidempään. Erityisen dramaattisesti taantuma on leikannut alan vientiä, joka oli vuonna 2010 vain 117 miljoonaa euroa.

Suomalainen huonekaluteollisuus on hyvin riippuvainen kotimarkkinoista ja yksityisen kulutuskysynnän kehityksestä. Kotimarkkinat eivät kuitenkaan enää merkittävästi kasva, joten jos kasvua halutaan, tulisi sitä hakea viennistä.

Huonekalujen kysyntä kasvaa globaalisti ja huonekaluja viedään paljon maista toisiin, joten mahdollisuuksia on. Lähialueilla, kuten Venäjällä, uskoisi löytyvän mahdollisuuksia myös suomalaisille huonekalujen valmistajille.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Työllistyminen Turun seudulle kiinnostaa opiskelijoita, mutta työpaikkoja on vähän tarjolla. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkean ja Yrkeshögskolan Novian opiskelijakunnille suunnatussa kyselyssä työllistymismahdollisuudet nousivat yhdeksi suurimmista epäkohdista.

– Yli puolet opiskelijoista pitää mahdollisuuksia heikkoina. Siksi suunnataan Helsinkiin töihin. Opiskelijat tulisi jotenkin sitouttaa Turun seudulle, painottaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Rauli Helenius.

Lähde: Turun Sanomat 25.11.2011, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomessa kehitetty Ammattibarometri tehdään nyt toisen kerran  kaikissa maan TE-toimistoissa. Ammattibarometri perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisista työmarkkinoista sekä niiden näkymistä puoli vuotta eteenpäin. TE-toimistot arvioivat noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysynnän sekä toisaalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamon eli työvoiman saatavuustilanteen kehitystä. Lokakuun alussa tehdyn uusimman barometrin mukaan työvoimapula jatkuu edelleen etenkin sosiaali- ja terveystyön ammateissa. Liikaa työnhakijoita suhteessa avoimiin työtilaisuuksiin sen sijaan on muun muassa toimistotyössä.

Parhaimmat työllisyysnäkymät sosiaali- ja terveysalan ammateissa

Lokakuun alussa laaditun vuoden 2011 kolmannen ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajien, perushoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden työvoiman kysynnän odotetaan kasvavan eniten seuraavan puolen vuoden aikana. Suurinta työvoiman kysynnän vähennystä odotetaan puolestaan sähkö- elektroniikka ja teletekniikan kokoojista, pankkitoimihenkilöistä ja sihteereistä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattityövoimasta edelleen pulaa Varsinais-Suomessa

TE-toimistojen arvioiden mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana eniten pulaa lähinnä sosiaali- ja terveystyön ammateissa toimivasta työvoimasta; muun muassa sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, perushoitajista, lastentarhanopettajista sekä fysioterapeuteista ja kuntohoitajista. Viimeisen puolen vuoden aikana sairaanhoitajia on ollut työttömänä keskimäärin kuukausittain 69 henkilöä ja avoimia työpaikkoja heille on ollut tarjolla lähes 700. Lääkäreitä puolestaan on ollut työttömän 8 henkilöä ja avoimia työpaikkoja 155. Vaikeaa työllisyystilannetta odotetaan puolestaan toimistotyöntekijöillä, rakennusalan sekatyöntekijöillä, sähkö-, elektroniikka- ja teletekniikan kokoojilla sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajilla.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa tänään ennusteensa koko maan lyhyen aikajänteen työmarkkinanäkymistä. TEM:n ennuste löytyy osoitteesta www.tem.fi

Linkit:

   1.  Varsinais-Suomen Ammattibarometri TE-toimistoittain, http://www.luotain.fi/julkaisut/ammattibarometri_III_2011.pdf
   2. Varsinais-Suomen Ammattibarometrin yhteenveto (ns. posteri) http://www.luotain.fi/julkaisut/Ammattibarometriposteri_III_2011.pdf 

Yhteystiedot:
Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 535 0100, jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.10.2011

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 19000 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni 1000 henkilöllä eli n. 5 %. Koko maasssa työttömien määrä väheni n. 7 prosentilla.Työttömien osuus työvoimasta oli 8,5 %.

Uusia avoimia työpaikkoja oli 10 % enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman kysynnän voimistuminen oli selvintä rakentamisessa ja teollisuudessa. Myös sosiaali- ja hallintoaloilla työpaikkoja oli tarjolla aiempaa runsaammin.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 2400 henkilöä eli 200 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, vaikka näyttääkin siltä että huippu on saavutettu.

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa 8300 henkilöä eli 7 % enemmän kuin viime vuonna. Työvoimakoulutuksessa oli 2700 henkilöä. Tukityöllä oli työllistetty 2300 henkilöä, joista 71 % yksityiselle sektorille.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2011, lue koko raportti (.pdf)

TS-Yhtymän emoyhtiö TS-Yhtymä Oy:ssä käynnistyi maanantaina yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Sanomalehden tekoon liittyvät toiminnot, kuten lehden toimitus, on rajattu neuvottelujen ulkopuolelle. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat mahdollisten irtisanomisten osalta arviolta yhteensä korkeintaan 60 henkilöön.

Lähde: Turun Sanomat 24.10.2011, lue koko juttu

Turulla on seuraavina vuosina luvassa melkoinen investointisuma. Ensi vuonna investointeihin aiotaan kuluttaa 123 miljoonaa. Luvassa on muun muassa vanhainkotien ja koulujen peruskorjauksia. Lisäksi Turku käynnistää peräti 135 miljoonalla kehittämishankkeita, joista merkittävimmät ovat palloiluhallin rakentaminen, kaupunginteatterin uudistus ja Kampus-hanke.

Lähde: Turkulainen 20.10.2011, lue koko juttu

Samaan aikaan kun Nokia on kertonut merkittävistä henkilöstövähennyksistä, yhtiössä työskentelevien ihmisten määrä on vain kasvanut. Nokia Siemens Networksin henkilöstömäärän kasvu johtuu ensisijaisesti Motorola Solutions -verkkoliiketoimintojen yritysostosta.

Yhtiön rekrytointi ei näyttäisi olevan jäissä. Tällä hetkellä Nokian työpaikat-sivulla ilmoitetaan yhteensä 694:stä avoimesta työpaikasta. Niistä kuitenkin vain 11 on Suomessa.

Lähde: Talouselämä 20.10.2011, lue koko juttu

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tietotekniikan laitos selvittää, mikä tekee peliyrityksestä menestyvän. Tutkimuksella halutaan selvittää myös, mitkä ovat peliteollisuudessa toimivan yrityksen erityistarpeet esimerkiksi kännykkäohjelmistoja valmistaviin yrityksiin verrattuna.

Tutkimuksen avulla halutaan lisää kasvua ja tehokkuutta Suomen peliteollisuudelle. Erityisesti se keskittyy pelialan yrittämisen tukemiseen Kaakkois-Suomessa, jonne alan kasvun arvioidaan tuovan useita kymmeniä uusia työpaikkoja lähivuosina. Tutkimus on LUT:n, Lappeenrannan kaupungin ja Kotkan seudun innovaatioyhtiö Cursorin yhteishanke.

Tutkimuksen avulla halutaan helpottaa alalle lähtemistä. Se pyrkii tarjoamaan uusille yrittäjille käsityksen siitä, mitä pelejä valmistavan ohjelmistoyrityksen on hyvä tietää ja mihin kaikkeen kannattaa olla varautunut.

Lähde: Kauppalehti 20.10.2011, lue koko juttu

Maailmantalouden synkät uutiset näkyvät yritysten irtisanomisilmoitusten määrässä. Pelkästään lokakuussa 10 yritystä on tiedottanut yt-neuvottelujen alkamisesta.

Kaiken kaikkiaan yt-neuvotteluja käy parhaillaan 30 yritystä. Neuvottelujen piirissä liki 16 600 henkeä. Neuvotteluiden seurauksena yli 3 400 työntekijää joutuu etsimään uutta työtä, sillä talouden heikko tila on iskenyt erityisesti syklisiin aloihin, kuten rakennus-, metalli- ja metsäteollisuuteen.

Lähde: Kauppalehti 19.10.2011, lue koko artikkeli

Liikkeenjohdon konsultointi on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla. Kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla oli vuonna 2009 yhteensä 10 975 alan ammattilaista 6 346 toimipaikassa. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 1,7 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja se työllistää huomattavan joukon eri alojen ammattilaisia.

Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on vuosina 2000–2011 ollut pääosin kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja on noussut entisestään viime vuosina.

Varsinkin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita tarjoavat yritykset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä. Perinteisesti alalla on arvostettu paikallisuutta ja läheisyyttä. Sähköisen asioinnin myötä tämä asetelma muuttuu. Sekä tilintarkastustoiminta että liikkeenjohdon konsultointi on voimakkaasti keskittynyt Uudenmaalle.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti 19.10.2011, lue koko tiedote.

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvien aloituspaikkakarsintojen ja muiden säästöjen pelätään johtavan henkilöstön irtisanomisiin.

Rehtorineuvosto Arene on arvioinut, että jopa 2 000 opettajaa joutuisi lähtemään, mikäli säästöt toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön esitysten mukaan.

Kaikkiaan säästöjen suuruus on noin 120 miljoonaa euroa.

Rehtorit menevät tiistaina tapaamaan opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd), jotta leikkauksia saataisiin kohtuullistettua.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista on määrä karsia noin 2 200 jo vuonna 2013. Supistukset koskevat etenkin kulttuurialaa ja kohdistuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Saimaan, Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut menettäisivät koulutuspaikkoja.

Torniossa kulttuurialan ja liiketalouden alan karsinta merkitsisi ammattikorkeakoulutuksen loppumista paikakkunnalta.

Vähennyksiä perustellaan eri alueiden työvoimatarpeilla ja nuorisoikäluokkien muutoksilla.

"Tämä on avoin keskustelu ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. En halua hirveästi ylimääräistä dramatiikkaa tähän. Se ei ole eduksi asialle eikä ihmisille", Gustafsson sanoo.

Opetusministeriö kaavailee, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja karsittaisiin runsaat 2 000. Gustafssonin mukaan tämä ei tarkoita 2 000 amk-opettajan irtisanomista.

"Eihän se niin voi olla, että jos aloituspaikkoja leikataan 2 000, se tarkoittaa sitä, että 2 000 opettajaa lähtee. Ikään kuin jokaisella opiskelijalla olisi yksi opettaja. Siinä oli vedetty mutkat suoriksi. Aloituspaikkojen vähentäminen myös vähentää tarvetta lakkauttaa yksiköitä tai toimipisteitä", ministeri sanoo.

Kuinka monta opettajaa sitten uhkaa irtisanominen lähitulevaisuudessa?

"Ainoa, mistä on tarkasti sovittu hallitusohjelman neuvotteluissa, on säästötarve, joka on valtion kohdalta 51 miljoonaa euroa."

Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2011, lue artikkeli 1 ja artikkeli 2

KL Riitta Kaliman kasvatustieteen (aikuiskasvatus) väitöskirjan mukaan opiskelijat opiskelivat osa-aikaisesti ja vajaatehoisesti siksi, että he opintotuen riittämättömyyden vuoksi kävivät  opiskeluaikanaan samanaikaisesti ansiotyössä. Toisaalta opintojärjestelmä edellytti koulumaisena täyspäivätoimista läsnäoloa silloinkin, kun se oppimisen kannalta ei olisi ollut välttämätöntä. Vaikka lähes jokainen opiskelija oli opiskelunsa jossain vaiheessa ansiotyössä, opiskelujärjestelmässä ei tätä ole otettu riittävästi huomioon, mikä johti opiskeluun varatun ajan ylittämiseen.

Opintojärjestelmää tulisi muuttaa siten, että se nykyistä paremmin joustaisi ja mahdollistaisi opiskelun ansiotyön ohella, koska noin puolet opiskelijoista on ansuotyössä koko opiskelunsa ajan. Myös opinto-ohjauksen ja opetuksen  kehittämistä pidettiin tärkeänä, koska  niiden avulla suurelta osalta voidaan poistaa akateemiseen  edistymiseen liittyvät esteet varsinkin kehittämällä opinnäytetyön  laadintaan liittyvää ohjausta.

Lähde: Tampereen yliopisto 14.10.2011, lue koko tiedote

STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore -moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat STX Turun telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta.

Moduulien rakentaminen alkaa STX Turun telakalla keväällä 2012. Moduulien yhteispaino on yli 5000 tonnia. Vaativa projekti sisältää terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua ja käyttöönottoa varten.

Lähde: Turun Sanomat 12.10.2011

Suomalaisen telakkateollisuuden elpyminen ei saa pysäyttää pienten ja keskisuurten yritysten rakennemuutosta. Tätä mieltä ovat sekä elinkeinoviranomaiset että tutkijat. Pelkästään Lounais-Suomessa on yli 300 merialalta elantoa saavaa yritystä, joiden pitäisi asiantuntijoiden mukaan edelleen hankkia tukijalkoja myös muualta kuin meriteollisuudesta.

Telakkateollisuuden aallonpohja on ajanut viime vuosina Suomessa konkurssiin kymmeniä yrityksiä. Nämä ovat olleet pääosin sellaisia, joiden ainoa toimeentulo on tullut telakoilta. Vaikka uusien laivatilausten myötä tulevaisuus saattaakin näyttää valoisammalta, ei pelkästään telakoilta kuuluva kalke tarjoa pitkällä tähtäimellä kaikille leipää.
- Nyt on edelleen jatkettava sitä jo aloitettua työtä pk-yritysten vahvistamisessa. Rakennemuutosta on ylläpidettävä ja markkinoita haettava niin kotimaasta kuin ulkomailtakin sekä maa- että meripuolelta, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival.

Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvonen on samoilla linjoilla. Hänen mielestään telakkateollisuuden ahdingosta on poikinut jotain hyvääkin.

- Kaikista asioista voi aina löytää jotain positiivistakin. Ilman muuta laivateollisuuden hiljaiselo on pakottanut pk-yrityksiä tekemään rakenteellisia muutoksia: on panostettu koulutukseen ja tuotekehittelyyn, ja haettu uusia markkinoita ulkomailta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisiakin on tullut, niin mitään ei vielä ole menetetty, sillä osaamistaso on pystytty ylläpitämään, Karvonen luonnehtii.

Lähde: YLE Turku 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi heinäkuussa 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna tuotanto kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta. Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,8 prosenttia (oli 2,5 prosenttia) edellisvuoden kesäkuusta.

Lähde: Tilastokeskus 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kansainvälistymistä harkitsevat ja käynnistävät yritykset tarvitsevat kansainvälistymispalveluita useammin kuin kansainvälisillä markkinoilla jo aktiivisesti toimivat yritykset. Elinkeinoelämän rakennemuutosten ja nykyisen taloudellisen tilanteen johdosta tarve pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen on myös kasvamassa.

Tiedot käyvät ilmi EK:n ja Finpron tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisyritysten kansainvälistymispalveluiden tarvetta ja käyttöä.

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä kansainvälistymispalveluita käyttivät suhteellisesti eniten suuryritykset. Eniten kansainvälistymispalveluita tarvitaan kuitenkin kansainvälistymisen alkutaipaleella. Kansainvälistymistä harkitsevista tai aloittelevista yrityksistä peräti 90 % kaipasi apua viennin tai muun kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen. Toistaiseksi kansainvälistyvät pienyritykset eivät kuitenkaan ole aina löytäneet tarvitsemaansa palvelua.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 6.10.2011, lue koko artikkeli

Työmarkkinoiden toimintaympäristöt kansainvälistyvät. Yritykset pirstaloituvat, menevät nurin ja verkostoituvat. Epävarmuus kasvaa.

Lapin yliopiston professori Asko Suikkanen myöntää, että nyt on käynnissä yksi työelämän suurimmista murroksista. Nykyistä työn teon tapaa leimaa projektikeskeisyys ja yhteisöllisyys.

– Ennen työtä tehtiin yksin ja keskityttiin pitkälti omaan työsuoritukseen. Nyt päällimmäiseksi nousevat sosiaaliset suhteet. Neuvottelu- ja sopimistaidot ja innovaatioiden keksiminen yhdessä ovat keskeisessä roolissa.

Professori on erityisen huolissaan iäkkäiden miesten sopeutumisesta työelämän muutoksiin.

– Perinteisiin työtapoihin tottuneet kärsivät tulevaisuudessa eniten, professori arvioi.

Muutos näkyy myös 1960–70-luvulla syntyneiden naisten koulutustasossa.

– Pysyäkseen kilpailukykyisinä naiset hankkivat jo kaksi tutkintoa.

Jostain viestii sekin, että yli 40 prosenttia työntekijöistä vaihtoi 90-luvun lopulta vuoteen 2007 mennessä toimialaa tai ammattia ja 70–80-luvulla syntyneet hyppäävät mielellään kansainvälisille vesille.

– Ulkomaille ei enää paeta ankeita kotimaisia oloja, vaan kansainvälinen työ nähdään vain kiinnostavampana vaihtoehtona, Suikkanen täsmentää.

Lähde: Helsingin Uutiset 4.10.2011, lue koko artikkeli

Verkko on muuttanut työn hakemisen pysyvästi. Tästä huolimatta perusasiat ovat pysyneet samoina. Työhakemus on syytä laatia huolella ja kannattaa olla rehellinen. Työhaastattelussa on parasta olla oma itsensä, sillä työkin tehdään omana itsenä.

Uudenlaisiakin taitoja tarvitaan työtä haettaessa. Näitä ovat mm. virtuaalimaailmassa toimiminen ja uudenlainen medialukutaito sekä tiedonhaku.

Erikoispsykologin mukaan informaation helppo kerääminen verkosta on tuonut myös lisähaasteita työnhakijoille. "Työhaastatteluihin ei voi tulla perehtymättä organisaatioon, sillä tiedon saaminen on nykyään niin helppoa. Enää ei tarvitse tilata yrityksen vuosikertomuksia. Tietämättömyys antaa työnantajille viestin, että ei ole motivoitunut tai viitseliäs.", kertoo Anita Rintala-Rasmus.

Työnhakijan muistilista:

• Perehdy työpaikkaan johon olet hakemassa. Internetistä löytyy jokaisen yrityksen kotisivut, joilta löytyvät tarvittavat tiedot. Ota lisäksi yhteyttä työnantajaan puhelimitse, se osoittaa aitoa kiinnostusta. Myös haastattelukäytäntö kannattaa selvittää.
• Kerro rehellisesti vahvuuksistasi. Jokaisella on myös heikkoutensa. Valehdella ei kannata, sillä siitä jää kiinni.
• Mieti, minkälainen työ sinua oikeasti innostaa. Mahdollisuudet paranevat huomattavasti, kun hakee työtä, josta on oikeasti kiinnostunut.

Lähde: Työpiste 3.10.2011, lue koko juttu