Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 22 000 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä kasvoi 100 henkilöllä, mutta viime vuoden tammikuusta määrä väheni 1 400 henkilöllä eli 5,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 2,9 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,6 %.  Koko maassa osuus aleni hitaammin eli 0,3 prosenttiyksiköllä, ollen 9,8 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli yhä ripeämpää kuin koko maassa. Nuorten työttömien määrä vähenee Varsinais-Suomessa kuten koko maassa yhteensä, mutta se on kasvussa joka toisessa maakunnassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten
Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 3 300 kappaletta eli 24 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 5 900 kappaletta, joista 4 200 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin teollisuudessa ja erityisesti metallialalla. Palveluissakin työvoiman kysyntä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa vähän pienempi kuin vuosi sitten eli 2 700 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Loimaan seudulla. Tammikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 100 henkilöllä. seuduilla.

Työttömyys vähenee ripeimmin teollisuudessa
Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt teollisuuden ja tekniikan ammattiryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.2.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Matkapuhelinvalmistaja Nokia yli puolittaa Salon tehtaansa työvoiman. Yhtiö kertoi asiasta henkilöstölleen keskiviikkona Salohallissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Salon matkapuhelintehtaan nykyinen 1 600 työntekijämäärä pienenee tänä vuonna jopa tuhannella työntekijällä.

Hallitus lupaa huolehtia Nokian irtisanottavista työntekijöistä kaikin keinoin. Huolehdittavaa riittää, sillä kaupungin työttömyysprosentti on yli yksitoista. Jos Nokia vähentää tuhatkunta henkilöä, työttömyys voi pahimmassa tapauksessa nousta Ely-keskuksen mukaan 15 prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko Suomessa on jäämässä työttömiksi liki 5 000 mobiilin tietotekniikan kehittämistyön ammattilaista ensi vuoden alkuun mennessä. Salosta irtisanottavat noin tuhat tuotannon työntekijää eivät ole luvussa mukana.

TEM aikoo neuvotella muun muassa Nokian, Nokia Siemens Networksin, Accenturen ja alihankkijoiden kanssa. Ministeriö esittää, että Nokialta vapautuvista tehdastiloista voisi tehdä yrityspuiston, kuten tehtiin Kajaanissa UPM:n tiloissa. Nokia lupaa tarjota tiloja, jos yrityspuisto toteutuu.

Lähde: Turun Sanomat 9.2.2012, lue koko artikkeli

Nokia aikoo irtisanoa 1 000 henkeä Salon-tehtaaltaan tämän vuoden aikana. 

Nokian Salon-tehtaan irtisanomisilla ja kännykän kokoonpanon loppumisella on symbolisesti suuri merkitys, sanovat Taloussanomien haastattelemat tutkijat. Helsingin yliopiston professorin Markku Kuisman mukaan kännykän valmistuksen loppuminen Suomessa päättää 1990-luvun lamasta alkaneen nousun lopullisesti.

Lähde: Taloussanomat 8.2.2012, lue koko artikkeli

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle vastaesityksen säästöistä, joita ministeriö ammattikorkeakoululta edellyttää seuraavien parin vuoden aikana. Aloituspaikkoja on vähennettävä yhteensä 177 kappaletta.

Turussa on nyt laadittu virkamiesesitys, jossa pyritään turvaamaan ne koulutusohjelmat, jotka koetaan alueellisesti tärkeimmiksi. Vastaesityksen mukaan Turussa loppuisivat muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmat sekä kauneudenhoidon koulutusohjelma.

Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on lisäksi järjestellä koulutusohjelmia uudelleen siten, että aloituspaikat vähenevät.

Muun muassa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman lopettaminen herättänee vastustusta, sillä vastaavaa opetusta ei ole tarjolla monessa paikassa.

Turun vastaesitykseen sisältyy myös se, että matkailu-, ravitsemis- ja talousala lakkautetaan ja siihen kuuluva palvelujen tuottaminen ja johtaminen siirretään liiketalouden alalle. Samalla koulutusohjelman aloituspaikkoja aiotaan kuitenkin vähentää 60:stä 40 paikkaan.

Samoin muotoilun koulutusohjelma pyritään säilyttämään 40 aloituspaikalla.

Lähde: Turun Sanomat 7.2.2012, lue koko artikkeli

Valmet Automotive käynnistää lomautuksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut Uudessakaupungissa. Valmet Automotiven palveluksessa Suomessa työskentelee noin 950 henkilöä. Lomautusuhka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Lähinnä tuotannossa ja siihen välittömästi liittyvissä tehtävissä. Lomautukset alkavat aikaisintaan huhtikuun alussa.

Autonvalmistuksen tilauskanta ei ole kehittynyt ennusteiden mukaisesti, mistä seuraa noin 150 henkilön työpanosta vastaava lomautustarve. Vajaatyöllisyystilanne nähdään tilapäisenä ja sen arvioidaan kestävän loppuvuoteen 2012 saakka.

Lähde: Turun Sanomat 3.2.2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 900 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 800 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päättyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt töitä vaille. Viime vuoden joulukuusta määrä väheni 1 700 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Koko maassa osuus aleni saman verran eli 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämpää kuin koko maassa - Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyy ennallaan Varsinais-Suomessa kun se yleensä maassa vähenee

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa sama kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Turun seudulla. Joulukuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 260 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa ja joulukuussa se oli lievässä laskussa vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 0,6 % alenemista vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä väheni naisten keskuudessa lievästi (1%) ja miesten keskuudessa selvästi ripeämmin eli 11 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.1.2012, lue koko työllisyyskatsaus

STT:n selvityksen mukaan suurimmista kaupungeista esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Jyväskylä aikovat palkata nuoria töihin suunnilleen saman verran kuin viime kesänäkin. Myös kesätöiden tarjontapiikki sijoittunee tuttuun tapaan helmi-maaliskuulle.

Välttäväksi kaupungiksi kesätyötilanteen suhteen tunnustautuu ainoastaan Kuopio. Kaupungin rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen kertoo, että kesätyötarjonta on pysynyt melko vaatimattomana tiukan taloudenpidon takia.

Valtaosa isoista kaupungeista ei tarjoa yrityksille porkkanoita, jotta nämä työllistäisivät nuoria kesäksi. Poikkeuksia ovat kuitenkin ainakin Oulu ja Vaasa.

Oulussa on ollut vuodesta 2009 asti käytössä nuorten kesätyöseteli. 15–17-vuotiaille suunnatulla, 280 euron arvoisella setelillä on mahdollista hakea kesätyötä paikallisesta yrityksestä, yhdistyksestä, järjestöstä tai säätiöstä.
Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa. Viime kesänä 2640 nuorta löysi töitä sen avulla.

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat houkuttavat kaiken ikäisiä ihmisiä, sanoo rekrytointikonsultti Milma Arola kaupungin henkilöstökeskuksesta.

– Nuoret, opiskelijat ja ihan kaikenlaiset ihmiset ovat kiinnostuneita. Viime vuonna vuosiloman sijaisuuksia hoitoalalla oli tekemässä jopa muutamia eläkeläisiä.

Arolan mukaan 16–17-vuotiaiden työllistyminen pyritään varmistamaan kaupungin budjettiin varatulla erillisellä määrärahalla. Raha kattaa noin tuhat kesätyöpaikkaa, kun kaikkiaan kaupungin kesätöitä on nyt tarjolla noin 4300 ihmiselle.

Palveluvastaava Tarja Tötterman Turun TE-toimiston rekrytointikeskuksesta muistuttaa, että nuorten kannattaa olla itse aktiivisia ja kysellä töitä yrityksistä, sillä suuri osa kesätyöpaikoista ei tule mihinkään julkiseen hakuun. Yhtenä syynä tähän on se, että työnantajat haluavat välttyä suuren hakemusruuhkan käsittelyltä.

– Julkisesti kesätyöpaikoista ilmoittaneet yritykset saavat satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Siinä joukossa hakijan on vaikeaa erottua, Tötterman sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkistaa vasta kuun lopussa omat tavoitteensa nuorten kesätyöpaikoista. EK asettaa vuosittain tavoitemäärän, jonka verran nuoria toivotaan työllistyvän liiton jäsenyrityksiin kesäksi.

Lähde: Verkkouutiset 23.1.2012, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinohallinnon puhelinpalvelut Työlinja ja Yritys-Suomi-puhelinpalvelu on keskitetty uuteen valtakunnalliseen TE-asiakaspalvelukeskukseen vuoden alusta lukien. 

Työlinja on työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskus, josta asiakas saa tietoa ja neuvontaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja niiden käytöstä puhelimitse tai sähköpostilla. Työlinja palvelee henkilö-, yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaita.

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa yritystoiminnan aloittamisesta ja julkisista yrityspalveluista.

TE-asiakaspalvelukeskuksessa asiakkaita palvellaan puhelimen, verkon tai muiden sovittujen sähköisten kanavien kautta. Ministeriön mukaan tavoitteena on ohjata työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaat nykyistä useammin verkkoasiointiin ja valtakunnallisiin puhelinpalveluihin.

Lähde: Verkkouutiset 2.1.2012

Työtön on voinut jo vuoden 2010 alusta opiskella menettämättä päivärahaansa. JobCafen koulutusneuvoja Sanna Kankaanpään mukaan uudistus on lisännyt opiskeluista kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt.

– Tietoisuus on levinnyt ja kyselijöitä riittää. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Nyt koulutustarjonta on paljon laajempi.

Työttömiä hakeutuu tasaisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Myös yliopisto-opinnot kiinnostavat.

– Selvä piikki on ollut myös niissä, jotka haluavat suorittaa keskeneräiset yliopisto-opinnot loppuun.

Kaikki työttömät eivät työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun pääse vaan tietyt kriteerit pitää täyttää. Ensinnäkin hakijalla tulee olla opiskelupaikka. Lisäksi hänen tulee olla vähintään 25-vuotias. Myös opiskelun tukemisesta täytyy olla sovittu ennen opintojen aloittamista. Lisäksi koulutuksen pitää olla päätoimista.

Myönteinen koulutuspäätös ei myöskään heltiä sellaisille, jotka ovat varta vasten irtisanoutuneet työstä tarkoituksenaan opiskelun aloittaminen. Lisäksi opiskeluoikeuden saaminen voi olla hankalaa sellaisille, joilla on tuore tutkinto mutta haluaisivat heti suorittaa uuden. Sen sijaan Turku ei ole linjannut alakohtaisia kriteerejä koulutukseen. Eli vaikka alan työllisyystilanne olisi huono, ei koulutusta sillä perusteella evätä.

Kankaanpään mukaan koulutuksesta kiinnostuneita mietityttää ensisijaisesti opintojen rahoitus ja se, miten ala työllistää. Hoitoalan lisäksi kysyntää osaajista on nyt taloushallinnossa ja kiinteistöalalla.

– Meillä on paljon sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet pitkään töissä. Koulutuspohja heillä voi olla olla kansakoulu tai vanha ylioppilastutkinto. Heitä on mennyt paljon hoitoalalle.

Paljon on myös sellaisia, joille toimeentulo ei ole ykköskriteeri vaan halu opiskella alalle, jossa he tulisivat viihtymään.

Vaikka Kankaanpään mukaan JobCafessakin pyritään ensisijaisesti löytämään työttömäksi jääneille uusi työpaikka, niin koulutuksen merkitys on hyvä muistaa.

– Koulutus on se vaihtoehto b. Sellaisia töitä on enää tosi vähän, mihin ei tarvita mitään koulutusta, Kankaanpää muistuttaa.

Lähde: Turkulainen 30.12.2011, lue koko artikkeli

Ruotsin Norrlannissa vallitsee paha työvoimapula varsinkin koulutetusta työvoimasta. Läänin alueella on käynnissä tai alkamassa useita suuria rakennushankkeita, joihin on vaikea löytää työvoimaa, kertoo Dagens Nyheter -lehti.

Kiirunan kaupungissa tarvitaan kipeästi rakennusalan ammattilaisia, sillä koko kaupunki aiotaan siirtää laajenevan kaivoksen tieltä. Pajalassa ollaan avaamassa maan uutta rautakaivosta.

Luulajan alueella vallitsee rakennus- ja kuljetusalan korkeasuhdanne, sillä alueelle rakennetaan mm. suurta tuulivoimapuistoa ja Facebook-yhtiö on perustamassa seudulle palvelinkeskusta.

Pohjois-Ruotsissa tarvitaan varsinkin hyvinkoulutettua työvoimaa, mutta myös esimerkiksi kuljetusalan ammattilaisista on pulaa. Lisäksi rakennushankkeiden hyväpalkkaiset työntekijät työllistävät suuret määrät itselleen palveluja tuottavaa väkeä.

Ruotsissa koko maan työttömyysaste on nyt 4,4 prosenttia, mutta esimerkiksi Kiirunassa enää 2,8 prosenttia. Vaikka työvoimatoimistot yrittävät kouluttaa työttömiä uusiin ammatteihin, ei maakunta selviä ilman ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa.

Lehden haastattelema Northland Resources -kaivosyhtiön edustaja arvelee Norrlannin rakennusbuumin jatkuvan jopa 30 vuotta.

Lähde: YLE Uutiset 29.12.2011

Työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys on toimipaikkojen mukaan tärkein ja tehokkain kanava uuden työntekijän palkkaamiseen. Julkisen työnvälityksen avulla etsitään erityisesti ennestään tuntemattomia hakijoita tilanteissa, joissa edellinen työntekijä on vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön 29.12.2011 julkaisemasta analyysistä, joka käsittelee rekrytoinnin syitä, ongelmia ja hakukanavia. Analyysin on laatinut tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Julkisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että ihmiset siirtyvät työmarkkinoille ja pääsevät uuteen työhön mahdollisimman sujuvasti. Työnvälitys on työ- ja elinkeinotoimiston keskeisin tehtävä. Se, että työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa näin hyvin, on arvokasta palautetta työnantajilta työ- ja elinkeinotoimistojen tekemälle työlle, kiittelee työministeri Lauri Ihalainen.

– Samalla nykyinen tuloksellisuus asettaa työ- ja elinkeinotoimistoille haasteen pärjätä jatkuvasti muuttuvilla rekrytointimarkkinoilla myös jatkossa. Työ- ja elinkeinotoimistot kilpailevat koko ajan muiden rekrytointikanavien kanssa. Tehokas toiminta edellyttää muun muassa sähköisten rekrytointimenetelmien ja työnhaun kehittämistä edelleen, ministeri Ihalainen toteaa.

Uutta tietoa rekrytointitilanteista ja hakukanavista

Nyt julkaistu analyysi tuo Ihalaisen mielestä arvokasta uutta tietoa siihen, miten erilaisissa rekrytointitilanteissa palkataan eri työmarkkina-asemista tulevia henkilöitä ja kuinka eri hakukanavia käytetään.

Esimerkiksi työttömien, koululaisten ja opiskelijoiden mahdollisuudet näyttävät olevan etenkin erilaisissa sijaisuuksissa, edellisen työntekijän paikan vaihdoissa ja uusien työpaikkojen tilanteissa. Työssä olevia ja vastavalmistuneita palkataan eniten silloin, kun edellinen työntekijä poistuu toimipaikasta esimerkiksi eläkkeelle.

Työnantajat käyttävät paljon epävirallisia henkilöyhteyksiä hakiessaan työntekijää. Tämä on kuitenkin paikan täytössä selvästi tehottomampi keino kuin työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys tai lehti-ilmoittelu. Pienistä rekrytointikanavista yksityiset työvoiman vuokraus- tai hankintaliikkeet ovat suhteellisen tehokkaita.

Lähde: TEM 29.12.2011, lue koko tiedote ja analyysi: Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 20 040 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 280 henkilöllä. Viime vuoden marraskuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,5 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,3 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,9 % (9,3 %, 11/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,5 prosenttiyksiköllä, ollen 8,8 % (9,3 %, 11/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun ja Salon seutujen tilanteen johdosta. Työttömyysaste on nykyisin Turussa korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on kasvussa Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa vähenee. Voimakkainta kasvu on Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun Vakka-Suomessa ja Turunmaalla nuorten työttömyys yhä vähenee.

Uusia avoimia työpaikkoja 3% vähemmän kuin vuosi sitten

Marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 23 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 4 000 kappaletta, joista 2 600 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Näin työvoiman kysyntä näyttää olleen marraskuussa lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin rakentamisessa sekä teollisuudessa - erityisesti metallialalla, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt jo toista vuotta. Majoitusalalla oli avoimia työpaikkoja tarjolla puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyys kasvussa, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lopuillaan

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kasvoi 7,4% vuoden takaisesta VarsinaisSuomessa eli 2 400 henkilöön. Marraskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi marraskuun aikana – nyt 10 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa vaikka se kasvaa edelleen vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 2 % kasvua vuodessa. Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömien määrä kasvoi naisten keskuudessa lievästi (1%) ja väheni miesten keskuudessa 10 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna ammattien pääryhmissä työttömien määrä on vähentynyt tai kasvanut lievästi. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt kun taas palveluissa työttömyys on kasvussa. Ripeintä työttömien määrän aleneminen on teollisuudessa.

Työhallinnon toimenpiteissä 3,8 % työvoimasta

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 8 700 henkilöä, eli 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli marraskuun lopussa 3 000 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työllistetyistä oli 74 % palkattu yksityiselle sektorille. Työharjoittelussa oli 1 200 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 450 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 570 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 300 henkilöä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömien määrä väheni viime vuodesta Varsinais-Suomen seutukunnissa lukuun ottamatta Salon seutua, jossa se kasvoi (1,4%) kun Vakka-Suomessa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (10,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,0 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,5 %) sekä Paimiossa ja Nousiaisissa (4,5 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa alueen 28 kunnasta kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.12.2011, lue koko katsaus

Vanhoiksi ja hitaiksi moititut suomalaisopiskelijat menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön valmistumisen jälkeen.

Yliopisto-opintojen alusta ammattiuralle kuluu Suomessa aikaa vain noin 7,5 vuotta, kun pisimmillään Sveitsissä ja Italiassa vastaava rupeama on liki 16 vuotta. Vertailussa oli 12 maata.

Suomessa maisterit pääsevät vakitöihin runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta.

Professori Osmo Kivisen mukaan yliopistokoulutus on Suomessa työmarkkinasuuntautunutta. Suurin syy nopeaan työllistymiseen on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä.

Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden ajan ennen valmistumistaan. Noin puolet siitä on opintoalaan liittyvää.

Kivinen ja Nurmi kirjoittavat aiheesta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Kivisen mukaan nykysysteemi sopii hyvin Suomeen, eikä sitä ole mitään syytä muuttaa.

Kivinen moittii opetusministeriötä, joka vuodesta toiseen yrittää keksiä keinoja vauhdittaakseen opintoja, "Niistä on enemmän harmia kuin hyötyä, ja energiaa kuluu hukkaan", hän suomii.

Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on toista mieltä: "Systeemi ei missään tapauksessa toimi täydellisesti, jos viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa joillakin suurilla aloilla vain noin 15 prosenttia ja keskiarvonakin vain puolet."

Lehikoisen mukaan opintojen aikainen relevantti työkokemus toki edistää työllistymismahdollisuuksia, mutta opintoalaan liittymätön työ yleensä vain hidastaa valmistumista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.12.2011, Yhteiskuntapolitiikka 16.12.2011, pääkirjoitus, tutkimusartikkeli

Tammi–lokakuussa pantiin vireille 2 504 konkurssia, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 389, mikä on 47 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–lokakuussa teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen toimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 30.11.2011, lue koko tiedote

Pitkäaikaistyöttömiä ei saada työelämään ilman yksilöllistä tukea ja verkostoyhteistyötä. Työelämästä syrjäytyneelle nykyinen palveluviidakko on liian monimutkainen.

Työttömän tilanteen arviointia helpottaisi, jos hänellä olisi yksi paikka, josta kaikki neuvot ja ohjaus löytyisivät, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaman Askel-hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaiden kokemusten, mielipiteiden ja tarpeiden selvittäminen asiakasraatien ja haastattelujen avulla parantaisi myös palveluiden laatua. Esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämä asiakasraati esitti, että on perustettava työttömien asiamiehen toimi valvomaan työttömien oikeuksia.

Askelia kohti työelämää -hankkeeseen osallistuivat THL:n lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistämistä ajava Vates-säätiö sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lähde: STT/Turun Sanomat 29.11.2011, THL 29.11.2011, lue koko raportti

Palkansaajien tutkimuslaitoksen laatimassa toimialaennusteessa teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä n. 6 %, ensivuonna n. 3 % ja vuonna 2013 n. 6 %. Vuosina 2012 - 2013 nopeimmin kasvavia toimialoja ovat laivanrakennus, elektroniikkateollisuus sekä tietojenkäsittelypalvelu. Heikointa kehitys on painamisessa, öljynjalostuksessa ja rakentamisessa.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos 29.11.2011, lue koko tiedote (.pdf)

Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, lokakuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisten rakennusyritysten suhdannekuva oli hieman EU-maiden keskiarvoa vahvempi, palveluyritysten luottamus toiseksi vahvinta ja vähittäiskaupan EU alueen vahvinta.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 28.11.2011, lue koko tiedote

Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan 318 951 yritystä vuonna 2010. Henkilöstön määrä oli 1 444 000 ja liikevaihtoa kertyi 358,9 miljardia euroa. Yrityksiä oli 1 700 ja henkilöstöä 3 400 vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia eli 22,7 miljardia euroa.

Kaikista yrityksistä 99,1 prosenttia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työllistäviä. Ne työllistivät 48 prosenttia koko henkilöstöstä ja niiden liikevaihto-osuus oli 35 prosenttia. Keskisuuria, 50-249 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 0,7 prosenttia. Näiden henkilöstö oli 16 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä ja liikevaihto 16 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Yli 250 henkilöä työllistävien suurten yritysten osuus kaikista yrityksistä oli 0,2 prosenttia. Suurten yritysten osuus henkilöstöstä oli 36 prosenttia ja liikevaihdosta 49 prosenttia. Henkilöstömäärä lisääntyi pienissä yrityksissä prosentin verran, väheni keskisuurissa yrityksissä kaksi prosenttia ja suurissa prosentin.

Lähde: Findikaattori.fi 25.11.2011, lue koko tiedote

Logistiikka-ala muuttuu kuljetuksesta ja varastoinnista monipuoliseksi palveluketjuksi, joka edellyttää toimijoilta laaja-alaista osaamista. Samaan aikaan alaa uhkaa työvoimapula, eivätkä koulutuksen aloituspaikat riitä kattamaan alan työvoimatarvetta Varsinais-Suomessa.

Kuljetusalalla pelätään suurta työvoimavajetta, kun 10.9.2014 astuu voimaan uusi ammattipätevyysdirektiivi, joka edellyttää kaikilta kuljettajilta jatkokoulutusta.

Varasto- ja terminaalipuolta vaivaavat väärät mielikuvat alasta. – Ennen varastotöihin kelpasi kuka tahan-sa, nyt se vaatii erikoistunutta osaamista. Asiakkaat haluavat tietää, ketkä käsittelevät heidän tavaroitaan, Pekka Orne Postens Logistikista kertoi. Varastopuolella kaivataan ennen kaikkea vanhaa teknikkotason esimieskoulutusta, hyviä tiiminvetäjiä.

Lähde: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 24.11.2011, lue koko juttu

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintaneuvottelut säätiön vuoden 2012 talousarvion tasapainottamiseksi. YT-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä ja ne koskevat koko henkilöstöä. Säästötavoite tarkentuu alkuvuodesta 2012.

Kelan rahoitusosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on tällä hetkellä pienin ainakin viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen, mutta Kelan ensi vuoden rahoituspäätöskään ei kata täysimääräisenä säätiön palkkamenoja.

Lähde: YTHS 24.11.2011, lue koko tiedote

Heinäkuussa työllisten määrä kääntyi lievään nousuun Varsinais-Suomessa. Taantuma vei Varsinais-Suomessa yli 16 000 työpaikkaa (8%) eli menetys oli kaksinkertainen siihen mitä maassa yleisesti koettiin. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on miltei alkuvuoden 2005 tasolla. Nykyisellään työllisten määrä on noin 2 000 suurempi kuin vuosi sitten. Koko maassa työllisiä oli heinäkuussa 29 000 (1,1 % ) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisten määrä vähentyi teollisuudessa hyvin voimakkaasti Varsinais-Suomessa taantuman aikana ja tämä valitettava kehitys näyttää jatkuneen viime kuukausiin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2011, lue koko tiedote

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritysten myynti jatkoi kasvussa kuluvan vuoden lokakuussa. Kasvua kertyi 10,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Myös erityisesti rakentamiseen keskittyvän teknisen kaupan myynti kasvoi lähes yhtä paljon. Vaikka teknisen kaupan kasvu jatkui lokakuussa, kasvuvauhti on hidastunut kesän alkuvuoteen verrattuna.

Lähde: Rakennuslehti 18.11.2011, lue koko juttu

Turva-alalla on pulaa osaajista. Työhakemuksia tulee vartiointiliikkeisiin melko paljon, mutta monelle nuorelle turva-ala on vain läpikulkupaikka. Järjestyksenvalvontapuolella pulaa on kovista ammattilaisista, jotka voivat toimia itsenäisesti ravintoloiden ovilla. Pulaan vaikuttaa turva-alan matala palkkataso.

Ravintoloiden järjestyksenvalvonta on vaativaa työtä. Työ vaatii sosiaalisia taitoja ja kykyä tarttua nopeasti ongelmiin. Suoraan järjestyksenvalvojakurssilta tullutta ei voikkaan laittaa työturvallisuussyistä yksin ravintolan ovelle.

Lähde: YLE 18.11.2011, lue koko artikkeli

Painotalo Hansaprint vähentää ja lomauttaa henkilöstöään. Päättyneet yt-neuvottelut johtavat enintään 40 henkilön irtisanomiseen. Hansaprintin mukaan epävarma taloustilanne ja tilattaville lehdille suunniteltu arvonlisävero johtivat vähennystarpeeseen.

Hansaprintin Turun painotalon pääluottamusmies Mikael Kaartoaho kertoo, että työntekijät yrittävät vielä vähentää irtisanottavien määrää keskustelemalla työnantajan kanssa. Säästöjä pitäisi Kaartoahon mukaan hakea irtisanomisten sijaan lomautuksin, mikäli näin järeisiin toimiin ylipäänsä ryhdytään.

Alunperin yt-neuvottelujen lähtökohtana oli enintään 65 henkilön irtisanominen. Hansaprintillä on Turussa tällä hetkellä noin 350 kirjatyöntekijää.

Yhtiö on Pohjoismaiden suurimpia painotaloja. Yritys on osa Turun Sanomia julkaisevaa TS-Yhtymää.

Lähde: Yle Turku 17.1.2011

Mitä paremmin yritys tuntee tuotteidensa loppukäyttäjät, sitä paremmin se yleensä menestyy. Ongelmana on usein, että yritykset ja kuluttajat eivät kohtaa. Tieto käyttäjien haluista ja tarpeista ei kulkeudu yrityksille asti. Tällaista tilannetta varten on vuosien mittaan kehitetty erilaisia tutkimus- ja testausmenetelmiä, joista lähimmäksi arjen käyttötilannetta pääsevät ns. Living Lab –kehittämisympäristöt ja -toimintamallit.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 11.11.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Tutustu myös:

• User-Driven Innovation eli udi.fi

Eurokriisi on rantautunut Suomen työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien määrä alkaa kasvaa ja saattaa nousta joulukuussa 250 000:een.

Pitkäaikaistyöttömät ovat yhä vaikeammin hoidettava riskiryhmä. Heitä oli työministeriön tilaston mukaan lokakuussa yli 56 000. Toinen kesto-ongelma on nuorisotyöttömien suuri määrä. Se vähentyi vielä syyskuulle hieman enemmän kuin muu työttömyys, mutta lasku näyttää pysähtyneen.

Sosiologian professori Asko Suikkasen mukaan maailman ja eurotalouden taantuma voi pitkittyessään johtaa nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Tämä muodostaa ongelman. Mistä löytää näille nuorille motivaatiota jos työllistymistilanne on heikko. Miten pyrkiä pitkiin koulutuksellisiin ratkaisuihin, jos puolella nuorista on vaikeuksia löytää paikkaansa työelämässä. On mahdollista, että korkeakoulutetut nuoret reagoivat tilanteeseen ja etsivät työtä muulta.

Lähde: Taloussanomat 10.11.2011, lue koko juttu

Tuore tutkimus paljastaa, että yrittäjä ei enää olekaan automaattisesti palkansaajaa tyytyväisempi, kun mukaan tarkasteluun otetaan esimerkiksi tehtävien vaihtelevuus ja merkittävyys sekä palautteen saaminen.

TSE Entre tarkastelee osuudessaan myös työtyytyväisyyden suhdetta siihen, kuinka tyydyttävänä koko elämä koetaan. Tällöin kuvaan astuvat myös esimerkiksi terveys sekä työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistäminen. - Mitä tyytyväisempi on perhe-elämäänsä, sitä positiivisempana näyttäytyy myös työ. Näin näyttäisi olevan erityisesti yrittäjillä, joilla työn ja perheen väliset rajat hälvenevät muutenkin, tutkimusjohtaja Ulla Hytti sanoi.

Vapaa-ajan ja työtyytyväisyyden välinen suhde puolestaan on tärkeä erityisesti nuorille palkansaajille. Vaikutus tosin on erisuuntainen. - Mitä tyytyväisempi on vapaa-aikaansa, sitä vähemmän työ herättää tyytyväisyyttä, tutkijat totesivat.

Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -yksikön tutkijat ovat tutkineet työn ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön elämänkaarella. Lähtökohtana tutkijoilla on ollut selvittää, kokevatko palkkatyössä olevat ja omaan lukuunsa työtä tekevät nämä yhteydet eri tavoin.

Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 10.11.2011, lue koko artikkeli

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on julkaissut valtakunnallisen tohtorikoulutuksen seuranta-arvioinnin tulokset.

Arvioinnin mukaan yleisten työelämätaitojen edistäminen on kehittynyt viime vuosien aikana lähinnä tohtoriohjelmien tasolla, mutta yliopistotasolla tai suurissa yliopistoissa tiedekuntatasolla vastuu ja tuki tohtorikoulutuksen työelämärelevanssiin liittyen ovat kuitenkin vähäisiä. Myös tohtorikoulutettavien saama uraneuvonta on vähäistä. Arviointiryhmän mukaan opiskelijan urasuuntautuneisuus voitaisiin ottaa huomioon nykyistä paremmin opinnoissa. Uraneuvonta jo opintojen alkuvaiheessa voi avata vaihtoehtoja, mihin opiskelija aikoo tohtoroitumisensa jälkeen suuntautua.

Rahoituksen pirstaleisuus ja rahoituksen hankkimisen työläys nousivat arvioinnissa vahvasti esille, mikä kertoo osaltaan myös suuresta tohtorikoulutettavien määrästä olemassa olevaan rahoitukseen nähden. Vain ani harvoille opiskelijoille pystytään turvaamaan neljän vuoden jatkuva rahoitus. Erityisenä huolena on se, että tohtorikoulutettavien rahoitus uhkaa pirstaloitua entistä enemmän, mikä supistaa entisestään niukkoja ohjausresursseja ja tohtorikoulutettavien mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa.

Lähde: Korkeakoulujen arviointineuvosto 7.8.2011, lue koko tiedote

Kiinnostuitko? Lataa koko raportti:

• Tohtorikoulutuksen rakenteet muutoksessa - Tohtorikoulutuksen kansallinen seuranta-arviointi (.pdf)

Rekrytointiammattilaisten mukaan tärkein työnhakua edistävä yhteisö tällä hetkellä on LinkedIn. Facebook tulee kaukaa perästä. Työmarkkinoille rynnivät nuoret ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Vaatimusten kasvaminen aiheuttaa paineita myös rekrytointitottumuksiin.

Työpaikkojen haku erilaisten verkkotyökalujen kautta tuudittavat monet nuoret siihen uskoon, että pelkkä sähköinen hakemus riittää työpaikan saamiseen. Timo Haavisto turkulaisesta Romana Management Oy:stä kertoo, että henkilöarvioinneissa haastattelun painoarvo on peräti 80 prosenttia ja erilaisten tehtävien vain 20 prosenttia. Oikeilla sosiaalisilla taidoilla on siis tärkeä merkitys, ei vain sillä mitä näpyttelee verkkoyhteisöön.

Lähde: Yleisradio 8.11.2011, lue koko artikkeli

Puolustusvoimat rakentaa kykyä vastata verkkohyökkäyksiin. Rekrytoinnit ovat jo alkaneet ja kyberstrategian on määrä valmistua ensi vuonna.

Puolustusvoimat kohottaa maalla, merellä ja ilmassa valmiuttaan kriisin uhatessa, kun taas tietoverkkopuolustukselta vaaditaan jatkuvaa valmiutta. Tietoverkkohyökkäyksiä tulee myös rauhan aikana.

Puolustusvoimat tukeutuu verkkoasioissa pitkälti yksityissektoriin. Palkattavilta kyberosaajilta vaaditaankin hyviä kontakteja alan piireihin.

Lähde: Tekniikka & Talous 3.11.2011, lue koko artikkeli

Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat heikentyneet selvästi ja hajonta yritysten sekä toimialojen välillä on kasvanut entisestään. Kaikilla päätoimialoilla suhdanteiden arvioidaan heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana.

Teollisuuden tuotannon ja palvelualojen myynnin ennustetaan kuitenkin kasvavan loivasti seuraavan puolen vuoden aikana. Rakentamisessa tuotanto pysyisi nykyisellään. Henkilöstöodotukset ovat varovaiset kaikilla toimialoilla, ja teollisuudessa henkilöstön ennustetaan jopa hieman supistuvan.

Henkilöstö kasvoi jonkin verran rakentamisessa ja palveluissa. Teollisuudessa henkilöstökehitys oli arvioitua heikompaa, ja henkilöstö supistui aavistuksen. Rakentamisessa ja palveluissa henkilöstön ennustetaan pysyvän nykytasollaan loppuvuonna. Teollisuudessa henkilöstömäärä alenisi edelleen jonkin verran.

Työvoimapula jatkui melko yleisenä rakentamisessa ja palveluissa. Rakentamisessa 31 % ja palveluissa 18 % yrityksistä kärsi työvoimapulasta. Sen sijaan teollisuudessa työvoimapulaa oli vain 4 prosentilla vastaajista.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 3.11.2011, lue koko tiedote

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 59 700 opiskelijaa kalenterivuoden 2010 aikana. Opiskelijoita oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suoritetuista tutkinnoista 42 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 32 prosenttia ammattitutkintoja ja 26 prosenttia erikoisammattitutkintoja. Tutkinnon suorittaneissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Tiedot on kerätty oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä.

Eniten oppisopimuksessa opiskeltiin yhteiskunnan, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Vähiten opiskelijoita oli luonnonvara- ja ympäristön alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. 

Lähde: Tilastokeskus 3.11.2011, lue koko tiedote

Nuorisotyöttömyyden kasvusta ollaan huolissaan, mutta nuorten työttömyystilanne ei ole niin synkkä, kun tilastot antavat ymmärtää. Oikeasti se ei ole juuri muuta väestöä pahempaa, ja vain pieni osa on todellisessa syrjäytymisvaarassa. Osalle työttömyys voi tutkijan mukaan olla jopa lomaa. Moni nuori ei myöskään ole valmis ottamaan mitä tahansa työtä.

Lähde: Taloussanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Turun seudun talouselämä on saamassa valopilkun yhteisöllisten yritysten verkostosta. Kansainvälinen, matalan kynnyksen The Hub -konsepti hakee parhaillaan toimitilaa maakunnan sydämestä.

– Tämä viikko on neuvoteltu siirtymisestä keskustaan vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Hub Turkua käynnistelevä Minna Janhonen.

Ilmailussa englannin kielen sana hub tarkoittaa liikenteen solmukohtaa. Suomessa Helsingin kenttä on henkilöliikenteen hub ja Turku tavaraliikenteen. Janhosen hub-termi kuvaa yhteisöllistä toimitilaa ja jäsenten muodostamaa verkostoa.

– Tärkeintä on, että yritykset sitoutuvat arvoihimme, jotka ovat ovat rohkeus, vieraanvaraisuus ja mielikuvitus. Toivomme mukaan asioita eri tavalla näkeviä ihmisiä, joilla on pilkettä silmäkulmassa. Jäsenyystason mukaan tilan voisi vuokrata vain kuukaudeksi tai pidemmäksikin aikaa tai liittyä vain verkostojäseneksi, jolloin saa kutsuja tapahtumiin, Janhonen toteaa.

– Hub Turusta tulee osuuskunta, jollainen Helsingissäkin on. Tampereen Hub on osakeyhtiö. Siinä mielessä meillä on jo Hub Turku, että meillä on ydintiimi ja yhteistyötä katto-organisaation ja sisarhubien kanssa.

– Tilojen avaaminen olisi tärkeää, koska Turussa on paljon nuoria yrittäjiä, jotka kaipaavat verkostoa ja toimitilaa, jonne voi kokea menevänsä töihin sen sijaan, että työskentelee kotona, Jyväskylän Hubissa mutkana ollut Janhonen korostaa.

Lähde: Turun Sanomat 1.11.2011, lue koko artikkeli

Hallitus ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lakimuutosten on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 5. joulukuuta 2011.

Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole työehtosopimusta.

Lisäksi vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen.

Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen.

Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Rakentaminen on elpynyt kohtuullisen hyvin finanssikriisin jälkeisestä pudotuksesta. Suomessa ala on kasvanut viime ja tänä vuonna ripeästi ja vetänyt koko taloutta nousuun. Myös puutuotealan tärkeimmissä vientimaissa kehitys on vauhdittunut ja ollut parempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Rakentamisen lähivuosien näkymät ovat kuitenkin epävarmat niin Suomessa, Euroopassa kuin lähialueilla, sanoo Puumarkkinapäivässä Helsingissä puhunut VTT:n Pekka Pajakkala.

VTT:n mukaan rakentaminen pysyy Suomessa ensi vuonna nykyisellä tasolla tai vähenee korkeintaan hieman. Rakentamisen nykyvauhdin odotetaan jatkuvan ensi syksyyn asti. Vaikka taantumaa pidetään epätodennäköisenä, se ei myöskään ole täysin poissuljettu vaihtoehto.

Lähde: VTT 27.10.2011, lue koko artikkeli

Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti huonekalujen valmistukseen hitaammin kuin muihin toimialoihin, mutta taantuma on jatkunut alalla pidempään. Erityisen dramaattisesti taantuma on leikannut alan vientiä, joka oli vuonna 2010 vain 117 miljoonaa euroa.

Suomalainen huonekaluteollisuus on hyvin riippuvainen kotimarkkinoista ja yksityisen kulutuskysynnän kehityksestä. Kotimarkkinat eivät kuitenkaan enää merkittävästi kasva, joten jos kasvua halutaan, tulisi sitä hakea viennistä.

Huonekalujen kysyntä kasvaa globaalisti ja huonekaluja viedään paljon maista toisiin, joten mahdollisuuksia on. Lähialueilla, kuten Venäjällä, uskoisi löytyvän mahdollisuuksia myös suomalaisille huonekalujen valmistajille.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011, lue koko tiedote

Työllistyminen Turun seudulle kiinnostaa opiskelijoita, mutta työpaikkoja on vähän tarjolla. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkean ja Yrkeshögskolan Novian opiskelijakunnille suunnatussa kyselyssä työllistymismahdollisuudet nousivat yhdeksi suurimmista epäkohdista.

– Yli puolet opiskelijoista pitää mahdollisuuksia heikkoina. Siksi suunnataan Helsinkiin töihin. Opiskelijat tulisi jotenkin sitouttaa Turun seudulle, painottaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Rauli Helenius.

Lähde: Turun Sanomat 25.11.2011, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomessa kehitetty Ammattibarometri tehdään nyt toisen kerran  kaikissa maan TE-toimistoissa. Ammattibarometri perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisista työmarkkinoista sekä niiden näkymistä puoli vuotta eteenpäin. TE-toimistot arvioivat noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysynnän sekä toisaalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamon eli työvoiman saatavuustilanteen kehitystä. Lokakuun alussa tehdyn uusimman barometrin mukaan työvoimapula jatkuu edelleen etenkin sosiaali- ja terveystyön ammateissa. Liikaa työnhakijoita suhteessa avoimiin työtilaisuuksiin sen sijaan on muun muassa toimistotyössä.

Parhaimmat työllisyysnäkymät sosiaali- ja terveysalan ammateissa

Lokakuun alussa laaditun vuoden 2011 kolmannen ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajien, perushoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden työvoiman kysynnän odotetaan kasvavan eniten seuraavan puolen vuoden aikana. Suurinta työvoiman kysynnän vähennystä odotetaan puolestaan sähkö- elektroniikka ja teletekniikan kokoojista, pankkitoimihenkilöistä ja sihteereistä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattityövoimasta edelleen pulaa Varsinais-Suomessa

TE-toimistojen arvioiden mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana eniten pulaa lähinnä sosiaali- ja terveystyön ammateissa toimivasta työvoimasta; muun muassa sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, perushoitajista, lastentarhanopettajista sekä fysioterapeuteista ja kuntohoitajista. Viimeisen puolen vuoden aikana sairaanhoitajia on ollut työttömänä keskimäärin kuukausittain 69 henkilöä ja avoimia työpaikkoja heille on ollut tarjolla lähes 700. Lääkäreitä puolestaan on ollut työttömän 8 henkilöä ja avoimia työpaikkoja 155. Vaikeaa työllisyystilannetta odotetaan puolestaan toimistotyöntekijöillä, rakennusalan sekatyöntekijöillä, sähkö-, elektroniikka- ja teletekniikan kokoojilla sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajilla.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa tänään ennusteensa koko maan lyhyen aikajänteen työmarkkinanäkymistä. TEM:n ennuste löytyy osoitteesta www.tem.fi

Linkit:

   1.  Varsinais-Suomen Ammattibarometri TE-toimistoittain, http://www.luotain.fi/julkaisut/ammattibarometri_III_2011.pdf
   2. Varsinais-Suomen Ammattibarometrin yhteenveto (ns. posteri) http://www.luotain.fi/julkaisut/Ammattibarometriposteri_III_2011.pdf 

Yhteystiedot:
Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 535 0100, jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.10.2011

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 19000 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni 1000 henkilöllä eli n. 5 %. Koko maasssa työttömien määrä väheni n. 7 prosentilla.Työttömien osuus työvoimasta oli 8,5 %.

Uusia avoimia työpaikkoja oli 10 % enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman kysynnän voimistuminen oli selvintä rakentamisessa ja teollisuudessa. Myös sosiaali- ja hallintoaloilla työpaikkoja oli tarjolla aiempaa runsaammin.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 2400 henkilöä eli 200 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, vaikka näyttääkin siltä että huippu on saavutettu.

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa 8300 henkilöä eli 7 % enemmän kuin viime vuonna. Työvoimakoulutuksessa oli 2700 henkilöä. Tukityöllä oli työllistetty 2300 henkilöä, joista 71 % yksityiselle sektorille.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2011, lue koko raportti (.pdf)

TS-Yhtymän emoyhtiö TS-Yhtymä Oy:ssä käynnistyi maanantaina yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Sanomalehden tekoon liittyvät toiminnot, kuten lehden toimitus, on rajattu neuvottelujen ulkopuolelle. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat mahdollisten irtisanomisten osalta arviolta yhteensä korkeintaan 60 henkilöön.

Lähde: Turun Sanomat 24.10.2011, lue koko juttu

Turulla on seuraavina vuosina luvassa melkoinen investointisuma. Ensi vuonna investointeihin aiotaan kuluttaa 123 miljoonaa. Luvassa on muun muassa vanhainkotien ja koulujen peruskorjauksia. Lisäksi Turku käynnistää peräti 135 miljoonalla kehittämishankkeita, joista merkittävimmät ovat palloiluhallin rakentaminen, kaupunginteatterin uudistus ja Kampus-hanke.

Lähde: Turkulainen 20.10.2011, lue koko juttu

Samaan aikaan kun Nokia on kertonut merkittävistä henkilöstövähennyksistä, yhtiössä työskentelevien ihmisten määrä on vain kasvanut. Nokia Siemens Networksin henkilöstömäärän kasvu johtuu ensisijaisesti Motorola Solutions -verkkoliiketoimintojen yritysostosta.

Yhtiön rekrytointi ei näyttäisi olevan jäissä. Tällä hetkellä Nokian työpaikat-sivulla ilmoitetaan yhteensä 694:stä avoimesta työpaikasta. Niistä kuitenkin vain 11 on Suomessa.

Lähde: Talouselämä 20.10.2011, lue koko juttu

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tietotekniikan laitos selvittää, mikä tekee peliyrityksestä menestyvän. Tutkimuksella halutaan selvittää myös, mitkä ovat peliteollisuudessa toimivan yrityksen erityistarpeet esimerkiksi kännykkäohjelmistoja valmistaviin yrityksiin verrattuna.

Tutkimuksen avulla halutaan lisää kasvua ja tehokkuutta Suomen peliteollisuudelle. Erityisesti se keskittyy pelialan yrittämisen tukemiseen Kaakkois-Suomessa, jonne alan kasvun arvioidaan tuovan useita kymmeniä uusia työpaikkoja lähivuosina. Tutkimus on LUT:n, Lappeenrannan kaupungin ja Kotkan seudun innovaatioyhtiö Cursorin yhteishanke.

Tutkimuksen avulla halutaan helpottaa alalle lähtemistä. Se pyrkii tarjoamaan uusille yrittäjille käsityksen siitä, mitä pelejä valmistavan ohjelmistoyrityksen on hyvä tietää ja mihin kaikkeen kannattaa olla varautunut.

Lähde: Kauppalehti 20.10.2011, lue koko juttu

Maailmantalouden synkät uutiset näkyvät yritysten irtisanomisilmoitusten määrässä. Pelkästään lokakuussa 10 yritystä on tiedottanut yt-neuvottelujen alkamisesta.

Kaiken kaikkiaan yt-neuvotteluja käy parhaillaan 30 yritystä. Neuvottelujen piirissä liki 16 600 henkeä. Neuvotteluiden seurauksena yli 3 400 työntekijää joutuu etsimään uutta työtä, sillä talouden heikko tila on iskenyt erityisesti syklisiin aloihin, kuten rakennus-, metalli- ja metsäteollisuuteen.

Lähde: Kauppalehti 19.10.2011, lue koko artikkeli

Liikkeenjohdon konsultointi on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla. Kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla oli vuonna 2009 yhteensä 10 975 alan ammattilaista 6 346 toimipaikassa. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 1,7 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja se työllistää huomattavan joukon eri alojen ammattilaisia.

Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on vuosina 2000–2011 ollut pääosin kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja on noussut entisestään viime vuosina.

Varsinkin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita tarjoavat yritykset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä. Perinteisesti alalla on arvostettu paikallisuutta ja läheisyyttä. Sähköisen asioinnin myötä tämä asetelma muuttuu. Sekä tilintarkastustoiminta että liikkeenjohdon konsultointi on voimakkaasti keskittynyt Uudenmaalle.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti 19.10.2011, lue koko tiedote.

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvien aloituspaikkakarsintojen ja muiden säästöjen pelätään johtavan henkilöstön irtisanomisiin.

Rehtorineuvosto Arene on arvioinut, että jopa 2 000 opettajaa joutuisi lähtemään, mikäli säästöt toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön esitysten mukaan.

Kaikkiaan säästöjen suuruus on noin 120 miljoonaa euroa.

Rehtorit menevät tiistaina tapaamaan opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd), jotta leikkauksia saataisiin kohtuullistettua.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista on määrä karsia noin 2 200 jo vuonna 2013. Supistukset koskevat etenkin kulttuurialaa ja kohdistuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Saimaan, Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut menettäisivät koulutuspaikkoja.

Torniossa kulttuurialan ja liiketalouden alan karsinta merkitsisi ammattikorkeakoulutuksen loppumista paikakkunnalta.

Vähennyksiä perustellaan eri alueiden työvoimatarpeilla ja nuorisoikäluokkien muutoksilla.

"Tämä on avoin keskustelu ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. En halua hirveästi ylimääräistä dramatiikkaa tähän. Se ei ole eduksi asialle eikä ihmisille", Gustafsson sanoo.

Opetusministeriö kaavailee, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja karsittaisiin runsaat 2 000. Gustafssonin mukaan tämä ei tarkoita 2 000 amk-opettajan irtisanomista.

"Eihän se niin voi olla, että jos aloituspaikkoja leikataan 2 000, se tarkoittaa sitä, että 2 000 opettajaa lähtee. Ikään kuin jokaisella opiskelijalla olisi yksi opettaja. Siinä oli vedetty mutkat suoriksi. Aloituspaikkojen vähentäminen myös vähentää tarvetta lakkauttaa yksiköitä tai toimipisteitä", ministeri sanoo.

Kuinka monta opettajaa sitten uhkaa irtisanominen lähitulevaisuudessa?

"Ainoa, mistä on tarkasti sovittu hallitusohjelman neuvotteluissa, on säästötarve, joka on valtion kohdalta 51 miljoonaa euroa."

Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2011, lue artikkeli 1 ja artikkeli 2

KL Riitta Kaliman kasvatustieteen (aikuiskasvatus) väitöskirjan mukaan opiskelijat opiskelivat osa-aikaisesti ja vajaatehoisesti siksi, että he opintotuen riittämättömyyden vuoksi kävivät  opiskeluaikanaan samanaikaisesti ansiotyössä. Toisaalta opintojärjestelmä edellytti koulumaisena täyspäivätoimista läsnäoloa silloinkin, kun se oppimisen kannalta ei olisi ollut välttämätöntä. Vaikka lähes jokainen opiskelija oli opiskelunsa jossain vaiheessa ansiotyössä, opiskelujärjestelmässä ei tätä ole otettu riittävästi huomioon, mikä johti opiskeluun varatun ajan ylittämiseen.

Opintojärjestelmää tulisi muuttaa siten, että se nykyistä paremmin joustaisi ja mahdollistaisi opiskelun ansiotyön ohella, koska noin puolet opiskelijoista on ansuotyössä koko opiskelunsa ajan. Myös opinto-ohjauksen ja opetuksen  kehittämistä pidettiin tärkeänä, koska  niiden avulla suurelta osalta voidaan poistaa akateemiseen  edistymiseen liittyvät esteet varsinkin kehittämällä opinnäytetyön  laadintaan liittyvää ohjausta.

Lähde: Tampereen yliopisto 14.10.2011, lue koko tiedote

STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore -moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat STX Turun telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta.

Moduulien rakentaminen alkaa STX Turun telakalla keväällä 2012. Moduulien yhteispaino on yli 5000 tonnia. Vaativa projekti sisältää terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua ja käyttöönottoa varten.

Lähde: Turun Sanomat 12.10.2011

Suomalaisen telakkateollisuuden elpyminen ei saa pysäyttää pienten ja keskisuurten yritysten rakennemuutosta. Tätä mieltä ovat sekä elinkeinoviranomaiset että tutkijat. Pelkästään Lounais-Suomessa on yli 300 merialalta elantoa saavaa yritystä, joiden pitäisi asiantuntijoiden mukaan edelleen hankkia tukijalkoja myös muualta kuin meriteollisuudesta.

Telakkateollisuuden aallonpohja on ajanut viime vuosina Suomessa konkurssiin kymmeniä yrityksiä. Nämä ovat olleet pääosin sellaisia, joiden ainoa toimeentulo on tullut telakoilta. Vaikka uusien laivatilausten myötä tulevaisuus saattaakin näyttää valoisammalta, ei pelkästään telakoilta kuuluva kalke tarjoa pitkällä tähtäimellä kaikille leipää.
- Nyt on edelleen jatkettava sitä jo aloitettua työtä pk-yritysten vahvistamisessa. Rakennemuutosta on ylläpidettävä ja markkinoita haettava niin kotimaasta kuin ulkomailtakin sekä maa- että meripuolelta, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival.

Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvonen on samoilla linjoilla. Hänen mielestään telakkateollisuuden ahdingosta on poikinut jotain hyvääkin.

- Kaikista asioista voi aina löytää jotain positiivistakin. Ilman muuta laivateollisuuden hiljaiselo on pakottanut pk-yrityksiä tekemään rakenteellisia muutoksia: on panostettu koulutukseen ja tuotekehittelyyn, ja haettu uusia markkinoita ulkomailta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisiakin on tullut, niin mitään ei vielä ole menetetty, sillä osaamistaso on pystytty ylläpitämään, Karvonen luonnehtii.

Lähde: YLE Turku 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi heinäkuussa 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna tuotanto kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta. Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,8 prosenttia (oli 2,5 prosenttia) edellisvuoden kesäkuusta.

Lähde: Tilastokeskus 6.10.2011, lue koko artikkeli

Kansainvälistymistä harkitsevat ja käynnistävät yritykset tarvitsevat kansainvälistymispalveluita useammin kuin kansainvälisillä markkinoilla jo aktiivisesti toimivat yritykset. Elinkeinoelämän rakennemuutosten ja nykyisen taloudellisen tilanteen johdosta tarve pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen on myös kasvamassa.

Tiedot käyvät ilmi EK:n ja Finpron tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisyritysten kansainvälistymispalveluiden tarvetta ja käyttöä.

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä kansainvälistymispalveluita käyttivät suhteellisesti eniten suuryritykset. Eniten kansainvälistymispalveluita tarvitaan kuitenkin kansainvälistymisen alkutaipaleella. Kansainvälistymistä harkitsevista tai aloittelevista yrityksistä peräti 90 % kaipasi apua viennin tai muun kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen. Toistaiseksi kansainvälistyvät pienyritykset eivät kuitenkaan ole aina löytäneet tarvitsemaansa palvelua.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 6.10.2011, lue koko artikkeli

Työmarkkinoiden toimintaympäristöt kansainvälistyvät. Yritykset pirstaloituvat, menevät nurin ja verkostoituvat. Epävarmuus kasvaa.

Lapin yliopiston professori Asko Suikkanen myöntää, että nyt on käynnissä yksi työelämän suurimmista murroksista. Nykyistä työn teon tapaa leimaa projektikeskeisyys ja yhteisöllisyys.

– Ennen työtä tehtiin yksin ja keskityttiin pitkälti omaan työsuoritukseen. Nyt päällimmäiseksi nousevat sosiaaliset suhteet. Neuvottelu- ja sopimistaidot ja innovaatioiden keksiminen yhdessä ovat keskeisessä roolissa.

Professori on erityisen huolissaan iäkkäiden miesten sopeutumisesta työelämän muutoksiin.

– Perinteisiin työtapoihin tottuneet kärsivät tulevaisuudessa eniten, professori arvioi.

Muutos näkyy myös 1960–70-luvulla syntyneiden naisten koulutustasossa.

– Pysyäkseen kilpailukykyisinä naiset hankkivat jo kaksi tutkintoa.

Jostain viestii sekin, että yli 40 prosenttia työntekijöistä vaihtoi 90-luvun lopulta vuoteen 2007 mennessä toimialaa tai ammattia ja 70–80-luvulla syntyneet hyppäävät mielellään kansainvälisille vesille.

– Ulkomaille ei enää paeta ankeita kotimaisia oloja, vaan kansainvälinen työ nähdään vain kiinnostavampana vaihtoehtona, Suikkanen täsmentää.

Lähde: Helsingin Uutiset 4.10.2011, lue koko artikkeli

Verkko on muuttanut työn hakemisen pysyvästi. Tästä huolimatta perusasiat ovat pysyneet samoina. Työhakemus on syytä laatia huolella ja kannattaa olla rehellinen. Työhaastattelussa on parasta olla oma itsensä, sillä työkin tehdään omana itsenä.

Uudenlaisiakin taitoja tarvitaan työtä haettaessa. Näitä ovat mm. virtuaalimaailmassa toimiminen ja uudenlainen medialukutaito sekä tiedonhaku.

Erikoispsykologin mukaan informaation helppo kerääminen verkosta on tuonut myös lisähaasteita työnhakijoille. "Työhaastatteluihin ei voi tulla perehtymättä organisaatioon, sillä tiedon saaminen on nykyään niin helppoa. Enää ei tarvitse tilata yrityksen vuosikertomuksia. Tietämättömyys antaa työnantajille viestin, että ei ole motivoitunut tai viitseliäs.", kertoo Anita Rintala-Rasmus.

Työnhakijan muistilista:

• Perehdy työpaikkaan johon olet hakemassa. Internetistä löytyy jokaisen yrityksen kotisivut, joilta löytyvät tarvittavat tiedot. Ota lisäksi yhteyttä työnantajaan puhelimitse, se osoittaa aitoa kiinnostusta. Myös haastattelukäytäntö kannattaa selvittää.
• Kerro rehellisesti vahvuuksistasi. Jokaisella on myös heikkoutensa. Valehdella ei kannata, sillä siitä jää kiinni.
• Mieti, minkälainen työ sinua oikeasti innostaa. Mahdollisuudet paranevat huomattavasti, kun hakee työtä, josta on oikeasti kiinnostunut.

Lähde: Työpiste 3.10.2011, lue koko juttu

Tammi - elokuussa pantiin vireille 1 993 konkurssia, mikä on 6,0 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 180, mikä on puolestaan 171 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Tilastokeskus 30.9.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

• Tilastojulkistus - konkurssit

KTM Arto Kuuluvainen seuraa väitöskirjatutkimuksessaan neljän suomalaisen pienen- tai keskisuuren teollisuusyrityksen kasvukehitystä kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimus kohdistaa päähuomion niille muutoksille, joita yritykset kohtasivat vuosien 2002 ja 2010 välisenä aikana. Tapausyritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehitystä analysoidaan dynaamisten kyvykkyyksien teoriasta johdetun viitekehyksen kautta.

Tutkimus tarjoaa myös hyödyllistä tietoa niille pk-yritysten johtajille jotka pyrkivät kasvattamaan yritystään kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkkejä tällaisesta tiedosta ovat muun muassa tutkittujen yritysten hyödyllisiksi kokemat käytännöt sekä prosessit joihin tutkimuksen mukaan kannattaa erityisesti panostaa kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa.

Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 30.9.2011, lue koko tiedote

Elektroniikkateollisuuden käyrät ovat jo pitkään kulkeneet Suomessa huolestuttavaan suuntaan, kertoo tänään ilmestynyt Tekniikka&Talous-lehti.

Työntekijämäärä on pudonnut huippuvuosista viidenneksellä, yli 10 000:lla. Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää nyt 54 000 henkeä.

Alan vienti on laskenut 2000-luvun alusta puoleen, ja osuus Suomen viennistä on romahtanut yli 30 prosentista tämän hetken 13 prosenttiin.

Ala on palautunut Suomen kansantaloudessa siihen kokoon, missä se oli ennen Nokian suurta nousua 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Teollisuuden kaksi muuta tukijalkaa, metsä- ja metalliteollisuus sekä myös kemia ovat nyky-Suomessa selvästi elektroniikkaa suurempia aloja.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialasta vastaava johtaja Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuus ry:stä myöntää, että luvut näyttävät pahalta.

Ylä-Jääski arvioi myös, että suunnan kääntäminen on vaikeaa. ”Tärkeää olisi pystyä ylläpitämään edes nykyinen taso”, hän sanoo.

Lähde: Tekniikka&Talous 30.9.2011, lue koko artikkeli

Matkapuhelinvalmistaja Nokia suunnittelee jälleen vähentävänsä väkeä. Suomesta yhtiö vähentänee 300 henkilöä. Lisäksi Nokia arvioi muun muassa Salon tehtaan roolin uusiksi. Yhtiö aikoo myös sulkea Romaniassa sijaitsevan tehtaansa.

Suomessa Salon tehtaan roolia mietitään uusiksi. Yhtiön mukaan tehtaasta tulisi tuotteiden räätälöintiin keskittynyt yksikkö.

Nokia suunnittelee, että Salon tehtaalla alettaisiin suunnitella älypuhelimien ohjelmistoja ja myyntipakkauksia. Puhelimien varsinainen kokoaminen tapahtuisi Aasiassa, koska siellä myös komponenttitoimittajat ovat.

Yhtiö uudelleenarvioi myös Unkarin Komaromin ja Meksikon Reynosan tehtaiden roolit.

Salon, Unkarin ja Meksikon tehtaisiin suunniteltujen muutosten arvioidaan vaikuttavan näiden tehtaiden henkilöstömäärään ensi vuoden aikana, mutta ei vielä tänä vuonna. Noin 3 500 saa lähteä maailmanlaajuisesti.

Lähde: YLE 29.9.2011, lue koko artikkeli

VATT:n tutkimusraportti käy läpi taloudellisen kehityksen alueellista ennakointia. Tuorein raportti ilmestyi 15.9.2011.

Vielä 1970-luvun lopussa jalostuksen ja alkutuotannon toimialat työllistivät yli puolet Varsinais-Suomen työntekijöistä. Vuonna 2008 palvelutoimialoilla työskenteli kuitenkin jo kaksi kolmasosaa maakunnan kaikista työllisistä.

Seuraavan 15 vuoden aikana aluetalouden rakennemuutoksen odotetaan hieman hidastuvan, vaikka palveluiden osuuden odotetaan kasvavan alkutuotannon ja teollisuuden kustannuksella.

Parhaiten menestyviä toimialoja suhteeessa koko maan toimialakohtaiseen kehitykseen ovat puutavaroiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähköteknisten tuotteiden valmistus. Työpaikkojen määrällä arvioituna niiden odotetaan säilyvän suurimpina teollisuustoimialoina Varsinais-Suomessa. Kulkuneuvojen valmistus tullee kärsimään telakkateollisuuden rakennemuutoksesta.

Palvelualoista parhaiten menestyvät tulevina vuosikymmeninä majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä liike-elämän palvelut. Kauppaa, liikennettä sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluita odottavat hitaamman kasvun ajat.

Koulutus- sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työllisten määrä kasvaa erittäin voimakkaasti.

Varsinais-Suomen kokonaistyöllisyys supistuu vuosien 2008 ja 2025 välillä hieman yli kahdella prosentilla. Väestöennusteeseen suhteutettuna työllisten määrn supistuminen tarkoittaisi kuitenkin yli 72 prosentin työllisyysastetta vuonna 2025, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2008 työllisyysaste.

Lähde: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

• Lue tiivistelmä
• Lataa koko raportti tästä (.pdf)

Joukko nuoria ja kokeneempia yrittäjiä liputtaa luvallisen epäonnistumisen puolesta. Lokakuussa järjestettävä Kansallinen epäonnistumisen päivä pyrkii hälventämään epäonnistumisen pelkoa, joka on suurimpia esteitä yrittäjäksi ryhtymiselle.

Epäonnistumisen päivä muistuttaa, että vaikka välillä ei mene nappiin, seuraavalla kerralla voi onnistua paremmin.

Lähde: Yle 29.9.2011, lue koko uutinen

Tutustu myös:

• Epäonnistumisen päivä.fi
• Potkuri - Turun seudun yrityspalvelukeskus

Keskiviikkona käynnistyvässä ammatillisen koulutuksen yhteishaussa voi hakea osoitteessa www.haenyt.fi. Haku päättyy viimeisenä hakupäivänä 7.10. klo 16.15.

Yhteishaussa voi hakea tammikuussa 2012 alkavan ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi kotitalousopetukseen (talouskoulu). Ruotsinkielistä koulutusta ei tänä syksynä ole haussa mukana. Hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät haenyt.fi –osoitteen lisäksi Koulutusnetistä.

Lähde: Opetushallitus 28.9.2011, lue koko tiedote

Raision elokuussa käynnistämät yt-neuvottelut, joiden piirissä oli 165 henkilöä, ovat päättyneet. Tuotannollisilla sekä taloudellisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä vähenee irtisanomisin 14 työtehtävää. Raisio keskittää rehu-, tuotantopanos- ja viljakauppatoiminnot samaan yhtiöön perustamalla Raisioagro Oy:n.

Tarve toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyy suomalaisen maataloustuotannon ja erityisesti kotieläintuotannon voimakkaaseen rakennemuutokseen, jonka ennakoidaan yhä jatkuvan.

Lähde: Turun Sanomat 27.9.2011

Telakkayhtiö STX Finland ja saksalainen varustamo TUI Cruises ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen risteilyaluksen suunnittelusta ja rakentamisesta STX:n Turun telakalla. Tilaus tuo Turkuun töitä yhteensä 5 500 henkilötyövuoden verran. Sopimus sisältää myös option toisesta aluksesta.

Alus on määrä toimittaa tilaajalleen vuoden 2014 keväällä. 97 000 bruttorekisteritonnin alus on pienempi kuin Turussa viime vuosina valmistuneet risteilijät, mutta selvästi esimerkiksi Silja Europaa (60 000 bruttorekisteritonnia) suurempi. Aluksen pituus on noin 295 metriä ja leveys noin 36 metriä. Aluksessa on 1 250 hyttiä ja sen matkustajamäärä on 2 500. Aluksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen.

Osapuolet eivät julkista kauppahintaa, mutta julkisuudessa on esitetty arvioita vajaan 400 miljoonan euron hinnasta.

TUI Cruises on Euroopan suurimman matkailualan konsernin TUI:n ja Royal Caribbean Cruises -varustamon vuonna 2008 perustama yhteisyritys.

Lähde: Turun Sanomat 27.9.2011

Nuorten työttömyys on pysynyt korkeana, ja nuorten syrjäytyminen työelämästä halutaan estää. Asiaa valmistelee nyt työryhmä, jotta hallitusohjelman mukainen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen voidaan aloittaa ensi vuonna (2012) ja saattaa voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta. Työryhmän on löydettävä keinot moneen asiaan.

Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalveluilla katetaan nuorten yhteiskuntatakuu.

Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön, miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä miten voitaisiin edistää nuorten yrittäjyyttä. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään.

Elokuussa 2011 alle 29-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 54 600, joista alle 25-vuotiaita 30 300. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto.

”Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta estämme nuorten syrjäytymisen koulutuksesta, työelämästä ja sitä myöten yhteiskunnasta. Yhteiskuntatakuu on hallituskauden keskeinen panostus tulevaisuuteen ja tulevaisuuden rakentajiin”, toteaa työministeri Lauri Ihalainen.

Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmässä on jäseniä eri ministeriöistä, Kelasta, Kuntaliitosta, Allianssista sekä työmarkkinajärjestöistä.

Lähde: Tekniikka&Talous 27.9.2011, lue koko artikkeli

Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 655 euroa ja naisilla 2 838 euroa lokakuussa 2010. Mediaanipalkka oli tilaston mukaan 2 890 euroa, miehillä 3 306 euroa ja naisilla 2 550 euroa. Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto kuvaa noin 652 000 palkansaajan tietoja, joista miehiä oli noin puolet.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietoja keskipalkoista myös ammattiryhmittäin ja ikäluokittain.

Lähde: Tilastokeskus 27.9.2011, lue koko tiedote

Suomalaisten yritysten yt-neuvottelut ovat lisääntyneet maailmantalouden näkymien käännyttyä synkäksi loppukesällä. Julkisista lähteistä koottujen tietojen mukaan yritykset ovat ilmoittaneet elo- ja syyskuun aikana halustaan vähentää lähes 3000 työntekijää, kun vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden vähennystarve jäi 4 600 ihmiseen.

Kaikkiaan yt-neuvotteluiden alle on kesälomien jälkeen joutunut yli 6 600 työntekijää. Toisin kuin vuoden 2008–2009 taantuman aikaan, nyt työnantajat tuntuvat haluavan suoraan irtisanoa eikä lomauttaa työntekijöitä.

Yt-neuvottelutilastot paljastavat sen, että irtisanomis- ja lomautuskutsuja on jaettu erityisesti Helsingin pörssiin listautuneissa yrityksissä. Kehitys on samanlainen kuin syksyllä kolme vuotta sitten. Tilastokeskuksen aineistosta selvisi myöhemmin, että irtisanojien ja lomauttajien joukosta erottui selvästi yli tuhat ihmistä työllistäneet yhtiöt. Suuryhtiöt reagoivat finanssikriisiin nopeasti ja tekivät ripeästi isoja säästöjä syksyn aikana.

Pk-yrityksillä ei ole vielä ollut syytä käynnistää yt-neuvotteluita. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lehto muistuttaa, että pk-yritysvaltaisella palvelualalla näkymät ovat olleet vielä hyvät alan luottamuskyselyissä. Lisäksi pörssissä on isoja hyvin keskittyneillä toimialoilla toimivia yrityksiä, mutta harvoja palvelualojen pk-yrityksiä.

Lähde: Taloussanomat 27.9.2011, lue koko artikkeli

Tutustu myös:

• SAK - Tilastot

Teollisuuden luottamus pysyi syyskuussa varsin vaisulla tasolla, koska tilauskanta jatkoi laskua ja varastot olivat nousussa. Tuotannon arvioidaan kuitenkin kasvavan hieman seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla.

Rakentamisen luottamusindikaattori laski syyskuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Lasku johtui heikkenevistä henkilöstöodotuksista.

Palvelualojen luottamus heikkeni, mutta jäi vielä hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Suhdanteiden paraneminen on päättynyt, mutta myynnin ennustetaan kasvavan lähikuukaudet.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori toipui aavistuksen edelliskuun pudotuksesta. Varastot ovat kuitenkin normaalia suuremmat.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.9.2011, lue koko tiedote

Turussa halutaan aloittaa ruotsinkielinen lääkärikoulutus. Alustavan ehdotuksen mukaan Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan otettaisiin jo ensi vuonna kahdeksan opiskelijaa opiskelemaan ruotsiksi.

– Lokakuussa aiomme keskustella opetusministeriön kanssa. Sen jälkeen on yliopiston asia tehdä päätös, sanoo tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa.

Asiaan vaikuttaa se, että Vaasan sairaanhoitopiiri harkitsee siirtymistä Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueelta Turun alueelle. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee asiasta marraskuun lopulla.

Nykyisin Suomessa on ruotsinkielistä lääkärikoulutusta vain Helsingissä. Siellä opiskelleista vain pieni osa hakeutuu töihin Pohjanmaan rannikolle, missä useat kunnat ovat ruotsin- tai kaksikielisiä.

Lähde: TS–STT 26.9.2011

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies avaa suomalaisten innovaatiotoimijoiden FinNode-verkoston Intian toiminnan 27.9. New Delhissä. FinNode verkottaa suomalaisia ja intialaisia asiantutijoita innovaatioiden synnyttämiseksi. FinNode Intian tuottamien uusien avausten tavoitteena on lisätä suomalaisten yritysten kiinnostusta Intiaan ja viedä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä eteenpäin.

Intia on nousemassa Suomen kannalta selvästi aiempaa tärkeämpään asemaan. Intian talous on kasvanut keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia.   Intiassa toimii tätä nykyä noin 100 suomalaista yritystä, joista pääosa teknologiateollisuudessa ja ohjelmistoalalla.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 26.9.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

• FinNoden kotisivut

Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta.

Työ- ja elinkeinohallinto tukee nuoria työnhaussa monin tavoin. Työnhakijana olevan nuoren kanssa tehdään työllistymissuunnitelma, johon sisältyy työllistymistä edistäviä palveluja ja toimenpiteitä.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella.

Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa syrjäytymisen ehkäisemistä jo ennalta, mahdollisimman varhaista ongelmien havaitsemista ja tukea niiden ratkaisemiseksi.

Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 26.9.2011, lue koko tiedote

Viime päivät eivät ole olleet pelkkää Itellan irtisanomista. Ankeuden keskelle on pulpunnut iloisia työpaikkauutisia.

Viime viikon keskiviikkona konsulttiyhtiö Capgemini tiedotti palkkaavansa tänä vuonna Suomessa 200 uutta työntekijää. Lisäksi yhtiö etsii kymmeniä nuoria lupauksia koulutusohjelmaansa.

Holiday Club Saimaan noin 200 työntekijästä on 122 jo palkattu, työpaikan saa vielä 70-80 matkailualan ammattilaista. Valituissa on13 eri kansallisuutta. Kosolti työpaikkoja syntyy myös yrityksen kumppaniverkostoon.

Maanantaina Valmet Automotive uutisoi, että sähköllä kulkeva urheiluauto Fisker Karma puolestaan tuo tänä vuonna 200 lisätyöpaikkaa Uudenkaupungin autotehtaalle. Tämä siis yrityksessä, joka moneen kertaan tuomittu auringonlaskun tehtaaksi ylikilpaillulla alalla. Karma käy kaupaksi kuin häkä ja autotehdas tarvitsee lisää väkeä sen tuotantoon.

Länsirannikon työpaikkailoittelu alkoi jo viime viikolla, kun STX Finlandin Rauman telakka kertoi yli 300 miljoonan euron tilauksista. Kaksi huoltoalusta Brasilian öljykentille työllistää jopa 1500 telakkatyöläistä ainakin vuodeksi. Ensi vuonna telakalla on täystyöllisyys.

Lähde: Talouselämä 23.9.2011, lue koko artikkeli

Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus on useiden tutkimusten mukaan yhteydessä stressiin ja vähentää psyykkistä hyvinvointia. Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarvetta ei kuitenkaan arvioida systemaattisesti työterveyshuollossa eikä työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Kuntoutussäätiön ja Avire-Kuntoutus Oy:n toteuttamassa TUULI-hankkeessa (2008–11) tavoitteena oli löytää akateemisille pätkätyöläisille soveltuvia kuntoutustarpeen arviointikeinoja. Hankkeeseen osallistuneet kertoivat määräaikaisuuteen liittyvän epätietoisuuden haittaavan työssä jaksamista. Hieman vajaa kolmasosa koki tämän haittaavan paljon. Selvä enemmistö raportoi työn henkisen kuormituksen ongelmista.

Osallistujat kokivat, että kuntoutusinterventio kohensi heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan sekä vahvisti psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja stressin hallintaa. Myös työkyvyn koettiin kohentuneen.

Lähde: Kansaneläkelaitos 23.09.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös: 

• Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus. TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti

Työ- ja elinkeinoministeriö pitää harhaanjohtavina väitteitä, joiden mukaan niin sanotun CV-netin tekeminen olisi pakollista työttömyysturvan menettämisen uhalla.

- CV-netin laatiminen on vapaaehtoista, eikä sitä sisällytetä työnhakijaa sitovaan työllistymissuunnitelmaan, ellei niin yhdessä työnhakijan ja TE-toimiston kanssa sovita, ministeriö painottaa.

Työllistymissuunnitelma laaditaan TE-toimistossa yhdessä työnhakijan kanssa. Sen tavoitteena on mahdollisimman nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja siinä sovitaan yhdessä työnhakijan kanssa tarkoituksenmukaisista palveluista ja toimenpiteistä.

Suunnitelmaan kirjataan vain sellaisia asioita, joista sovitaan työnhakijan kanssa yhteisesti. Siihen voidaan sisällyttää myös CV-netti-esittelyn tekeminen.

Työnhakija hyväksyy työllistysmissuunnitelman allekirjoituksellaan ja sen jälkeen suunnitelma on sitova ja edellyttää, että työnhakija noudattaa siihen kirjattuja asioita.

- Työllistymissuunnitelman sitovuudesta kerrotaan työnhaun alkaessa, työllistymissuunnitelmaa laadittaessa sekä aina sitä päivitettäessä. Jos työnhakija laiminlyö työllistymissuunnitelmaan kirjatut asiat ilman pätevää syytä, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen yleensä määräajaksi, ministeriö painottaa.

CV-netin uskotaan auttavan ja nopeuttavan työhakua ja toisaalta työntekijän etsimistä. CV-netissä työnhakija esittelee itsensä, osaamisensa, vahvuutensa ja työtoiveensa vapaamuotoisesti. Työnantaja puolestaan löytää nopeasti tarvitsemansa työntekijän CV-netissä olevien kuvausten perusteella.

CV-netissä työnhakija laatii esittelynsä itse ja päättää, mitä tietoja siihen sisällyttää. CV-netissä voi esiintyä ilman julkisesti näkyvää nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta. Ensi vuoden puolella CV-netti-esittelyjä pääsevät lukemaan vain vahvalla tunnisteella rekisteröityneet työnantajat.

Lähde: Verkkouutiset 22.9.2011

Suomen työelämään on syntynyt viime vuosina uudenlainen ilmiö: yritykset vähentävät henkilöstöä, ja työntekijät joutuvat työllistämään itse itsensä.

Ilmiötä kutsutaan pakko- tai näennäisyrittäjyydeksi, neutraalimmin itsensä työllistämiseksi.

Tilastokeskuksen mukaan yhden hengen yrityksiä on Suomessa nyt noin 150 000. Määrä kasvoi erityisesti edellisen taantuman aikaan.

"Tämä on suurempi työelämän muutos kuin pätkätöiden lisääntyminen. Ja myös kansainvälinen trendi", sanoo työelämän tutkija, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Freelancer-ilmiö alkoi kulttuurista ja viestinnästä. Nyt se leviää uusille aloille.

"Selvimmin se näkyy nyt rakennus- ja kuljetusalalla ja lastenhoidossa. Hirvittää ajatellakin, minkälaisia sopimuksia toiminimille pakotetut perhepäivähoitajat tekevät kuntien kanssa", Suoranta sanoo.

Työnantajalle palkkion maksaminen tulee palkkaa halvemmaksi. Itsensä työllistäjät maksavat oman sosiaaliturvansa, yrittäjäeläkkeen, eikä heillä ole työterveyshuoltoa.

Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2011, lue koko artikkeli

Sosiaalisten näkökulmien käytöllä julkisissa hankinnoissa voidaan luoda työtä muun muassa nuorille, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille, vammaisille ja ikääntyneille työntekijöille. Kuitenkin hankinnoissa sosiaalista näkökulmaa on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän – kyseessä on lähes käyttämätön voimavara.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.9.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

• Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa (video)
• Lataa koko raportti Espinnofi-palvelusta

Talvella 2010–2011, marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana, Suomessa vieraili 2,9 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisestä talvikaudesta 20 prosenttia. Kasvu tuli lähes kokonaan Venäjällä asuvista matkustajista. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen talven aikana yhteensä 986 miljoonaa euroa, missä oli yli kolmanneksen lisäys vuotta aiempaan verrattuna.

Eniten matkustajia Suomeen saapui Venäjältä, mistä tuli lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa. Venäläisiä kävijöitä oli 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena, ja heidän osuutensa kasvoi ensimmäistä kertaa 50 prosenttiin kaikista kävijöistä. Ruotsista vieraili Suomessa toiseksi suurin lukumäärä matkustajia, vajaat 280 000 matkustajaa. Kolmanneksi eniten matkustajia tuli Virosta, reilut 230 000 matkustajaa. Ruotsalaisten matkustajien määrä pysyi edellistalven tasolla ja virolaisten määrä pieneni hieman. Suomessa vierailleista ulkomailla asuvista matkustajista 5 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Lähde: Tilastokeskus 21.9.2011, lue koko tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa 21 100 työtöntä työnhakijaa. Elokuun aikana työttömien määrä väheni 1 700 henkilöllä. Viime vuoden elokuusta määrä väheni 1 000 henkilöllä eli 4,5 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 7,2 prosentilla.

Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,0 % (9,5 %, 8/2010). Koko maassa osuus aleni lähes prosentti-yksiköllä: 8,7 % (9,5 %, 8/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 20.9.2011

Tutustu myös:

• Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2011 (.pdf)
• Tilastokeskuksen ja TEM:n yhteisjulkistus

Palkkaamisen esteet

Pienten ja keskisuurten loivasti heikentyneet odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä viittaavat siihen, että yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys ei jatku yhtä vahvana kuin tähän asti. 71 % kaikista yrityksistä odotti henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 21 % odotti kasvua ja 8 % pienenemistä.

Työsuhteeseen palkkaamisen esteet

Asiantuntijoiden mukaan pk-yrityksillä on korkea kynnys palkata työntekijöitä, okska potentiaalisella työntantajalla on pelko vaikeuksista irtisanoa osaamiseltaan ja soveltuvuudeltaan yritykseen sopimaton työntekijä. Näkemykset työsuhteen purkamiseen ongelmien yhteydestä rekrytointipäätöksiin ovat pk-yrityksissä hyvin erilaisia: hieman yli neljännes vastaajista katsoo, etteivä työsuhteen purkamisen ongelmat vaikuta ja yhtä suuri osa oli sitä mieltä, että ne vaikuttavat erittäin paljon.

Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2011, lue koko raportti (.pdf)

Tutustu myös:

• yrittäjät.fi 14.9.2011: Pk-yritykset varautuvat uuteen taantumaan

Pk-yritysbarometria tekevät:

• Suomen Yrittäjät 
• Finnvera Oy
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Väenvähennykset ovat alkaneet jo monilla työpaikoilla talouden tilanteen synkentyessä. Lisää leikkauksia voi olla vielä luvassa. Varsinkin vientiteollisuudessa moni pelkää työpaikkansa puolesta. Taloussanomien mukaan turvatuimpia ammatteja ovat mm. siivooja, hieroja, lääkäri, rakennusalan moniosaaja, putkimies ja kaupan myyjä.

Lähde: Taloussanomat 14.9.2011, lue koko artikkeli

Ammattikorkeakoulut joutuvat vähentämään koulutustarjonnastaan noin 2 200 aloituspaikkaa vuonna 2013. Opiskelijapaikat hupenevat viestinnän, matkailun sekä tekniikan ja liikenteen aloilla.

Leikkaukset johtuvat valtion säästökuurista. Hallitusohjelman mukaan valtion rahoitus ammattikorkeakouluille pienenee neljässä vuodessa 51 miljoonaa euroa nykyisestä.

Jos aloituspaikat vähenisivät tasaisesti joka koulussa, Turun ammattikorkeakoulu menettäisi noin 150 paikkaa.

– Näinhän se ei mene, vaan ministeriö tekee alakohtaisia painotuksia, toteaa Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen.

– Olemme vahvoilla esimerkiksi tekniikan koulutuksessa, enkä usko että leikkaukset kohdistuvat siihen.

Koko maassa ammattikorkeakoulut ovat muuttumassa osakeyhtiöiksi tai säätiöiksi. Kaupunginhallitus on jo hyväksynyt Turun ammattikorkeakoulun osakeyhtiömallin valmistelun.

Aloituspaikkojen leikkaukset ja siirtyminen valtion rahoitukseen nousivat esille Turun ammattikorkeakoulun 20. lukuvuoden avajaisissa torstaina.

Lähde: Turun Sanomat 8.9.2011

Suomen vientiriippuvaisen talouden kannalta keskeisessä asemassa on maailmantalouden kysyntä. Jos kysyntä lopahtaa maailmalla, näkyvät vaikutukset Suomessa hyvin nopeasti. Teollisuudessa viennin tyrehtyminen johtaisi hyvin todennäköisesti irtisanomisiin. Kaikkein vaikeiten irtisanomiset koskettaisivat keski-iän ylittäneitä työntekijöitä. Heitä ei haluta palkata uusiin töihin kovin helposti, sillä heidän palkkatasonsa on korkeampi, lomaedut parempia ja koulutuskin saattaa olla jo vanhentunutta nuoriin työntekijöihin verrattuna.

Viennin romahtamisesta kärsisivät todennäköisesti pahiten teknologiateollisuus, raskas metalliteollisuus sekä metsäteollisuus.

Pekka Tiainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä ehdottaa ongelmayrityksille työvoimakustannusdilemman ratkaisuksi työviikon lyhentämistä viidestä päivästä neljään päivään. Näin yritys voisi helposti säästää viidenneksen työvoimakustannuksistaan, eikä potkuja tarvitsisi jakaa välttämättä lainkaan, tai ainakaan yhtä paljon.

Lähde: Taloussanomat 4.9.2011, lue koko artikkeli

Maltillinen kasvu näyttää alueilla jatkuvan, tosin aiempaa hitaampana. Yritysten hyvästä tilauskannasta ja käynnissä olevista investoinneista johtuen alueiden lähiaikojen talousnäkymät ovat vakaat. Työttömyyden lasku on ollut varsin nopeaa. Kansainvälisen talouden epävarmuuden myötä pidemmällä tähtäimellä näkymät kuitenkin heikkenevät. Huolta tulevaisuudesta koetaan varsinkin vientivetoisilla alueilla.

Kaivosalan vahva kasvu näkyy erityisesti Raahen, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin ja Kajaanin seuduilla. Kaupan ala investoi eri puolilla maata. Suurimmat investoinnit ovat käynnissä Kuopion, Kouvolan ja Helsingin seuduilla. Matkailun kasvuun uskotaan monissa seutukunnissa. Uhkakuvia on ICT-alalla, jossa odotetaan Nokian henkilöstövähennysten kohdentumista eri alueille.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 1.9.2011, lue koko tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kuin 29.3.2011 julkaistussa ennusteessa. Kansainvälisen suhdanteen heikentymisestä huolimatta talous kasvaa vielä tämän vuoden lopulla jonkin verran. Kasvu perustuu vientiyritysten kasvaneeseen tilauskantaan ja suhteellisen voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. Tutkimuslaitos ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste nojautuu näkemykseen kasvaneesta epävarmuudesta, joka supistaa yritysten investointeja. Erityisen negatiivisesti se vaikuttaa Saksaan, Suomeen, Ruotsiin ja Itävaltaan, joiden viennissä investointitavaratuotannolla ja valmistelevilla palveluilla on suuri paino.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos 30.8.2011, lue koko ennuste (.pdf)

Excenta Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin jo toisen kerran työnantajien panostuksia työurien pidentämiseen. Yli 50 prosenttia työnantajien edustajista arvioi panostamisen työurien pidentämiseen olleen aktiivista esimiestyön parantamisen, työolosuhteiden kehittämisen, johtamisen kehittämisen ja osaamisen kehittämisen osalta. Tämä on kuitenkin lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Tulos ennustaa työurien pidentämiseen tähtäävän toiminnan taantumista.

Lähde: Työterveyslaitos 29.8.2011, lue koko tiedote

Lisätietoja:

• Excenta Oy: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 - tutkimus (tiedote ja tutkimusraportti)

Nordea käynnistää neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa henkilöstömäärän vähentämiseksi. Yt-neuvottelut koskevat henkilöstön edustajia kaikissa neljässä Pohjoismaassa. Henkilöstömäärän vähentäminen on jatkoa viime vuosien kehittämishankkeille.

Toimenpiteillä on tarkoitus yhdessä parantaa pankin kannattavuutta. Pankkeihin kohdistunut kansainvälinen sääntely on nostanut pankkitoiminnan kustannuksia, joten Nordea karsii kuluja vähentämällä henkilöstöä.

Tavoitellun kustannustehokkuuden ja kannattavuuden saavuttaminen edellyttää noin 2 000 henkilön vähennystä vuosina 2011 ja 2012. Näistä Suomeen, Tanskaan ja Ruotsiin kohdistuu noin 500-650 kuhunkin ja Norjaan noin 200-300. Nordean henkilöstömäärä on tällä hetkellä yli 34 000.

Suuri osa henkilöstömäärän vähennyksestä Nordea yrittää hoitaa luonnollisen poistuman ja vapaaehtoisten sopimusten kautta. Neuvottelujen kesto vaihtelee maittain, ja kaikki prosessit odotetaan saatavan päätökseen marraskuussa.

Lähde: Turun Sanomat 29.8.2011, lue koko artikkeli

Vaimentuneet tuotanto-odotukset ennakoivat tuotannon kasvun olevan päättymässä. Tilaustilanne on heikentynyt, mutta valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet ennallaan. Suomen teollisuuden suhdannekuva on uusimpien, heinäkuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan selvästi EU-maiden keskiarvoa tummempi.

Rakentamisen luottamusindikaattori pysyi elokuussa lähes ennallaan. Indikaattorion lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.Rakentamisen suhdannetilanne pysyi lähes ennallaan elokuussa. Suomalaisten rakennusyritysten suhdannetilanne on EU-maiden keskiarvoa parempi.

Palvelualojen luottamus oli elokuussa keskimääräistä vahvempi. Myyntimäärät lisääntyivät kesän aikana, ja myynnin ennakoidaan kasvavan myös syksyllä. Suomen palveluyritysten suhdannetilanne on selvästi EU-maiden keskiarvoa parempi.

Myynnin kasvun odotetaan jatkuvan syksylläkin, mutta kasvuvauhti hidastunee aiemmasta. Suomen vähittäiskaupan luottamus oli heinäkuussa EU-maiden keskiarvoa vahvempi.

Turvallisuusselvitys on työkalu, jonka tarkoituksena on estää epäluotettavien henkilöiden pääsy tehtäviin, joissa he voisivat uhata valtion turvallisuutta tai tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Suomessa turvallisuusselvityksiä tekevät Suojelupoliisi, Puolustusvoimat ja paikallispoliisi.

Supon tekemien tietoturvallisuuteen liittyvien perusmuotoisten turvallisuusselvitysten lisäksi Suomessa tehdään laajoja ja suppeita turvallisuusselvityksiä. Suppeat turvallisuusselvitykset kuuluvat paikallispoliisin kontolle, laajat Supolle. Laajassa selvityksessä syyniin voivat tulla taloustiedot ja läheisten toiminta. Suppea tarkoittaa puolestaan vain tilaturvallisuuteen liittyviä turvallisuusselvityksiä. Niiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko esimerkiksi siivoojille tai korjaajille järjestää oikeus päästä muun muassa poliisin tiloihin, lentoasemille, ydinlaitoksiin tai varuskuntiin.

Nykyinen laki turvallisuusselvityksistä astui voimaan 1.9.2002, ja turvallisuusselvitysten määrä on lähtenyt huimaan kasvuun. Esimerkiksi Supon tekemien selvitysten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden 2002 vajaasta 6000 noin 15 000 kappaleeseen.

Lähde: Taloussanomat 28.8.2011, lue koko artikkeli

Työnantajille olisi hyötyä, jos korkeakouluista löytyisi helposti osaajia myös erilaisiin lyhytaikaisiin projektitehtäviin. Turun yliopiston koordinoimassa ESR-hankkeessa valmistellaan helpotusta tilanteeseen. Korkeakouluyhteistyö tuodaan yrityksille osaksi arkea uudenlaisen verkkopalvelun avulla.

Lähde työelämään -hankkeessa työnantajille luodaan toimiva väylä, jonka kautta he voivat ”yhden luukun periaatteella” itsekin ottaa yhteyttä korkeakouluihin. Jotta työnantajayhteistyö olisi entistä sujuvampaa, myös korkeakoulujen sisällä päätetään, kuka yritysyhteyksiä hoitaa. Myös pk-yrityksille pyritään luomaan omia harjoitteluväyliä ja yhteistyömuotoja.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, 25.8.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

• Lähde työelämään

Suomessa on alkanut ensimmäinen harvinaisten kielten tulkkien ammattikorkeakoulutus. Diakonia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja Turussa on aloittanut yhteensä 47 opiskelijaa, joiden tulkkauskieli on somali, arabia, kurdin soranin murre, persia tai vietnam.

Pula ammattitulkeista aiheuttaa esimerkiksi lääkärissä tai oikeussaleissa väärinkäsityksiä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien potilas- tai oikeusturvaan.

Tulkkipulaa lisännee syyskuun alussa voimaan tuleva uusi kotoutumislaki. Siihen on kirjattu viranomaisille selkeä velvoite huolehtia maahanmuuttajien neuvonnasta.

Lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2011, lue koko artikkeli

Sairauspoissaolojen väheneminen pysähtyi ja kääntyi uudelleen nousuun, osoittaa EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2010. Sairauspoissaolojen väheneminen vuonna 2009 antoi odottaa pysyvämpää käännettä parempaan, kun poissaolot olivat pitkään lisääntyneet.

EK:n asiantuntijan Seppo Saukkosen mukaan sairauspoissaoloja ei ole saatu käännettyä laskuun, on vakava viesti myös ajankohtaiseen työhyvinvointia ja työuria koskevaan keskusteluun. Yritys- ja työpaikkatasolla on löydettävä tehokkaat lääkkeet poissaolojen kasvun hillitsemiseksi. Monilla aloilla ja monissa yrityksissä on pyritty aktiivisilla ja tavoitteellisilla hankkeilla vaikuttamaan poissaoloihin ja vähentämään niitä. Tätä työtä on syytä tehostaa.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 23.8.2011, lue koko tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 23 800 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 400 henkilöllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa heinäkuulle ominaisista tekijöistä kuten määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Viime vuoden heinäkuusta määrä väheni 700 henkilöllä eli 2,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 7,6 prosentilla.

Heinäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa lähes edellisen vuoden tasolla 10,1 % (10,5 %, 7/2010). Toisin kuin koko maassa jossa se aleni lähes prosenttiyksiköllä: 9,9 % (10,8 %, 7/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.8.2011, lue koko katsaus 

Tutustu myös:

• Tilastokeskus 23.8.2011: Heinäkuun työttömyysaste 6,9 prosenttia

Teknologiateollisuus on teettänyt laajan tutkimuksen, jossa on selvitetty tyttöjen ja naisten asenteita ja kokemuksia tietotekniikka-alasta ja -töistä. Tutkimustulosten pohjalta Teknologiateollisuus käynnistää useita hankkeita, joilla alaa ja ammatteja tehdään tytöille paremmin tunnetuksi.

Yksi ensimmäisistä hankkeista on kaksivuotinen RailsGirls-projekti, jossa tytöt opettelevat tiimeissä sovellusten suunnittelua ja ohjelmointia.

Peruskoulu- ja lukioikäiset tytöt käyttävät sujuvasti tietokoneita, älypuhelimia ja monenlaisia sovelluksia vapaa-ajallaan. Lisäksi suuri osa tytöistä uskoo, että tieto- ja viestintätekniikan ala on poikkeuksellisen tasa-arvoinen ja soveltuu yhtä hyvin naisille kuin miehillekin.

Silti ura tietotekniikka-alalla ja ammatit, joissa tieto- ja viestintätekniikan osaamista tarvitaan, eivät näyttäydy tytöille houkuttelevana uravaihtoehtona.

Lähde: Talouselämä 23.8.2011

Työllisyys- ja aktivointitoimet johtavat harvoin pitkäaikaistyöttömien nopeaan työllistymiseen. Toimiin kannattaa silti panostaa, sillä ne ovat usein ainoa keino pitkäaikaistyöttömien saamiseksi takaisin työmarkkinoille.

Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin 138 900 vaikeasti työllistyvää henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiin kohdennetun aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutukset työllisyysasteeseen ovat melko vähäisiä. Työllisyysasteen nostaminen olisi kuitenkin tärkeää julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi.

Tarkastuksen perusteella monille pitkäaikaistyöttömille tavoite avoimille työmarkkinoille työllistymisestä on osittain epärealistinen. Velvoittava aktivointi voi joskus jopa pahentaa työttömän tilannetta, jos toimenpide keskeytyy ja henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ja toimeentulotukea leikataan.

Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyystoimenpiteet kuitenkin vähentävät jossain määrin toimeentulotuen tarvetta ja edesauttavat työvoimapolitiikan toista tavoitetta eli syrjäytymisen ehkäisyä. Ainakin osalla pitkäaikaistyöttömistä toimenpiteisiin osallistuminen edistää hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Tämä voi luoda edellytyksiä työllistymiselle pidemmällä aikavälillä.

Työllistymisvaikeuksien taustalla on monia vaihtelevia tekijöitä.  Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan noin 62 000 työttömällä on työllistymisen esteitä, joita ovat muun muassa vajaakuntoisuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat.

Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto 19.8.2011, lue koko tiedote

Nyt kannattaa toimia, jos olet vielä ilman opiskelupaikkaa!

Peruutuspaikkoja kannattaa kysellä suoraan oppilaitoksista vielä nytkin. Koulujen alkamisen ensimmäisinä päivinä oppilaitokset voivat ottaa opiskelijoita peruutuspaikoille suoraan, myös varasijojen ja yhteishaun ulkopuolelta.

Yhteishaun vapaita opiskelupaikkoja löydät myös Koulutusnetistä. Vapaat paikat löytyvät näin:

• Laita rastit ruutuihin
  ”Vapaita aloituspaikkoja nuorten ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa” ja/tai
  ”Vapaita aloituspaikkoja ammattikorkeakoulujen yh-linjoilla”
• Lisäksi ruksaa kohta ”Alkamisaika Syksy”
• Klikkaa sen jälkeen ”Käynnistä haku”

Koulutusnetin vapaiden paikkojen listaa päivitetään jatkuvasti, mutta ehdottomasti kannattaa olla myös suoraan yhteydessä oppilaitoksiin, joissa on aina ajanmukaisin tieto vapaista paikoista.

Työlinjan Koulutusneuvonta auttaa opintomahdollisuuksien kartoittamisessa ja opintojen rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä antaa tietoa eri ammateista.
Koulutusneuvontaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse numeroon 010 19 4901 tai sähköpostitse osoitteeseen koulutusneuvonta@te-toimisto.fi 

TE-toimistoissa saa myös henkilökohtaista neuvontaa opiskeluun liittyvissä asioissa. Ammatinvalintapsykologit sekä koulutusneuvojat ovat asiantuntijoita koulutukseen hakeutumiseen, opintojen sisältöihin, ammatteihin ja ammattialoihin sekä opintojen rahoitusvaihtoehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Muista myös, että keväällä 2012 alkaviin koulutuksiin on yhteishaku syyskuussa.

Lähde: www.mol.fi 18.8.2011

Sosiaalisen median suosio alkaa näkyä työnhaussa. Yhä useampi yritys ilmoittaa avoimista työpaikoista sosiaalisessa mediassa. Näin arvioidaan työnhakupalvelu Monsterista ja henkilöstöyritys Baronasta. Myös työnhakuun suunnattujen sosiaalisten medioiden määrä kasvaa. Esimerkiksi suurimmalla työn verkkoyhteisöllä LinkedInillä on 300000 suomalaiskäyttäjää. LinkedIniin voi muun muassa tehdä oman CV:n ja solmia työelämän verkostoja.

Työ- ja elinkeinohallinnollakin on nykyään sähköinen CV-nettipalvelu. Se tosin ei ole varsinainen yhteisöpalvelu, mutta pyrkii yhdistämään työnhakijat ja työnantajat sähköisesti hieman LinkedInin tapaan.

Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen sanoo, että joillakin aloilla on työpaikkoja, jotka tulevat hakuun vain tietyn ryhmän sisällä sosiaalisessa mediassa. Esimerkkinä hän mainitsee mainosalan.

Pylkkänen uskoo myös vinkkipalkkioiden yleistyvän. Hänen mukaansa monet yritykset maksavat jo nyt palkkioita omille työntekijöilleen, jotka vinkkaavat hyvästä työntekijästä. Pylkkänen arvelee, että tulevaisuudessa kuka tahansa voisi saada vastaavan palkkion.

Lähde: STT/Turun Sanomat 17.8.2011

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 toisella neljänneksellä 49 800, joka on suunnilleen yhtä paljon kuin vuotta aiemmin (48 600). Toisen neljänneksen mittausajankohta oli 1. kesäkuuta.

Avoimista työpaikoista 33 300 eli 67 prosenttia oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä yksityisten yritysten tarjoamia. Yksityiset yritykset myös tarjosivat avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan kuntapuolella avoimia työpaikkoja oli tarjolla vähemmän kuin vuosi sitten.

Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä lisääntyi etenkin ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä kaupan, kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla ja rakentamisessa. Avointen työpaikkojen määrä puolestaan väheni julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Alueittain tarkasteltuna avoimet työpaikat lisääntyivät Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa, mutta vähenivät muualla Suomessa.

Lähde: Tilastokeskus 17.8.2011, lue koko tiedote

Venäjän ja itäisen Euroopan osaamiseen erikoistunut Aleksanteri-instituutti ja sen koordinoima OVET -hanke antaa työnantajille tietoa korkeakoulutuksen tarjoamasta asiantuntijuudesta. Hanke on vahvasti yrityslähtöinen: se tarjoaa yrityksille foorumin tuoda esille, mitä alueasiantuntijuuden tarpeita niillä on.

Kulutuskysyntä ja siihen liittyvät investoinnit ovat Venäjällä nousussa, palveluyrityksille avautuu uusia markkinoita ja energiatehokas rakentaminen, luonnonvarojen hyödyntäminen sekä mm. arktisten alueiden uudet kuljetusreitit avaavat ovia.

Yhä useampi yritys osaisi hyödyntää uudet mahdollisuudet, jos apuna olisi laadukkaita kehittämis- ja tutkimuspalveluita. Uusia osaajia olisi rekrytoitava, mutta mistä heidät löytää?

OVET -hanke järjestää vuosittain työelämäfoorumeita, joissa Venäjän ja itäisen Euroopan osaamista tarvitsevat yritykset ja korkeakoulujen edustajat keskustelevat yhteistyön kehittämisestä, osaamistarpeista ja opetuksen suunnittelusta. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yhteistyömalleja yritysten ja korkeakoulujen välille.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 17.8.2011, lue koko tiedote

Mikäli aihe kiinnosti, tutustu myös:

• OVET-hanke
• Koulutusta: Venäjän kauppaa käytännössä

Ammattikoululaisten into lähteä vaihto-opiskeluun on kasvanut. Toisen asteen oppilaitoksista vaihtoon menevien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla tasaisesti. Vielä parikymmentä vuotta sitten vaihtoon lähteminen ammattikoulusta oli hyvin harvinaista.

Ammattioppilaitoksista lähdetään vaihtoon tavallisimmin työharjoittelun ajaksi. Vaihtojaksot ovat lyhyempiä kuin lukiolaisilla. Lukiosta lähdetään usein ulkomaille joko koko lukukauden tai -vuoden ajaksi, kun taas ammattikoululaisten vaihdot kestävät keskimäärin kuukauden tai parin pituisia.

Opiskelijavaihtoa organisoivan ja edistävän viraston eli CIMOn ohjelma-asiantuntija Tiina Pärnänen kertoo, että useimmille vaihtopaikka järjestyy oppilaitoksen kautta.

Lähde: YLE Uutiset 16.8.2011, lue koko artikkeli

STX Finland Oy ja STX Windpower B.V. ryhtyvät yhteistyössä toimittamaan tuulivoimapuistoja avaimet käteen -periaatteella Pohjois-Eurooppaan, keskittyen erityisesti offshore-kohteisiin pohjoisella Itämeren alueella ja onshore-kohteisiin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

Koehankkeena tälle yhteistyölle STX Finland harkitsee kahden 2 megawatin suorakäyttöisen turbiiniyksikön asentamista Rauman telakalle esimerkkinä palvelusta, jota tämän yhteistyön myötä voidaan tarjota.

Lähde: Turun Sanomat 15.8.2011, lue koko artikkeli

Ammatillisen peruskoulutuksen Varsinais-Suomessa suorittaneista yli 60 prosentilla on työpaikka tiedossa jo ennen valmistumista. Opintojen aikainen työssäoppiminen tukee työllistymistä, sillä kaksi kolmasosaa tutkinnon suorittaneista aloittaa uransa työssäoppimispaikassaan.

Lähde: Salon Seudun Sanomat 12.8.2011, lue koko juttu

Tutustu myös:

• MAST-hankkeeen kotisivut

Suomen työoloista on vuosittain tehty tutkimuksia, jotka ovat vaikuttaneet työelämää koskeviin mielikuviin ja päätöksentekoon. Työ- ja elinkeinoministeriössä on ilmestynyt tutkimuskirjallisuuteen perustuva raportti Suomen työelämän muutoskuvia 2000-luvulla – tutkimuksesta vaikuttavaan kehittämiseen? Raportissa selvitetään niitä työelämän haasteita, joihin vastaamalla vaikutetaan entistä täsmällisemmin ja tehokkaammin työelämän muutokseen.

Raportissa kysytään, onko esimerkiksi työssä hankittu osaaminen tai oppiminen mahdollista kaikilla aloilla ja ammatillisissa asemissa? Entä ovatko työn ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavat työaikajoustot kaikkien saavutettavissa? Ja onko johtamisen merkitys tuottavuuden ja innovatiivisuuden edistämisessä toteutunut vain vaativaa tietotyötä tekevien keskuudessa?

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 12.8.2011, lue koko tiedote

Lue tutkimuksen tiivistelmä tästä

EK:n heinäkuussa 2011 tekemän PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannekehitys oli alkukesällä melko vakaata. Teollisuudessa jäätiin kevään myönteisistä odotuksista. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan teollisuudessa ja palveluissa likimain tavanomaiseksi, rakentamisessa suhdannekuva on hieman normaalia parempi.

Odotukset kuluvan vuoden loppupuolelle ovat epävarmat ja aiempaa varovaisemmat. Erityisen selvästi ovat heikentyneet pienten teollisuus- ja palveluyritysten arviot. Ne eivät enää odota suhdanteiden vahvistumista. Keskisuuret yritykset ovat jonkin verran luottavaisempia suhdannenousun jatkumiseen.

Rakentamisen kannattavuus koheni jonkin verran, kun taas palveluissa se pysyi ennallaan. Teollisuudessa riittämätön kysyntä oli merkittävin yleisin toiminnan este. Työvoimapula on yleistynyt selvästi rakentamisessa ja palveluissa.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 11.8.2011, lue koko tiedote

Kaupan kasvu on hiipumassa merkittävästi loppuvuonna ja jää ensi vuonna vähittäiskaupan osalta prosenttiin ja tukkukaupassa kahteen prosenttiin. Myös kaupan työllisyyden kehitys hidastuu. Kaupan liitto heikentää tammikuussa antamaansa näkemystä kaupan kehityksestä.

Kuitenkin vähittäiskauppa, tukkukauppa ja autokauppa säilyvät ensi vuonna sekä myynnin volyymin että työllisyyden kannalta niukan kasvun puolella.

"Olemme siirtymässä monta vuotta kestävään hitaan kasvun aikaan. Jos kuitenkin taantuman riskiskenaario toteutuu, sekä tukkukauppa että autokauppa kääntyvät ensi vuonna laskuun ja vähittäiskauppa pysyy juuri ja juuri pinnalla", Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.

Tänä vuonna koko kaupan työllisyys kasvaa hiukan alle kaksi prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Kaupan työllisyys polki jo viime vuonna lähes paikallaan: nousua oli runsaat 2000 työllistä ja työllisten kokonaismäärä 2010 298 000 henkeä.

Erityisesti vähittäiskaupan työllisyyden kasvu lähes pysähtyy: ensi vuonna alan työllisyys kasvaa vain puoli prosenttia. Tukkukaupan ja autokaupan työllisyyteen Kaupan liitto ennustaa puolentoista prosentin kasvua. Tänä vuonna sekä vähittäiskauppa että tukkukauppa lisäävät työllisyyttään puolitoista prosenttia ja autokauppa 2,5 prosenttia.

"Myös tulevan palkkapolitiikan on kuljettava käsi kädessä näiden työllisyys- ja myynninkehitysnäkymien kanssa", Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Tapio Mäkeläinen sanoo.

Lähde: Kaupan liitto 10.8.2011, lue koko ennuste

Elintarvikekonserni Raisio aloittaa yt-neuvottelut Business to Business -yksikössä ja viljakauppayksikössä tuotannollisista ja taloudellisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Neuvottelujen piirissä on yhteensä 165 henkilöä ja ne koskevat Rehuraisio Oy:n myyntiä ja markkinointia, Raision rehutehtaan tuotantoa sekä konsernin viljakauppayksikköä.

Yhtiön mukaan tarve toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyy suomalaisen maataloustuotannon ja erityisesti kotieläintuotannon viime vuosien voimakkaaseen rakennemuutokseen, jonka ennakoidaan jatkuvan. Raisio arvioi, että pysyvä työvoiman vähentämistarve on kaksikymmentä työntekijää. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän syyskuun loppupuolella.

Lähde: Turun Sanomat 10.8 2011

Ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset vastaavien toimien avulla. Päästäkseen suomalaisille työmarkkinoille joutuu ulkomaalainen kuitenkin usein ensin opiskelemaan suomen kieltä sekä ottamaan osaa muihin valmentaviin tukitoimiin, jotka eivät yleensä vielä riitä työllistymiseen. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista, joka perustuu Tilastokeskuksen kattavaan rekisteriseurantaan. Seurantaa on tehty vuodesta 2005 lähtien.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan työllistyminen näyttäisi onnistuvan matalasuhdanteessa parhaiten käyttämällä tukityöllistämistoimia ja suhdannenousussa parhaiten antamalla työvoimakoulutusta. Parhaiten työhön sijoittuvat ne työllistämistoimiin osallistuvat suhteellisen nuoret työttömät, joilla on korkea koulutustaso ja jotka saavat tukea työllistämistoimilla riittävän kauan.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2.8.2011, lue koko tiedote

Viking Linen risteilijän rakentaminen vilkastuttaa STX Finlandin Turun telakan toimintaa. Aluksen terästyöt alkavat syyskuussa. Uusi tilaus on kokoluokaltaan sen verran pieni, että telakan vakinaisesta väestä työllistyy parhaimmillaan noin puolet eli 500-600 henkilöä.

Vikingin laivatilaus aukoo uusia uria suunnittelupuolella. Kyseessä on ensimmäinen matkustajalaiva, jossa käytetään polttoaineena nestemäistä maakaasua eli LNG:tä. Uusi laiva luovutetaan tilaajalle vuoden 2013 alkupuolella.

Lähde: YLE Turku 2.8.2011, lue koko juttu

Maahanmuuttajien määrän kasvu on synnyttänyt Suomeen tulkkipulan. Jopa viranomaisten kanssa asioidessa joudutaan käyttämään myös tulkkeja, joiden kielitaito on puutteellinen.

Tilanteeseen on kuitenkin luvassa parannusta. Oikeuslaitoksessa tulkkaaville aiotaan perustaa viimeistään 2013 oma oikeustulkin erikoisammattitutkinto.

Tulkkien tarpeesta kertoo se, että esimerkiksi Turun seudun tulkkikeskuksen tulkkaustuntien määrä on 15 viime vuoden aikana viisinkertaistunut. Viime vuonna tulkkaustunteja kertyi yli 24 000. Yleisimmät tulkattavat kielet Turun seudulla ovat kurdi, arabia, somali ja venäjä.

Lähde: Turun Sanomat 29.7.2011, lue koko artikkeli

Teknologiateollisuuden kasvu Suomessa on jatkunut, mutta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Henkilöstön määrä yrityksissä ei ole kääntynyt kasvuun. Teknologiateollisuuden viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näyttää tapahtuneen käänne huonompaan. Selviytyäkseen Suomi tarvitsee viennin vetoa sekä investointeja uudistumiseen ja kasvuun.

Lähde: Teknologiateollisuus Ry 28.7.2011, lue koko tiedote

Teollisuuden luottamus pieneni jonkin verran heinäkuussa, koska tuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan. Myös tilauskanta laski.

Rakentamisen luottamusindikaattori laski heinäkuussa, vaikka pysyikin pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Lasku johtui aiempaa varovaisemmista henkilöstöodotuksista.

Palvelualojen ja vähittäiskaupan luottamusindikaaattorit pysyivät korkealla. Myynti on jatkanut kasvua ja myyntiodotukset ovat suotuisat.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.7.2011, lue tiedote.

Työttömyys alenee Varsinais-Suomessa yhä hitaammin kuin muualla

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 22 400 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 600 henkilöllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäkuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä.

Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa lähes edellisen vuoden tasolla 9,3 % (9,6 %, 6/2010). Toisin kuin koko maassa jossa se aleni lähes prosenttiyksiköllä: 9,2 % (9,9 %, 6/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Uusien avointen työpaikkojen määrä kasvoi 21 % viime vuodesta
Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 1 600 kappaletta eli 17 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna kesäkuun aikana 4 500 kappaletta, joista 2 600 oli uusia, kesäkuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen kesäkuussa ilmeni selvimmin sosiaali- ja terveysalalla sekä teollisuudessa - erityisesti metallialalla, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt jo toista vuotta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 26.7.2011, lue koko katsaus

Rekrytointi lähtee työilmoituksen tekemisestä ja suunnittelusta. Rutiininomaiset, hajuttomat ja mauttomat työpaikkailmoitukset eivät auta yrityksiä löytämään parhaita työntekijöitä. Ajatuksella ja huolella tehty työilmoitus houkuttelee yrityksen kannalta oikeanlaisia hakijoita ja nopeuttaa näin valintaprosessia sekä säästää yrityksen resursseja.

Rekrytoinnista vastaavana pitäisi olla henkilö, joka on hyvin perillä täytettävästä työpaikasta. Esimerkiksi tulevan työntekijän esimies tai joku HR-osastolta työpaikasta informoitu työntekijä. Kokonaisvastuu prosessista pitäisi kuitenkin olla yhdellä henkilöllä, jolla on koko valintaprosessin läpi langat käsissä.

Ennen työilmoituksen tekemistä kannattaa tehdä perusteellinen tehtävänkuvaus. Tehtävänkuvaus toimii työilmoituksen pohjana, auttaa haastatteluvaiheessa sekä antaa myös rekrytoijalle paremman kuvan siitä, mitä haetaan. Tehty tehtävänkuvaus auttaa lisäksi rekrytoijaa perustelemaan prosessin eri vaiheissa tehtyjä valintoja ja päätöksiä, jos ne aiheuttavat kysymyksiä työnhakijan oikeuksien rikkomisesta (Tarja Mattila, Työpaikkailmoitukset ja niissä esiintyvä syrjintä).

Hyvän työpaikkailmoituksen tekeminen on haastavaa. Sen pitäisi olla samaan aikaan ytimekäs, mielenkiintoinen ja yrityksen näköinen. Monille hakijoille työilmoitus on ensikosketus yrityksen kanssa, joten siihen sijoitettu aika ei suinkaan ole turhaan heitettyä. Mitä paremmin ilmoitus vastaa yritystä ja heijastelee sen ilmapiiriä ja työkulttuuria, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yritykseen saadaan palkattua sopiva työntekijä.

Lähde: JobiJobi! 21.7.2011, lue koko artikkeli

Leipomoyritys Fazer Leipomot vähentää yhteensä yli 110 työntekijää lopettamalla leipomonsa Turussa ja Seinäjoella sekä irtisanomalla työntekijöitä myös pääkaupunkiseudun myymäläpalveluista.

Juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Turusta ja Seinäjoelta vähenee noin 80 vakituista työpaikkaa. Turusta häviää 57 ja Seinäjoelta 21 vakituista työpaikkaa.

Yhtiön mukaan Turun ja Seinäjoen leipomoiden toiminta lopetetaan vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi syksyn aikana lopetetaan 33 työpaikkaa pääkaupunkiseudun hoitovastuupisteissä eli kaupoissa, joissa Fazerin henkilökunta vastaa leipomotuotteiden tilaamisesta ja esillepanosta. Näin yhtiö lopettaa heikosti kannattaneet hoitovastuupisteensä.

Myymälätasolla yhtiö ilmoittaa vastedes keskittyvänsä ruokakauppojen yhteydessä olevien lähileipomoidensa toimintaan.

Lähde: STT / Talouselämä 30.6.2011

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2010 lopussa työttömänä olleista yli puolet oli työttömänä myös vuotta aiemmin. Töissä työttömistä oli ollut reilu neljännes ja opiskelemassa alle 10 prosenttia. Työelämästä työttömiksi siirtyneiden osuus oli pienempi vuosiin 2008 ja 2009 verrattuna. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin.

Vuonna 2010 työllisen miehen riski joutua työttömäksi oli 3,6 ja naisen 3,0 prosenttia. Suurin työttömyysriski oli 18–24 -vuotiailla (4,8 %) ja 55 vuotta täyttäneillä miehillä (4,5 %). Miesten riski joutua työttömäksi oli kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin naisten, ja ero oli suurin juuri nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa.

Suurin työttömyysriski oli rakentamisessa (8,2 %), teollisuudessa (7,5 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (6,9 %). Pienin riski taas oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (1,5 %) ja rahoitustoiminnassa (2,2 %). Maakunnittain tarkasteltuna suurin riski joutua työttömäksi oli Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Lähde: Tilastokeskus 29.6.2011, lue koko tiedote

Viime vuoden alusta lähtien mahdolliseksi tullut työttömyysetuudella opiskelu on johtanut aikuisopiskelijoiden ryntäykseen ammattioppilaitoksiin. Niin sanottu omaehtoinen opiskelu tarkoittaa, että työtön voi ansiosidonnaisen tai työmarkkinatuen varassa opiskella itselleen uuden ammatin ja näin parantaa omaa asemaansa työmarkkinoilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tänä keväänä työttömyystuen varassa opiskelevia oli jo 10 000 enemmän kuin viime keväänä.

Kun työttömyysetuudella opiskelu tuli mahdolliseksi, moni työtön sai motivaatiota uuden ammatin hankkimiseen. Vuodessa kiinnostus on kasvanut huimasti, sillä työ- ja elinkeinotoimistot ovat tiedottaneet opiskelumahdollisuudesta työttömille ahkerasti. Tänä keväänä työttömyystuen varassa opiskelevia oli jo yli 13 000.

Esimerkiksi kulttuurialan toisen asteen opintoihin hyväksytyistä useampi kuin joka kuudes on yli 25-vuotias.

- Suurin osa on sosiaali- ja terveysalalla ja varmaan seuraavaksi tulee matkailu- ja ravitsemispuoli. Siellä keski-ikä opiskelijoilla on isompi kuin mitä muilla aloilla, kertoo Lapin ammattiopiston opintosihteeri Pirjo Pukarinen.

Aikuisopiskelijoiden määrän kasvu huolettaa peruskoulun opinto-ohjauksessa. Pelkona on, että aikuiset kiilaavat yhteishaussa edelle ja vievät halutut ammattiopistopaikat suoraan nuorten nenän edestä.

Vaikka aikuiset ovat yhteishaussa etulyöntiasemassa työelämäpisteiden osalta, saavat toisaalta myös suoraan peruskoulusta jatkokoulutukseen hakevat nuoret lisäpisteitä.

Mikäli uusi hallitus ei syö sanojaan, työttömyysetuudella opiskelevat eivät jatkossakaan kilpaile nuorten kanssa opiskelupaikoista. Hallitusohjelmassa nimittäin todetaan, että perusasteen päättäneet asetetaan edelle opiskelijavalinnoissa, ja jokaiselle nuorelle taataan koulutuspaikka.

Lähde: YLE Uutiset 22.6.2011, lue koko artikkeli

ICT-toimialan yritysjohtajista lähes 60 % ilmoittaa kannattavuuden parantuvan, mikä kertonee markkinatilanteen paranemisesta sekä mahdollisesti jatkossa paremmista hinnoista ja katteista mynnissä.

Puolet ICT-alan yritysjohtajista näkee henkilöstön määrän kasvavan ja vain 6 % kertoo työntekijöiden määrän vähenevän. Eniten vaihtelua henkilöstömäärien kehityksessä on suurissa yrityksissä. Henkilöstömäärien kehityksen kärjessä ovat Pirkanmaa, Lappi ja Satakunta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti pysyy vaihtelevana. Helpoimmaksi se koetaan lähitulevaisuudessa Oulun ja Turun alueilla.

Turun alueen ICT-alan yrityksistä 73 %:ssa suhdanteet kehittyivät viimeisen vuoden aikana paremmin tai odotetusti. Tulevien 12 kuukauden suhdannenäkymien odotetaan paranevan noin 40 %:ssa alan yrityksistä. Henkilöstömäärä  kasvanee 35 %:ssa alan yrityksessä ja pysynee ennallaan 44 %:ssa seuraavien 12 kuukauden aikana. ICT-yritysjohtajista 13 % arvioi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantuneen ja 61 % arvioi sen toteutuneen odotetusti. Seuraavan vuoden aikana kolmannes näkee ammattilaisten saatavuuden paranevan ja miltei puolet sen pysyvän ennallaan.

Lähde: Turun kauppakamari, ICT-barometri 2011, lue koko tiedote.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomesta on vähitellen muodostunut gateway eli porttikäytävä Venäjän markkinoille. Tätä ovat edesauttaneet muun muassa Suomen sijainti Venäjän naapurissa ja kokemus venäläisten kanssa toimimisesta. Suomen asemaa astinlautana Venäjän markkinoille on tutkinut KTM Eemil Kukkola.

Kukkolan mukaan strateginen logistinen osaaminen on merkittävä kilpailuedun lähde Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Logistiikan lisäksi suomalainen kilpailuedun lähde on erityisesti palvelujen markkinointiin liittyvä markkinointiosaaminen. Myös Suomen pitkä perinne Venäjän kauppakumppanina näkyy kohdemaan kulttuurin tuntemisena.

Suomalaisten yritysten osaamisen painopiste on erityisesti strategisissa kysymyksissä, kuten toimitusketjujen kokonaisvaltaisessa hallinnassa ja erilaisten verkostojen hyödyntämisessä. Kukkolan mukaan Venäjällä eduksi yritykselle on myös ketterä, differointipainotteinen strategia.

- Lisäksi läsnäolo Venäjällä on tärkeää. Yrityksellä on hyvä olla tytäryhtiö tai muu toimipiste Venäjällä, Kukkola toteaa.

Lähde: Turun yliopisto / Turun kauppakorkeakoulu 21.6.2011, lue koko juttu.

Tutustu myös:

• 2.8.2011 KOULUTUSESITTELY: Tulevaisuuden työ Venäjän kaupassa?

Hallituksen tavoite on kova. Se haluaa painaa työttömyyden viiteen prosenttiin ja nostaa työllisyysasteen lähemmäs 72 prosenttia.

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) mukaan tämä tarkoittaa 90 000 uutta työpaikkaa.

-Hallitusohjelman kantava ajatus on se, että syntyy taloudellista kasvua. Kasvu taas syntyy siitä, että meillä on osaavaa työvoimaa, maahan investoidaan ja voimme kehittää sellaista tuottavuutta, joka ei lähde työvoiman saneerauksesta. Tuottavuus nähdään hallitusohjelmassa uudella tavalla, Ihalainen sanoo.

Tapa on niin uusi, ettei ainakaan elinkeinoelämä ole sitä vielä täysin ymmärtänyt.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmäsi heti kättelyssä hallitusohjelman kyvyt työllisyyden suhteen. EK:n mukaan uusi hallitus ei rohkaise työllistämistä saati investointeja.

Ihalainen ei halua lähteä nokkapokkaan EK:n kanssa.

-Elinkeinoelämä on varmasti noteerannut myönteisenä sen, että yhteisöverotuksen puolella liikkeitä on tehty.

Erityisesti Ihalainen sanoo kantavansa huolta nuorista, jotka syrjäytyvät työttömyyden takia. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteiskuntatakuu, joka tulee voimaan 2013. Se takaa alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen. Rahaa hankkeeseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Lähde: Kauppalehti 21.6.2011, lue koko artikkeli

Suomen pelialan liikevaihto on nousee tänä vuonna 165 miljoonaan euroon. Samalla Suomen peliala kasvaa suurimmaksi Pohjoismaissa, kertoo Finnish Games Industryn teettämä selvitys.

Kasvu on kovaa, sillä viime vuonna peliala teki liikevaihtoa noin 100 miljoonaa euroa.

Kasvusta huolimatta alan työntekijämäärä vähentyi hieman vuosien 2009 ja 2010 aikana. Vuonna 2008 alkanut lama rokotti erityisesti toissa vuoden työntekijämääriä. Viime vuonna alalla työskenteli 1047 henkilöä vakituisessa työsuhteessa. Kasvun myötä myös työväkeä tarvitaan enemmän. Selvityksen mukaan tämän vuoden lopussa työsuhteessa on jo lähes 1300 ihmistä.

Myös pelialan yritysten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Vuosina 2009 ja 2010 alalle perustettiin yhteensä 24 yritystä. Kasvukeskittymät olivat Turussa ja Tampereella. Kaikkiaan pelialalla on tällä hetkellä noin 70 yritystä.

Lähteet: Tekniikka&Talous 21.6.2011 ja Neogames, lue koko selvitys

Työttömyys alenee yhä hitaasti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa 19 800 työtöntä työnhakijaa. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni 800 henkilöllä. Viime vuoden toukokuusta määrä väheni 1 500 henkilöllä eli 6,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 10,1  prosentilla.

Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa lähes edellisen vuoden tasolla 8,3 % (8,8 %, 5/2010) toisin kuin koko maassa, jossa se aleni lähes prosenttiyksiköllä: 8,2 % (9,1 %, 5/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu kovana koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.6.2011, lue koko katsaus

Kevään yhteishaussa autoalalle haki 12 750 nuorta. Hakijoista yli 3 500 halusi ensisijaisesti autoalalle. Viime vuoteen verrattuna sekä aloituspaikkojen että hakijoiden määrä kasvoi selvästi. Tänä syksynä autoalalla on 2 181 aloituspaikkaa.
Käytännössä viime vuosina autoalalle valmistuneista kaikki ovat työllistyneet; jos eivät autoalalle niin jollekin sen lähialoista. Myös jatkossa valmistuneille riittää töitä, sillä autoalalta eläköityy vuosittain noin 1 000 ammattilaista. Tällä hetkellä autoalalla työskentelee 27 300 ammattilaista.

Autoalan aikuiskoulutusta toteutetaan Autoalan Pätevöitymisohjelman APOn avulla. APO on täydennyskoulutusohjelma, jonka avulla työntekijä voi pätevöityä omassa ammatissaan ja edetä urallaan vaativampiin tehtäviin. Autoalan Pätevöitymisohjelma on Suomessa ainutlaatuinen, sillä muilla aloilla ei ole vastaavaa täydennyskoulutusväylää. Viime vuonna Suomessa suoritettiin aikuiskoulutuksen piirissä ennätykselliset 810 autoalan tutkintoa. Edellisvuodesta tutkintojen määrä nousi 5,6 prosenttia. Näyttötutkintojärjestelmä tuli autoalalle vuonna 1994 ja sen jälkeen on suoritettu kaikkiaan 7 468 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus 20.6.2011, lue koko tiedote

Joka kuudes yrittäjä lähestyy eläkeikää. Asiakastiedon tutkimus kertoo, että nuoria yrittäjiä kyllä löytyy, mutta heitä kiinnostavat osittain eri toimialat kuin eläköityviä konkareita.

Kaikista suomalaisista yrittäjistä joka kuudes on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle eli noin 58 000 yritystä tarvitsee toiminnalleen jatkajan. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimus osoittaa, että kiinnostusta yrittämiseen nuorilta kyllä löytyy eli useimpien yritysten toiminnan jatkuminen on todennäköistä.

Viime vuonna yritysten perustajista lähes kaksi kolmasosaa oli korkeintaan 40-vuotiaita. Nuorten kiinnostus ja väistymässä olevien yrittäjien edustamat toimialat eivät silti täysin kohtaa. Eniten sukupolvenvaihdosta lähestyviä yrityksiä on kiinteistöalalla ja kaupassa, mutta nuorten suosikkitoimialoja ovat viime vuosina olleet kauppa ja rakentaminen. Jos kiinteistöyhtiöille ei löydy jatkajia, voi alalla olla edessä keskittyminen nykyistä harvempien toimijoiden käsiin.

Suomessa perustetaan vuosittain yli 30 000 uutta yritystä. Vuonna 2008 alkanut taantuma taittoi parhaan terän aloitusmääristä, mutta nyt ne ovat jälleen kääntyneet kasvuun. Erityisen paljon uusia nuoria yrittäjiä on Juko Leinon ja Atte Hännisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

Uusillakin yrittäjillä on jo hankittuja kannuksia

Varsin suurella osalla uutta toimintaa aloittavista yrittäjistä on joko ammatissa toimimisen tai yrittämisen kautta syntynyttä kokemusta. Esimerkiksi vuonna 2010 perustetuista yrityksistä 41 prosentilla oli vähintään yksi vastuuhenkilö, jolla oli aiempaakin yrittäjätaustaa. Saman toimialan yrittäjäkokemusta löytyi lähes joka kuudennen yrityksen päätöksentekijöistä. Aiempi kokemus samasta toimialasta on yleisintä kiinteistöbisneksessä ja harvinaisinta kaupanalalla ja teollisuudessa

Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 20.6.2011, lue koko tiedote

Kestävyysvaje korjaantuu, kun työuria saadaan pidennettyä viidellä vuodella. Se onnistuu, kun nuoret saadaan nopeammin koulusta töihin, eläkkeelle siirrytään pari vuotta myöhemmin ja keski-ikäiset pidetään töissä muun muassa kehittämällä irtisanomissuojaa. Näin sanoo Helsingin Sanomille Työterveyslaitoksella pitkän uran tehnyt ja eläköidyttyään yrittäjäksi ryhtynyt Juhani Ilmarinen.

Ilmarisen mukaan tärkeää olisi saada nuoret miehet töihin.

Suomessa on arviolta kymmenisen tuhatta lahjakasta nuorukaista, jotka ovat jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle protestina ja irtiottona.

- Se on suomalainen mysteeri, jota ei ole missään muualla, Ilmarinen sanoo Helsingin Sanomissa.

Ilmarisen mielestä töihin pitäisi päästä myös ilman pitkää koulutusta.

- Koulutuksen pitkittämisessä ei ole järkeä, kun tärkein oppimisfoorumi on kuitenkin työ.

Eduksi olisi, jos työelämään voisi mennä kesken opintojen, ja samalla säilyisi mahdollisuus saattaa opinnot päätökseen myöhemmin.

Keski-ikäisiä työssä käyviä painaa byrokratia, joka heikentää jaksamista ja vaikeuttaa yrittämistä.

Irtisanotuksi tuleminen lyhentää työuria keskeltä keskimäärin vuoden. Siksi irtisanotuille pitäisi järjestää uudelleenkoulutusta.

Työvuosia tulisi reilusti lisää, kun vanhat, vammaiset ja muut vajaakuntoiset huolittaisiin mukaan työelämään.

- Suomi on maailman ehdottomimpia maita sen suhteen, että täytyy olla sataprosenttisesti työkykyinen. Se on epäinhimillistä.

- Hommat on räätälöitävä ihmisten mukaan.

Lähde: Taloussanomat 19.6.2011

Tulkkien tarve on kasvussa. Tulkkeja työllistävät enenevissä määrin niin oikeuslaitos kuin sosiaali- ja terveystoimikin. Erityisen haastavia ovat oikeustulkkaukset, ja opetushallitus onkin asettanut työryhmän valmistelemaan laajennuksia tulkkikoulutukseen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tulkkia tarvitaan nykyään lähes joka päivä. Kieliä ja kielten sisäisiä murteita on käytössä kymmeniä. Oikeusturvan kannalta tilanne on haastava.

- Haasteen tuo se, että asianosaisen pitäisi ymmärtää, mitä tuomari sanoo, ja ennen kaikkea tuomarin pitäisi ymmärtää, mitä asianosainen sanoo. Tällä hetkellä tulkkeja on vielä kutakuinkin hyvin saatu jokapäiväiseen toimintaan, mutta meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia tulkkeja kulloinkin saamme, toteaa käräjäoikeuden laamanni Erkki Hämäläinen.

Lähde: YLE 17.6.2011, lue koko artikkeli

Tutustu myös:

• Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma (DIAK, Turun yksikkö)

Lähes puolet suomalaisista yrityksistä hyödyntää sosiaalista mediaa rekrytoinnissa, selviää tuoreesta kyselystä. Tärkeimmät rekrytointikanavat ovat Facebook ja Linkedin. Kuitenkin vain harva löytää hyvän työntekijän yhteisömediasta.

Kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Manifeston ja henkilöstön arviointimenetelmiä kehittävä SHL. Siinä kartoitettiin, miten suomalaiset yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa työnantajamielikuvan rakentamisessa ja rekrytoinnissa.

Kyselyyn vastanneista 55 prosenttia uskoo, että yhteisömedian merkitys kasvaa rekrytoinnissa lähivuosina. Suomalaisista yrityksistä 45 prosenttia etsii työntekijöitä sosiaalisen median verkostoista ja 44 prosenttia rakentaa työnantajamielikuvaa sosiaalisen median avulla.

Yhteisömedian tärkeimmät rekrytointikanavat ovat Facebook ja Linkedin. Facebookia hyödynnetään ilmoittelemalla yrityksen omalla sivulla avoimista työpaikoista.

Sen sijaan Linkediniä käytetään laajemmin. Linkedinissä tärkeimpiä keinoja ovat yrityksen oma Linkedin-sivusto, henkilöstön henkilökohtaisten verkostojen hyödyntäminen sekä työpaikkailmoitukset. Linkedin kertoi eilen, että aktiivisimmat suomalaisyritykset sivustolla ovat Nokia, Tieto ja Elisa.

Vastaajista vain 16 prosenttia kokee, että näkyminen sosiaalisessa mediassa on vahvistanut työnantajamielikuvaa ja 13 prosenttia kertoo tehneensä hyviä rekrytointeja sosiaalisen median avulla.

Kyselyyn osallistui 103 vastaajaa. Eniten vastaajia oli palveluyrityksistä, teollisuudesta sekä valtionhallinnosta.

Lähde: Taloussanomat 16.6.2011 ja Manifesto Consulting 1.6.2011

Uudessa hankkeessa turkulaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää ilmaista työvoimaa, joka koostuu monitieteisistä opiskelijaryhmistä.

Projektiässät-hankkeen takana on ajatus parantaa valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä paikallisesti. Sen tavoitteena on luoda Turun kaupungin, Turun seudun kärkitoimialojen ja turkulaisten korkeakoulujen välille yhteinen toimintamalli, joka voisi pysyvästi edistää korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä maakuntaan.

Hankkeessa keskeisenä ideana on tarjota Turun seudun yrityksille työvoimaa 3–5 hengen opiskelijaryhmissä. Opiskelijoiden vastuulla on yritysten erilaisten kehittämisprojektien toteuttaminen.Ryhmätyö tuo hieman erilaista näkökulmaa korkeakouluharjoitteluun, joka suoritetaan perinteisesti yksilötyönä.

Lähde: UTUonline 16.6.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

• Projektiässät Turun kaupungin sivuilla

Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten vuoden 2011 tammi-maaliskuun vienti oli 2,1 mrd. euroa eli 39 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Pk-yritysten viennin arvo oli korkein ensimmäisen neljänneksen arvo 2000-luvulla ja lähellä vuoden 2008 toisen neljänneksen ennätysarvoa.

Pk-yritysten vienti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa selvästi. Erityisesti metalliteollisuuden tuotteita toimittavien pk-yritysten viennin kasvu oli nopeaa (+159 %). Kemian teollisuuden tuotteiden vienti kasvoi 43 % ja koneiden ja laitteiden kolmanneksen. Myös metsä- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti kasvoi nopeasti, mutta kulkuneuvojen vienti säilyi edellisvuoden tasolla. Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta nousi jo lähes 15 %:iin.

Suurten yritysten vuoden 2011 tammi-maaliskuun vienti oli 11,6 mrd. euroa eli 30 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Suurten yritysten vienti kasvoi eniten kulkuneuvoissa (+79 %), koneissa ja laitteissa (+42 %) sekä metallituotteissa (+39 %), mutta myös muiden tärkeiden tuoteryhmien kasvu oli nopeaa. Suurten yritysten osuus koko viennin arvosta oli 83 % ja vienti oli vuoden 2006 alun tasolla.

Pk-yritysten tammi-maaliskuun tuonti oli 4,1 mrd. euroa eli 26 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Pk-yritysten tuonti kasvoi eniten metalleissa ja metallituotteissa (+104 %), mutta kasvu oli nopeaa myös kaikissa muissa tärkeissä tuoteluokissa. Pk-yritysten ensimmäisen neljänneksen tuonti nousi myös lähes ennätystasolle.

Lähde: Tulli 16.6.2011, lue koko tiedote.

Suomen talous on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti jo vuoden verran. Tuotannon taso on kuitenkin yhä selvästi taantumaa edeltänyttä pienempi, eikä ero umpeudu ennen vuotta 2012.

Työllisyys on kohentunut hitaasti, eikä työttömyysaste ole enää laskenut viimeisen puolen vuoden aikana. Työllisten määrän kasvun ei odoteta nopeutuvan lähivuosina. Työttömyysasteen odotetaan alenevan vuoteen 2013 mennessä seitsemään prosenttiin.

Lähde: Euro & Talous 3/2011. Lue tiivistelmä tästä.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki lisäsi isännöintiyritysten työmäärää. Ala tarvitsee tuntuvsti lisää tekijöitä.

Isännöintiliiton barometrikyselyn mukaan viime vuoden heinäkuun alussa voimaan tullut laki on lisännyt isännöinnin työmäärää keskimäärin seitsemän prosenttia.

Kolmannes Isännöintiliiton kyselyyn vastanneista alan yrityksistä kertoi työmäärän kasvaneen 1-5 prosenttia, kolmannes 6-10 prosenttia ja kolmannes yli 11 prosenttia.

Isännöintiliiton mukaan työmäärän kasvu tarkoittaa sitä, että yrityksiin tarvitaan lisää työvoimaa. Liitto laskee, että seitsemän prosentin keskimääräinen työmäärän lisääntyminen tarkoittaa 14 hengen isännöintiyrityksessä yhtä lisätyöntekijää. Kaikkiaan alan yrityksissä tarvitaan liiton mukaan 140 henkilön työpanos lisää vuodessa.

Lähde: Kauppalehti 15.6.2011, lue koko artikkeli

Tutustu myös:

• JobCaféssa 15.8.2011 KOULUTUSESITTELY: Isännöinnin ammattitutkinto

Tilastokeskuksen rajahaastattelututkimuksen mukaan vuonna 2010 Suomessa vieraili 6,2 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi vuodesta 2009 lähes puolella miljoonalla vierailijalla. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen vuoden aikana yhteensä yli 2 miljardia euroa eli noin 460 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajamäärä ja matkustajien tuoma rahamäärä ylittivät myös vuoden 2009 taantumaa edeltäneen tason.

Eniten matkustajia saapui Venäjältä (2,6 miljoonaa matkustajaa eli 40 % kokonaismatkustajamäärästä), Ruotsista (hieman yli 700 000 matkustajaa ja Virosta (vajaa 600 000 matkustajaa). Ruotsalaisten ja virolaisten matkustajien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Venäjältä saapuneiden määrä puolestaan nousi. Suomessa vierailleista ulkomailla asuvista matkustajista 5 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Vuonna 2010 yli puolet ulkomaisista matkustajista oli Suomessa vapaa-ajanmatkalla. Tuttava- tai sukulaisvierailulla kävi 12 prosenttia matkustajista. Työmatkalla Suomessa kävi 22 prosenttia matkustajista. Yhdeksän prosenttia matkustajista oli Suomessa kauttakulkumatkalla.

Ulkomaiset matkustajat kuluttivat vuonna 2010 Suomen-vierailullaan keskimäärin 330 euroa. Kokonaiskulutus vierailua kohden oli 52 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomessa työskenteli vuonna 2010 noin 39 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli muu kuin Suomi. Tämä oli noin 4000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Virolaisia työskenteli Suomessa noin 13 000 henkilöä, Venäjältä saapui 8500 työntekijää ja Saksasta 4000 työntekijää. Ulkomaiset matkustajat kävivät Suomessa yhteensä 157 000 kertaa Suomessa sijaitsevan työpaikan vuoksi. Runsaat puolet matkoista oli Virosta käsin ja toiseksi eniten, 25 000 vierailua, Venäjältä käsin.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla on vaikutettu Länsi-Suomessa noin 3 600 työpaikan ja lähes 1000 uuden yrityksen syntyyn. Ennakoitua enemmän työpaikat ovat lisääntyneet tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. EU-rahaa on saanut alueella yli 1 300 yrityksen kehittämis- ja investointihanketta. Näin toteaa Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman seurantakomitea, joka arvioi ohjelman toteutumista Jyväskylässä 14.–15.6.2011.

Kaksi kolmannesta EAKR-ohjelmarahoituksesta on suunnattu edistämään yritys- ja innovaatiotoimintaa, tutkimusta, teknologiaa ja verkostoitumista. Finnveran korkotuettuja lainoja ja takauksia on saanut yli 1 300 yritystä. Ohjelman uusi tukimuoto on Finnveran hallinnoima pääomarahasto, jolla kehitetään uusia innovatiivisia ja kasvuhakuisia pk-yrityksiä.

Länsi-Suomen maakunnilla on vuosina 2007–2013 käytettävissään 310 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta EAKR-ohjelman kehittämistoimiin. Yhteensä ohjelmassa on rahaa noin 690 miljoonaa euroa. Hankkeisiin on vuoden 2010 loppuun mennessä sidottu 155 miljoonaa euroa eli noin puolet EAKR- ja valtion rahoituksesta.

Lähde: TEM 14.6.2011, lue koko tiedote

Vaaleanpunaisen sijaan sinistä... Harmaana jäät varpuseksi... Työhaastattelussa voiton perii usein hän, joka osaa valita vaatteisiinsa oikeat värit.

Värit joihin pukeudumme, kertovat meistä enemmän kuin luulemmekaan. Väreillä on omat ominaisuutensa ja ne myös vaikuttavat kanssaihmisiin omilla tavoillaan.

Norjalainen kirjailija Tove Steinbo on kirjoittanut kirjan väreistä ja niiden vaikutuksesta työelämässä. Värillä on väliä, jos haluat menestyä urallasi tai olla suosiossa työkavereiden keskuudessa.

Steinbon ajatuksia esittelee urakehityksen ja -suunnitelmiin keskittyvä Shortcut-lehti.

Kaikkein ratkaisevinta on kuitenkin se, minkä väristä vaatepartta kannat, kun astut työhaastatteluun. Tiukassa kilpailussa väärä värivalinta voi sulkea jo lähes selälleen avatut ovet. Ensivaikutelmahan ratkaisee.

Lähde: Kauppalehti 14.6.2011, lue koko artikkeli

Suomen kauppakamarit ovat käynnistäneet kampanjan 150 000 uuden työpaikan saamiseksi Suomeen.Kampanjan taustalla on huoli Suomen hyvinvoinnista.

– Kaikki julkiset palvelut, joihin olemme tottuneet, saavat rahoituksensa verotuloista, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja Risto E. J. Penttilä tiedotteessa.

– Poliittisessa keskustelussa unohtuu usein se, että ensin on luotava kannattavaa liiketoimintaa, työtä ja tuloja. Ainoastaan sitä kautta voidaan luoda yhteiseen hyvään jaettavia verotuloja.

Kauppakamarien kampanja on vastaus haasteeseen, jonka Suomen tulevaisuus aiheuttaa. Kauppakamarien näkemys Suomen tulevaisuudesta on synkkä.

– Euroopan nopein työikäisen väestön määrän lasku ja räjähdysmäinen tarve ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille on luonut uhan, että Suomi syöksyy 1990-luvun laman kaltaiseen kriisiin, Keskuskauppakamarin tiedotteessa maalaillaan.

Kauppakamarien kampanja lähtee liikkeelle yritysten hyvinvoinnista. Kauppakamarit toivottavat kaikki suomalaiset tervetulleiksi "ideoimaan tapoja, joilla saamme yritykset kukoistamaan Suomessa".

– Yhteiskunta ilman hyvinvoivia yrityksiä on yhteiskunta ilman hyvinvointia, Keskuskauppakamarin Penttilä korostaa pk-yritysten roolia.

Kauppakamarien kampanjaan voi käydä osallistumassa osoitteessa www.150000.fi.

Lähde: Taloussanomat 14.6.2011

Palvelualojen liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 8,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Palvelutoimialojen liikevaihdon kasvu oli nopeinta hallinto- ja tukipalvelutoiminnan yrityksissä, joiden liikevaihto kasvoi 13,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Yli yhdentoista prosentin kasvuun ylsivät myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimiala. Hitainta liikevaihdon kasvu oli muussa palvelutoiminnassa sekä informaation ja viestinnän toimialalla.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 17,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi tuoreimmalla ajanjaksolla 24,6 prosenttia ja erikoistunut rakennustoiminta 14,3 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 16,1 prosenttia suurempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 15,9 prosenttia ja vientiliikevaihto 16,4 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu oli voimakkainta kaivostoiminnassa ja louhinnassa, kemianteollisuudessa sekä vesi- ja jätehuollossa ja muussa ympäristön puhtaanapidossa.

Lähde: Tilastokeskus 14.6.2011. Lue alkuperäiset tiedotteet alla olevista linkeistä:

• Palvelualat
• Rakennus
• Teollisuus

Sampo Pankin ekonomistit ennakoivat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan kokonaisuudessaan 3,6 prosenttia vuonna 2011 ja kehittyvän selkeästi euroaluetta nopeammin. Jo kaksi vuotta kestänyt suhdannenousu on jatkunut Suomessa kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tammi-maaliskuun bruttokansantuote oli jopa 5,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Sampo Pankin johtavan neuvonantajan Lauri Uotilan mukaan kehitys tärkeimmissä vientimaissa on kehitys on ollut suotuisaa ja vienti on jatkanut kasvuaan. Kotitalouksien kulutusmenot ovat kohonneet, vaikka inflaatio on estänyt ostovoiman kasvun. Suomen talouden odotetaan kehittyvän positiivisemmin kuin euroalueella keskimäärin.

Työttömyysasteen Uotila odottaa painuvan selvästi alle 8 prosentin kesästä lähtien. Kotitalouksien ostovoiman hän odottaa pysyvän ennallaan.

Lähde: Sampo Pankki 13.6.2011, lue koko tiedote

Ollapa 50-vuotias, parhaassa työiässä! Viisikymppiset eivät enää kipuile kokemuksen puutteen takia, vaan tietävät, mitä elämältään haluavat. Sosiaaliset velvoitteet, kuten pienten lasten korvatulehduskierteet tai huonokuntoiset vanhemmatkaan eivät todennäköisesti vielä rasita heitä.

50+-ikäinen työntekijä on super-iässä – kunhan motivaatio ja osaaminen vain ovat ajan tasalla!

Silti yli viisikymppisten ikäsyrjintä työelämässä puhuttaa. Suomen Terveystalon teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että puolessa suomalaisista työpaikoista esiintyy vähäistä nihkeää suhtautumista iäkkäämpiin työntekijöihin. Joka kymmenennellä työpaikalla ikä-asenneongelmat ovat vähintään kohtalaisen suuria. Joka viides viisikymppinen työntekijä kokee, että työnantaja pyrkii panemaan iäkkäämpiä työntekijöitä pois töistä ennen eläkeikää.

Kansantalouden näkökulmasta suomalaisissa työpaikoissa ei ole varaa syrjiä mitään ikäluokkaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa 50–64-vuotiasta. Suurten ikäluokkien eläköityessä kaiken ikäisiä tarvitaan.

”Iällä on vaikutusta rekrytoinnissa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on parantunut. Kokemusta haetaan ja sitä osataan arvostaa. Keskisuuret yritykset ovat kiinnostuneempia kokeneista työntekijöistä kuin suuryritykset, mutta yleisesti voi sanoa, että yritykset palkkaavat sitä ikäluokkaa, mitä talossa ennestään ei ole”, sanoo uudelleensijoittumiseen ja johtamisen kehittämiseen erikoistuneen HRM:n toimitusjohtaja Anitta Niemelä-Anttila.

Lähde: Talouselämä 10.6.2011, lue koko artikkeli

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa tuotanto oli 2,4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2010 maaliskuussa. Tammi-huhtikuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 3,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Eniten tuotanto kasvoi kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa.

Lähde: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2011, huhtikuu. Tilastokeskus 10.6.2011. Lue koko tiedote

LVI-insinööriksi kouluttautuneella ei ole pulaa töistä - ei nyt eikä lähivuosikymmeninä. Jo nyt alan vastavalmistuneet revitään töihin suoraan oppilaitoksista, ja 2020-luvun lähestyessä tarve tulee moninkertaistumaan.

Suurin työllistäjä ovat putkiremontit, joissa LVI-insinöörit toimivat suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä. Ja putkiremonttien todellinen buumi on tulossa Suomeen vasta 2020-luvulla, kuten asiantuntijat eilen Uudelle Suomelle arvioivat.

-Pula kasvaa vuosi vuodelta. Eläkkeelle poistuu isompi määrä kuin nuoria tulee, sanoo toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat -liitosta.

Putkiurakoitsijoita edustavan LVI-Tekniset Urakoitsijat -järjestön mukaan linjasaneerauksen vuosittainen tarve on 2020-luvulla jopa 30 000 asuntoa, kun se nyt on noin 10 000 asuntoa.

Ylösen arvion mukaan asennustyötä tekevistä putkimiehistä ei nykyisillä koulutusmäärillä tule pulaa edes 2020-luvulla. Mutta työnjohdon toimihenkilöistä on pula jo nyt.

Lähde: Uusi Suomi 9.6.2011, lue koko artikkeli

Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan talonrakennusalaa uhkaa työvoimapula. Rakennusmestareita, rakennusinsinöörejä ja rakennuspeltiseppiä kaivattaisiin työmaille, mutta hakijoita ei ole riittävästi.

Rakennusalalle on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä noin 16 500 työpaikkaa.

Kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen kertoo, että avoimiin tehtäviin ei yksinkertaisesti ole hakijoita.

– Hakijoilla on myös liian vähän työkokemusta, tai heidän koulutuksensa on puutteellista, Utti-Lankinen toteaa talonrakennusalan työmarkkinoista.

Helsingin seudun kauppakamarin tiedotteen mukaan tulevaisuudessa tarvetta on kokonaisuuksien ja projektien hallintaa taitaville työntekijöille.

Myös korjausrakentamisen ammattilaisia kaivataan Suomen asuntokannan vanhetessa.

Lisäksi muuttuvat energiamääräykset tuovat talonrakennusalalle uusia osaamistarpeita. Vuonna 2013 voimaan astuvat korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskevat määräykset tuovat mukanaan haasteita alan koulutus- ja osaamistarpeisiin.

– Koulutusten räätälöintimahdollisuuksia ei tunneta riittävästi yrityksissä ja työelämässä, projektipäällikkö Utti-Lankinen sanoo.

Lähde: Taloussanomat 7.6.2011

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

Työllisiä palkansaajia oli vuonna 2010 keskimäärin 2 120 000 henkeä eli lähes saman verran kuin vuonna 2009. Heistä 329 000 työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Vuonna 2010 määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli keskimäärin 16 % palkansaajista. Määräaikaisuus oli naisilla yleisempää kuin miehillä.

Noin neljäsosa määräaikaisista työntekijöistä - heistä suurin osa 15 - 25-vuotiaita - ei halunnut pysyvää työtä. Kesätyöntekijät olivat tyypillinen määräaikaista työtä tekevä ryhmä.

Noin 64 %:lle määräaikaisille työntekijöille vaikituisen työn puute oli syy määräaikaisuuksiin. Vastentahtoiset määräaikaisuudet yleistyivät iän myötä. Vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa olleiden osuus pieneni hieman vuodesta 2009 vuoteen 2010.

Vuokratyötä (eli työskentely työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta) teki vain prosentti palkansaajista. Pääasiassa vuokratyötä tekivät nuoret, alle 25-vuotiaat. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä teollisuudessa.

Osa-aikatöiden määrä kasvoi hieman

Osa-aikaisia työllisiä oli 294 000 palkansaajaa vuonna 2010. Heidän määränsä kasvoi noin 11 000:llä edellisestä vuodesta. Osa-aikaisuus on kasvanut vuodesta 1998. Naisille osa-aikatyönteko oli yleisempää kuin miehille ja osa-aikaisuudet olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli suurin naisvaltaisilla tukku- ja vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Myös majoitus- ja ravitsemustoiminnassa osa-aikatyö oli kohtalaisen yleistä.

Osa-aikatyön tekeminen oli yleistä nuorilla palkansaajilla ja opiskelu oli yleisin syy osa-aikaiseen työskentelyyn. Muita elämäntilanteeseen liittyviä syitä olivat lasten tai omaisten hoito ja terveydelliset syyt. Vajaalla kolmanneksella syynä oli kokoaikaisen työn puuttuminen. Vuonna 2010 vastentahtoisia osa-aikaisia oli 82 000.

Yleisin viikkotyöaika 35 - 40 tuntia

75 %:lla palkansaajista säännöllinen työaika oli 35 - 40 tuntia viikossa vuonna 2010. Palkansaajaryhmien väliset erot olivat pienehköjä. Alle 35-tuntista työviikkoa teki noin viidennes palkansaajista. Noin joka kymmenes palkansaaja teki yli 40-tuntista työviikkoa, ylemmät toimihenkilöt muita useammin. Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli yleisin yrittäjillä.

Johtajien ja ylimpien virkamiesten päätyön säännöllinen viikkotyöaika kokoaikatyössä oli keskimäärin noin 41,5 tuntia. Pitkää, yli neljäkymmentätuntista työviikkoa tekivät päätyössään lisäksi vain prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Lyhyintä työviikkoa tekivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät.

Miehet tekivät naisia pidempiä viikkotyöaikoja. Keskimääräiset säännölliset viikkotyöajat eivät juuri muuttuneet edellisvuodesta.

Yksityisellä sektorilla ja valtiolla palkansaajien vuosityöajat ovat viime vuosina olleet lähes saman suuruisia. Kuntasektorilla vuosityöaika oli selvästi edellä mainittuja pienempi.

Lähde: Työvoimatutkimus 2010. Tilastokeskus 7.6.2011.

Lisätietoja seuraavista linkeistä:

• Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010
• Osa-aikatyöntekijöiden määrä kasvoi hieman
• Työajat vuonna 2010

Euroconstruct-asiantuntijaverkoston presidentti Pekka Pajakkalan mukaan rakentaminen Euroopassa vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Rakentamisen markkinat ovat tervehtymässä, mutta elpymisvauhti vaihtelee suuresti maittain ja alueittain. Pohjoismaissa näkymät ovat parhaat, mutta Etelä-Euroopan ongelmamaissa rakentaminen vähenee edelleen. Monissa maissa aiempien vuosien liikarakentaminen jarruttaa rakentamista.

Uusien asuntojen rakentaminen on romahtanut Euroopassa eniten alan huippuvuodesta 2007. Tuolloin Euroopassa valmistui noin 2,5 miljoonaa uutta asuntoa, kun tällä hetkellä uusia asuntoja valmistuu noin 1,5 miljoonaa. Suomessa toimitilarakentaminen on vähentynyt asuntorakentamistakin enemmän, mutta muualla Euroopassa tilanne on toinen.

Lähde: Tekniikka&Talous 6.6.2011, lue koko artikkeli

Kokit, tarjoilijat ja ravintoloiden palveluvastaavat ovat työllistyneet hyvin jo neljän, viiden vuoden ajan. Myös tulevaisuus näyttää alan osaajille hyvältä, sillä ammattitaitoisista kokeista on huutava pula pääkaupunkiseudulla ja Lounais-Suomessa.

Kilpailu ravintoloiden välillä on kehittynyt todelliseksi taisteluksi, sillä hyvin työnsä osaava ravintola-alan ammattilainen saa päättää palkastaan itse. Esimerkiksi Turussa lähes jokainen tällä viikolla valmistunut kokki ja tarjoilija saa takuuvarman työpaikan.

Lähde: MTV3.fi 5.6.2011, lue koko juttu

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on huolissaan kuntien erilaisista käytännöistä lasten kesätöiden vaikutuksesta perheen toimeentulotukeen.

"Lain henki on, että lapsen kesä- ja viikonloppuansiot eivät vaikuta perheen toimeentulotukeen."

Satunnaiset ja vähäiset ansiot eivät ministerin mukaan periaatteessa vaikuta perheen toimeentulotukeen. Ainakaan lapsen omaa osuutta enempää ne eivät voi perheen toimeentulotukea vähentää.

"Lapsen velvollisuus ei ole elättää perhettään."

Ongelmana on, että toimeentulotuki on lain mukaan viimesijainen ja harkinnanvarainen taloudellinen tuki, ja pääsääntöisesti kaikki tulot ja etuudet vähentävät toimeentulotukea. Laissa ei myöskään ole määritelty vähäisten tulojen euromäärää.

Ministeri kehottaa kuntia käyttämään asiassa harkintaa, jonka laki suo.

"Aktiivisuuteen on hyvä kannustaa", Risikko patistaa.

Lähde: STT/Helsingin Sanomat 5.6.2011

Lisääntyneet vientihankkeet ovat kääntäneet suunnittelu- ja konsulttialan nousuun. Erityisen jyrkästi tilanne on parantunut teollisuussuunnittelussa, jonka vientitilauskanta on miltei tuplaantunut edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna.

”Tämä ei selity yhden sektorin menestyksellä, vaan tilauksia on tullut niin kaivos-, meri-, metalli- kuin metsäteollisuudestakin. Siis aivan laidasta laitaan”, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL:n toimitusjohtaja Timo Myllys sanoo.

Myllyksen mukaan teollisuussuunnittelun tilauskanta vastaa tällä hetkellä reilun viiden kuukauden työkantaa.

Samalla osaavista suunnittelijoista on tullut orastavaa pulaa.

”Alalla päästään kesän aikana eroon viimeisistäkin lomautuksista. Kesän kuluessa henkilöstöä palkataan sitten jo todennäköisesti lisääkin.”

Lähde: Tekniikka&Talous 3.6.2011, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt STX Finland Oy:lle 11 330 000 euroa laivanrakennuksen innovaatiotukea. Tuen kohteena on Viking Line Oy:lle rakennettava risteily-automatkustaja-alus, joka valmistetaan STX:n Turun telakalla. Tuki myönnettiin uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun liittyviin kustannuksiin. Valtioneuvoston raha-asianvaliokunta puolsi päätöstä istunnossaan viime viikolla.

Hankkeen innovatiiviset ratkaisut liittyvät aluksen toimintaan ahtaissa ja ympäristövaikutuksiltaan herkissä saaristo-oloissa. Aluksen ympäristövaikutusten ja energiakäytön minimoimiseen on kiinnitetty erityistä huomiota – muun muassa aluksen polttoaineena käytetään luonnonkaasua. Myös aluksen sisäarkkitehtuuri sisältää ratkaisuja, jotka edellyttävät uusia ratkaisumalleja esimerkiksi turvallisuusvaatimusten täyttämiselle.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 1.6.2011, lue koko tiedote

Tammi–huhtikuussa pantiin vireille 1 091 konkurssia, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 4 816, mikä on 596 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi tammi–huhtikuussa teollisuutta sekä maa-, metsä ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 31.5.2011, lue koko tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talouskasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä, työllisyys kohenee, työvoimaosuudet nousevat taantumaa edeltäneelle tasolle ja työttömyysaste laskee 7 prosenttiin.

Viime aikojen vahva talouskasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä. Investointien kasvun odotetaan käynnistyvän tänä vuonna huolimatta kapasiteetin lievästä vajaakäytöstä. Suomalaisten kulutus ja kuluttajien luottamus on pysynyt hyvänä. Kulutuskysynnän kasvua hillitsevät reaaliansioissa tapahtuva lievä lasku ja julkisen talouden tasapainottamispaineet.

Vuonna 2011 työllisyyden odotetaan kohenevan yhteensä noin 30 000:lla ja vuonna 2012 edelleen 25 000:lla. Uusia työpaikkoja syntyy pääosin palveluelinkeinoihin. Työllisyyden nousua hidastaa mm. yrityksissä oleva vajaatyöllistetty henkilöstö, jonka käyttöä tehostetaan ensin ennen uuden työvoiman hankintaa. Työllisyyskehitystä hidastavat myös väestön ikääntyminen, sekä julkisen talouden edessä oleva tasapainottaminen.

Työvoiman saatavuustilanteen arvioidaan olevan heikompi jo vuoden kuluttua. Työttömyyden kestot ovat pidentyneet ja työttömissä on runsaasti henkilöitä, joiden työllistettävyys avoimille työmarkkinoille on taantuman aikana heikentynyt. Saatavuusongelmia ennakoidaan erityistesti Uudellemaalle, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin.

Lähde: TEM:n lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2011, lue koko tiedote

Rakennusalan diplomi-insinöörit ovat kysyttyä väkeä työmarkkinoilla.

"Rakentamisalan diplomi-insinööreillä on viimeiset kymmenen vuotta käytännössä vallinnut täystyöllisyys", kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta RIL:stä toteaa.

RIL on selvittänyt vuosina 1990–2010 valmistuneiden 3680 kiinteistö- ja rakentamisalan diplomi-insinöörin opintojen sisällön kolmessa eri yliopistossa.Kaikista valmistuneista 2130 eli yli puolet valmistui TKK:lta, nykyisestä Aalto-yliopistosta. TTY:ltä valmistui hieman yli 1090 ja Oulun yliopistosta 570 diplomi-insinööriä tutkitulla ajanjaksolla.

Suosituimmat pääaineet olivat rakentamistalous 670 ja talonrakennus 570 diplomi-insinöörillä. Samat opintosuunnat olivat suosituimpia myös sivuaineina, tosin toisin päin eli suosituimpana oli talonrakennus. Kaikkiaan opiskelijat olivat luoneet itselleen yli 500 erilaista pääaine-sivuaine -yhdistelmää.

”Yhdistelmien valtava määrä heijastelee alan monipuolisia uramahdollisuuksia”, Vehmaskoski toteaa.

Lähde: Tekniikka&Talous 31.5.2011, lue koko artikkeli

Hotelli-, ravintola- ja matkailupalveluiden kysyntä piristyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna. Vaikean laman jäljet näkyvät sektorilla yhä ja palvelujen kysyntä saavuttaa vuoden 2007 tason vasta vuonna 2013. Myös työpanoksen kysyntä jatkoi laskuaan, koska 2008–2009 alentunut työn tuottavuus kääntyi viime vuonna jälleen selvään nousuun. Työtuntien määrä lähti kuitenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jo hienoiseen nousuun.

Ravintolatoiminnan pääsektoreista parhaiten menestyivät pikaruokaravintolat, joissa sekä myynnin arvo että määrä kasvoivat – osin tarjonnan selvän lisääntymisen takia - selvästi. Myös anniskeluravintoloiden ensimmäisen vuosipuoliskon negatiivinen myynnin arvon ja volyymin kehitys taittuivat lieväksi nousuksi 2010. Catering-yritykset muodostivat kuitenkin poikkeuksen ravitsemistoiminnan yleiskehitykseen: sekä tammi-kesäkuussa että heinä-joulukuussa oli pudotusta sekä myynnin arvossa että sen määrässä.

Hotellien majoitusmyynti, jonka kehitys oli sekä arvoltaan että määrältään lievästi negatiivinen vielä tammi-kesäkuussa, kääntyi jyrkkään nousuun toisella vuosipuoliskolla. Viime vuonna myynnin arvo ja etenkin määrä olivat jo selvässä kasvussa.

Alan palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan tänä vuonna viimevuotista voimakkaammin. Positiivista kehitystä vauhdittavat viime heinäkuussa toteutunut ravintolaruoan arvonlisäveron alentaminen, kotitalouksien säästämisasteen ennakoitu lasku ja yleinen talouskasvun jatkuminen. Myös ensi vuosi näyttää alan kannalta ennakoidun yleisen talouskehityksen valossa kohtuulliselta. Kasvuvauhdin jonkinasteinen hidastuminen kuluvasta vuodesta on kuitenkin todennäköistä. 

Lähde: www.mara.fi 17.3.2011, lue koko tutkimus: Suhdanne 1/2011. Matkailu- ja ravintola-alan näkymät (pdf)

– Tuotanto-odotukset ovat myönteiset, ja kesäkuukausille odotetaan yleisesti tuotannon kasvua. Tilauskirjat ovat lähellä normaalitasoaan. Valmiiden tuotteiden varastot pysyivät ennallaan eli vähän normaalia korkeampina, sanoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Rakentamisen luottamusindikaattori on elpynyt hiljalleen. Tilauksien arvioitiin laskeneen toukokuussa vähän normaalin tason alapuolelle. Henkilöstön määrää koskevat odotukset sen sijaan nousivat keskiarvolukujen yläpuolelle.

Yksityisten palvelujen luottamus oli toukokuussa vahva. Myyntimäärät lisääntyivät kevään aikana, ja kasvun uskotaan jatkuvan myös kesällä. Suhdannetilanne on kohentunut yleisesti alkuvuoden kuluessa.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori säilyi toukokuussa ennallaan. Myynti on kasvanut tasaisesti alkuvuoden aikana, ja myyntinäkymät ovat edelliskuukausien tapaan valoisat. Varastot ovat vähän tavanomaista täydemmät.

Lähde: Elinkeinoelämän keskuslitto 27.5.2011, lue koko tiedote

Teknologiateollisuuden liikevaihto on kääntynyt selvään kasvuun niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta tämä ei näy uusina työpaikkoina alan yrityksissä Suomessa. Sen sijaan ulkomailla suomalaisyritykset ovat tänäkin vuonna palkanneet lisää väkeä.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tilanne on toinen. Turusen mukaan näissä maissa yritykset ovat palkanneet lisää väkeä myös kotimaassa. Turusen mukaan tämä johtuu poliitikkojen järkevistä päätöksistä.

Turunen toivoo, että kokemuksista otettaisiin oppia, kun Suomessa parhaillaan rustataan hallitusohjelmaa.

Teknologiateollisuus ry:n tilastojen mukaan vuoden 2008 huipputilanteesta teknologiateollisuuden jäsenyritykset ovat vähentäneet Suomessa yli 40 000 työntekijää. Myös ulkomailla määrä väheni vuonna 2009, mutta se kääntyi nousuun jo viime vuonna, ja tänä vuonna nousu on edelleen jatkunut.

Suomessa työntekijöiden määrä on pysynyt tänä vuonna ennallaan. Näin siitä huolimatta, että liikevaihto myös Suomessa on selvästi kasvanut. Ala työllistää nyt Suomessa 290 000 henkeä ja muissa maissa 306 000. Ulkomaisesta työvoimasta yli 60 prosenttia on kehittyvissä maissa. Pelkästään Kiinassa ja Intiassa on yhteensä 96 000 henkeä, kun määrä kaksi vuotta sitten oli alle 70 000.

Lähde: Tekniikka&Talous 27.5.2011

Telakkayhtiö STX Finland saa tukea uuden Viking Linen matkustaja-aluksen rakentamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa 11 miljoonan euron innovaatiotuen myöntämistä STX Finlandille.

Innovaatiotukea voidaan myöntää uuden aluksen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tukiehtoihin kuuluu, että alus on rakennettava Suomessa ja että tukea hakeva yritys on rekisteröity Suomeen.

STX:n hakema innovaatiotuki liittyy uuden Viking Linen polttoaineena käyttämään luonnonkaasuun ja sen ympäristöystävällisyyteen. STX arvioi, että luonnonkaasun käyttäminen voisi jatkossa tuoda yhtiölle hyvän kilpailuvaltin telakkateollisuuden vaikeassa nykytilanteessa.

Lähde: Yle uutiset 26.5.2011, lue koko artikkeli

Nyt loppui välivuosien vietto! Elinkeinoelämä on kyllästynyt nuorten lorvailuun koulun jälkeen, kun joka neljäs uusi ylioppilas ei edes pyri opiskelemaan kirjoitusten jälkeen. Työuria haluttaisiin pidentää myös niiden alkupäästä. – Eikö nuorille opeteta kotona työntekoa, jos välivuosi tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kysyy EVA:n johtaja. – Jos ei ole valmis antamaan omaa panostaan yhteiskunnassa, ei pidä odottaa saavansa hirveästi, sanoo EK:n johtaja.

Opiskelijajärjestön edustaja muistuttaa nuorten välivuosilorvailua arvostelleita elinkeinoelämän johtajia siitä, että nykypäivän nuoret joutuvat kilpailemaan opintopaikoista aivan toisin kuin herrojen nuoruudessa.

Lähde: Taloussanomat 26.5.2011, lue artikkeli 1 ja artikkeli 2

Koulutus ei aina kannata – joskus myös vähemmällä koulunpenkin kuluttamisella voi päästä hyville palkoille. Toisinaan taas tutkinto tuplaa palkan. Taloussanomat selvitti mikä on tutkinnon arvo työmarkkinoilla: miten paljon lisää ammattitutkinto, maisterin tai tohtorin paperit tuovat ylioppilastutkinnon päälle. Katso myös, millä aloilla tutkinto nostaa eniten ja millä vähiten palkkaa – yli 250 ammatin lista.

Lähde: taloussanomat 26.5.2011, lue koko artikkeli

Yksi ammatti ei riitä enää eläkeikään, sanotaan. Eikä koskaan ole liian myöhäistä vaihtaa alaa. Mutta pitääkö se paikkaansa? 30+-ikäinen löytää kyllä uuden työn, mutta entäpä 50+-ikäinen. Katso, miltä aloilta löytyy aina töitä ja myös eri-ikäisille ihmisille.

Suhdanteet ja koulutuspolitiikka liikuttavat suuria määriä työväestöä toimialalta toiselle. Yksittäiset ihmiset tekevät myös varsin erikoisia ja rohkeita hyppäyksiä ammatista toiseen.

1. Palveluala: sisääntulo- tai jäähdyttelyala

Jos kaipaa nopeasti työtä, joka ei välttämättä vaadi ammattikoulutusta, kannattaa suunnata palvelualalle. Palvelualan työt sopivat tyypillisimmin 20–30-vuotiaille, jotka opiskelevat työn ohessa. Se näkyy ikärakenteessa: Suurimmalla alalla vähittäiskaupassa 57 prosenttia työntekijöistä on alle 35-vuotiaita, kaikilla toimialoilla 32 prosenttia, Palvelualojen ammattiliiton Pamin tutkimus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Antti Veirto kertoo.

2. Kolmivuoroja sote-töissä

Mene terveydenhuollon ja sosiaalialan töihin, jos kolmivuorotyö ei ole ehdoton "ei". Alalta löytyy töitä varmasti myös 20 vuoden päästä. Käytännössä kaikkiin alan töihin vähintään toisen asteen koulutus. Mitään ylärajaa aikuiskoulutuksessa ei ole: esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksesta on valmistuttu 59-vuotiaana. Koulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta hoitotyön oppiminen vaatii useamman vuoden työtä, mikä kannattaa ottaa huomioon ammatinvaihtajan työvuosissa, kertoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

3. Kädet käyttöön rakennusalalla

Putkiasentajista ja muista talotekniikan ammateista on jäämässä paljon porukkaa eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Myös maalarit ovat vanhenemassa, ja uutta porukkaa tarvitaan lisää – mikäli rakennusalan työmarkkinat säilyvät työlainsäädännön piirissä, Rakennusliiton järjestösihteeri Jukka Asikainen kertoo.

Maalausala on nyt erityisesti naisten suosiossa. Työkoneiden kuljettajiakin, muun muassa nosturinkuljettajia, on jäämässä eläkkeelle. Kaikenikäisiä alanvaihtajia ja ihmisiä, joita kädentaidot kiinnostavat, tulee alalle jatkuvasti aikuiskulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen kautta.

Useimmiten suhdanteet heittävät rakennusalalle väkeä kuljetusalalta ja päinvastoin, esimerkiksi maanrakennus- ja kaivinkoneiden kuljettajiksi.

Lähde: Taloussanomat 25.4.2011, lue koko artikkeli

Oivallus-hankkeessa on ennakoitu tulevaisuuden laadullisia osaamistarpeita ja pohdittu, mitä osaamistarpeiden muutos voisi tarkoittaa koulutuksen kannalta.

Hankkeen loppuraportti julkaistiin 24.5.2011 järjestetyssä päätösseminaarissa.

Loppuraportin mukaan muutos teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan merkitsee sitä, että kaiken koulutuksen läpäiseväksi teemaksi pitää ottaa luovuuden edistäminen: koulutuksen pitäisi kannustaa oppilaita ja opiskelijoita kokeilemaan asioita virheitä pelkäämättä ja yhdessä tehden.

Oppimismenetelmien vaihteleminen valmentaisi raportin mukaan vaihtelevien työtapojen työtehtäviin. Koulujen ja oppilaitosten tulisi avata ovensa ympäristölleen jolloin oppimista tapahtuisi kaikkialla. Arviointijärjestelmien tulisi tukea luovuutta edistävien käytäntöjen toteutumista. 

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

• www.ek.fi/oivallus
• Oivalluksen loppuraportti (.pdf)

Lisätietoja Oivallus-hankkeesta antavat:

Timo Kekkonen, EK, ohjausryhmän puheenjohtaja, Oivallus-hanke, 050-500 3214

Kirsi Juva, EK, projektipäällikkö, Oivallus-hanke, 040-861 7928

Nuoria työntekijöitä syytetään suotta heikosta työmotivaatiosta. Moittimisen sijaan yritykset kehuvat nuoria työntekijöitään, tämä käy selville lyhyen soittokierroksen perusteella.

Saman viestin puolesta puhuu vahvasti myös Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön (SLNS) työnantajille tekemä tuore tutkimus.

Järjestön yhdessä Alma Median ja T-median kanssa tekemän Vastuullinen Kesäduuni -tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastanneista työnantajista oli täysin tai melko samaa mieltä, että nuorten asenne työhön on hyvä. Yhtä positiivinen oli myös yritysten käsitys siitä, että nuoret haluavat oppia työssä uutta.

Kyselyyn vastasi 120 yritystä, joista yli puolet työllisti enemmän kuin 500 henkilöä.

Lähde: Kauppalehti 25.5.2011, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 20 600 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 900 henkilöllä. Viime vuoden huhtikuusta määrä väheni 1 400 henkilöllä eli 6,3 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 9,4 prosentilla.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti oli Satakunnan jälkeen hitainta lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu kovana koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Lähde: ELY-keskus 24.5.2011, lue koko tiedote

Kokemus ja oma raha ovat tärkeitä nuorelle kesätyöntekijälle. Palkkaakin tärkeämpi on kuitenkin esimiestyö. Lähes 80 prosenttia kesätyöntekijöistä nosti esimiestyön ykkösluokan asiaksi. Palkan painoarvo oli 55 prosenttia, paljastaa Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median julkaisema Nuoret ja johtaminen -tutkimus viime syksyltä.

Lähes kaikki nuoret kesätyöntekijät arvostavat esimiestä, joka on tasapuolinen, kannustava ja vastuuntuntoinen. He toivovat esimiehen antavan palautetta työstä oitis ilman virallisia istuntoja ja osoittavan näin kiinnostusta alaisensa oppimiseen.

”Nykynuorille ovat erittäin tärkeitä tasa-arvo ja työpaikan henki. He huomioivat, miten ihmisiä kohdellaan esimerkiksi iän, sukupuolen ja rodun perusteella. Toteutuvatko yrityksen määrittelemät arvot käytännössä, vai onko sanahelinä kopioitu alan imago-oppaista”, sanoo T-Median liiketoimintavastaava Päivi Salminen-Kultanen.

Yritykselle kesälomasijaiset ovat erinomainen keino katsastaa uusia kykyjä. Kesätyöläiset myös levittävät yrityksen työnantajamainetta omiin verkostoihinsa, oli kokemus sitten hyvä tai huono.

”Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että yrityksen henkilöstöpolitiikka kannattaa ulottaa myös kesätyöntekijöihin”, Salminen-Kultanen sanoo.

Hän kehottaakin yrityksiä noudattamaan kesätyöntekijöiden valinnassa ja perehdyttämisessä samoja oppeja kuin vakituisen henkilöstön palkkauksessa.

Lähde: Talouselämä 22.5.2011, lue koko artikkeli

Turun kaupunki kantaa oman kortensa kekoon STX:n telakalta, sekä tämän alihankkijoilta työttömäksi jääneiden ja lomautettujen ammattimiesten työllistämiseksi.

Kaupungin panos vuoden 2011 aikana on miljoona euroa, jonka avulla mahdollistetaan palkkatuettu työ noin sadalle henkilölle. Tällä hetkellä työllistettynä on reilut kaksikymmentä henkilöä, kertoo suunnittelija Ari Laaksonen kaupungin työllistymispalveluyksiköstä.

Lähde: Radio Sata 18.5.2011, lue ja kuuntele koko juttu

Turun Ammatti-instituutin kesätyöpajat tarjoavat työpaikan kesätyötä vaille jääneille opiskelijoille. Tänä kesänä työllistyy 159 instituutin opiskelijaa. Kesätyöpajoihin halukkaita oli yli kaksi kertaa enemmän kuin voitiin ottaa, joten hakijoita jouduttiin karsimaan.

Toista kesää toimivat työpajat kattavat lähes kaikki ammatti-instituutin opinalat tekniikasta vaatetusalaan ja kauneudenhoidon palveluihin. Uutuutena on kesäkuun toimiva kesäkahvio Aninkaisten koulutalossa.

Lähde: YLE Turku, 18.5.2011, lue koko juttu

Haluat rekrytoida motivoituneen ja kehityskelpoisen vastavalmistuneen. Mutta miten löytää juuri se oikea ihminen, kun hakijoiden CV:ssä on vain muutama satunnainen kesätyö- tai harjoittelupätkä?

”Jos yritys on valmis palkkaamaan nuoria, ei pitäisi tuijottaa heidän työkokemustaan vaan valmiuksia”, neuvoo täsmähakupalvelu Heebon perustaja Susanna Rantanen.

Lähde: Tietoviikko.fi 18.5.2011, lue koko artikkeli

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 59 000, joka on 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (49 700). Ensimmäisen neljänneksen mittausajankohta oli 1. maaliskuuta.

Avoimista työpaikoista 41 500 eli 70 prosenttia oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä yksityisten yritysten tarjoamia. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi kaikkien muiden paitsi pienimpien 1–4 henkilöä työllistävien toimipaikkojen osalta. Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä kasvoi erityisesti kaupan, kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla (5 400) sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (2 200). Alueittain tarkasteltuna avoimet työpaikat lisääntyivät etenkin Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä osa-aikaisten paikkojen osuus avoimista työpaikoista pysyi samana, mutta määräaikaisten paikkojen osuus väheni seitsemän prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vaikeasti täytettävien paikkojen osuus avoimista työpaikoista puolestaan kasvoi 23 prosentista 36 prosenttiin. Työnantajat siis kohtasivat ensimmäisellä neljänneksellä enemmän rekrytointivaikeuksia kuin vuosi sitten.

Tilastokeskus on kerännyt tietoja avoimista työpaikoista neljännesvuosittain vuoden 2002 alusta alkaen. Tilasto perustuu otokseen yritysten ja julkisyhteisöjen toimipaikoista. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluina ja internetkyselyinä. Tilasto on Euroopan unionin asetuksella säädetty. Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden työmarkkinoiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.

Lähde: Tilastokeskus 18.5.2011, lue koko tiedote ja tutkimus

Voit olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnästä.

Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.

– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää. Monet jättävätkin sen ja valokuvansa pois ansioluettelostaan, kertoo henkilöstövuokraukseen keskittyneen Seniorivälityksen partneri Mauri Koskenniemi.

Kaikki voi olla hyvin niin kauan, kun työntekijä vanhenee vakituisessa paikassaan. Kupla puhkeaa, jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin tai päättää ulkoistaa osan toiminnoistaan. On tavallista, että tällöin karsitaan etenkin vanhimpia työntekijöitä.

Tiimipäällikkö Tomi Hussi Työterveyslaitokselta sanoo, että iän merkitys ymmärretään työelämässä laajalti väärin. Ikään liittyviä fysiologisia muutoksia tuijotetaan, vaikka nykyisin yhä harvempi työ on fyysistä ja yhä useammassa työssä kyse on henkisten voimavarojen käytöstä.

Iän karttuessa esimerkiksi sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja näkemyksellisyys kehittyvät. Kokenut pystyy kokematonta paremmin erottamaan, mikä on olennaista.

– Kun mietitään nykypäivän liiketoimintaympäristöä, pitkään työssä olleet ovat aika relevanttia porukkaa. On aikamoinen paradoksi, että ihmiset, joilla olisi paljon annettavaa, nähdäänkin väärien perusteiden vuoksi ongelmana, Hussi sanoo.

Seniorivälityksen Koskenniemen mielestä vanhimman väen karttaminen tarkoittaa, että työpaikoilta häviää kokemus ja osaaminen. Tämä voi tulla kalliiksi paitsi yrityksille, myös kansantaloudelle.

– Oli ammatti mikä tahansa, pitkään työelämässä olleilla on hiljaista tietoa, hän sanoo.

Onko oikeasti mitään hyvää syytä, miksi vanhimpia työntekijöitä ei palkattaisi?

– Ei ole, Hussi sanoo.

Lähde: Taloussanomat 18.5.2011, lue koko artikkeli

Monella työpaikalla on työntekijöitä, jotka ovat parhaimmillaan vain palavereissa. He ovat loistavia markkinoimaan itseään, mutta eivät osaa oikeasti mitään, koska eivät ehdi oppia hommaansa vaihtaessaan työpaikkaa kuin paitaa. Näin arvostelee yrityskouluttaja Jari Sarasvuo Trainers' Housesta. – Mistä näille ihmisille oikein maksetaan kymppitonni kuussa, Sarasvuo ihmettelee. Hän karsastaa jatkuvasti työpaikkaansa vaihtavia.

Työelämässä elää kuvitelma, että muutamassa vuodessa ihminen on oppinut asiat työpaikallaan ja sen jälkeen kannattaisi vaihtaa paikkaa, jotta ei jäisi polkemaan aloilleen.

Trainers' Housen hallituksen jäsen Jari Sarasvuo on sitä mieltä, että työelämä on läpeensä täynnä taikauskoa, ja tämä on yksi harhaluulo.

Hänen mukaansa kivikovalla osaajalla on ainakin yksi oikeasti kunnollinen työsuhde.

– Raja on viiden ja seitsemän vuoden kohdalla. Toki parhaat ovat pysyneet oppimassa merkittävän työnantajan palveluksessa toistakymmentä vuotta. Silloin heillä on jotain mukanaan vietävää.

Sarasvuo kertoo katsovansa ihaillen 55-vuotiaita työkavereitaan, joiden kanssa hän on tehnyt töitä 15 vuotta.

– Että he osaavat! Mikä mahtava verkosto heillä on!

Lähde: Taloussanomat 18.5.2011, lue koko artikkeli

Suuri osa Suomen ulkomaisesta tilapäistyövoimasta paiskii töitä kotimaisia palkansaajia halvemmalla. Erityisesti siivous, ravintola- ja talonrakennusala käyttävät mielellään ulkomaista tilapäistyövoimaa, koska sitä saa nopeasti, sille voi maksaa suomalaisia alempaa palkkaa ja siitä pääsee tarvittaessa eroon helposti.

Tilastokeskus selvitti Helsingin Sanomien pyynnöstä ulkomaisten työntekijöiden ansiotasoa Suomessa. Selvityksen mukaan tulojen ero on monilla aloilla selvä. Esimerkiksi talonrakentamisessa suomalaisten keskimääräiset vuositulot olivat 33 086 euroa vuonna 2008, kun ne vieraskielisillä olivat 22 867 euroa.

Palvelualojen ammattiliiton mukaan ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia.

Terveyspalveluissa ja lääketeollisuudessa ulkomaalaisten ansiot ovat kuitenkin jopa hiukan paremmat kuin suomalaisille, tutkija Pekka Myrskylä kertoo. Myös korkean asteen oppilaitosten opettajille maksetaan asianmukaista palkkaa.

Ulkomaisten työntekijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa puutteellisten tilastojen vuoksi. Puolitoista vuotta sitten tutkijat arvioivat, että Suomessa on 30 000–40 000 ulkomaalaista tilapäistyöntekijää. Ylitarkastaja Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että määrä ei ole sittemmin ainakaan vähentynyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö toivoo, että uusi hallitus ottaa asian selvittääkseen, jotta ulkomaisten työntekijöiden määrästä ja työolosuhteista saadaan luotettavaa tietoa.

Lähde: Helsingin Sanomat 9.5.2011

Helsingin seudun yrityksistä 95 prosentilla on jonkin verran tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. 80 prosenttia työnantajista onkin valmiita palkkaamaan maahanmuuttajataustaista ja 73 prosenttia ikääntyneitä, eli yli 50-vuotiaita työntekijöitä paikkaamaan tätä työvoimavajetta.

Sen sijaan reilusti alle puolet yrityksistä on valmiita pitämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä töissä tai palkkaamaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin.

- Majoitus- ja ravitsemisalalla on jatkuva pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Hankalammin täytettäviä paikkoja ovat kokkien, tarjoilijoiden, ja ravintolapäälliköiden tehtävät. Rekrytoinnin esteitä ovat muun muassa alan alhainen palkkataso, hakijoiden vähäinen työkokemus sekä se, että hakijoita alan työtehtäviin ei yksinkertaisesti ole riittävästi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen

Lähde: Kauppalehti 9.5.2011, lue koko artikkeli

Millainen kotitausta, sellainen työura. Tämä totuus on usein yhä valitettavan totta. Perhetausta vaikuttaa paljon siihen, löytääkö nuori töitä vai jääkö työelämän ulkopuolelle, paljastaa tuore tutkimus. Ylempien yhteiskuntaluokkien lapset on muun muassa kasvatettu "koulunsietoon" muita paremmin. Katso miten kotitausta vaikuttaa; kuka jää työttömäksi.

Perheen tulotaso vaikuttaa jopa enemmän kuin muut perheen sosioekonomiset tekijät. Nuorilla, jotka tulevat alhaisen tulotason kodeista, jäävät työttömiksi jopa lähes kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin hyvätuloisten perheiden nuoret.

Lähes yhtä suuri työttömyysriski on nuorilla, joiden vanhemmista molemmat ovat työttöminä tai heillä on ainoastaan peruskoulututkinto. Vanhempien työttömyys heijastuu vahvimmin nuoriin miehiin: työttömyysriski on yli kolminkertainen, naisten noin kaksinkertainen

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä esitellyn tutkimuksen tekivät tutkijat Noora Sipilä ja Laura Kestilä ja professori Pekka Martikainen.

Eniten vaikeuksia työelämässä enteilee yhdistelmä: Asuinpaikka aivan maalla tai maaseudun pikkukaupungissa, vanhemmilla vain peruskoulu käytynä, molemmat työttöminä tai muuten kotona, pienet tulot ja vanhemmat avoliitossa.

–  Tutkimus painottui koulutuksen ja työttömyyden sekä pitkittyneen työttömyyden yhteyden selvittämiseen, kun lapsuus- ja nuoruusajan tekijät oli huomioitu – ei niinkään lapsuudenperheen ja työttömyyden yhteyteen. Sinänsä se on mielenkiintoinen kysymys, ja kuten tuloksista näkyy merkityksellinen asia, Sipilä sanoo.

Lähde: Taloussanomat 8.5.2011, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän toimivuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita.

Työnhakijalla olisi esityksen mukaan oikeus kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutuksella ja työkokemuksella hankkimaansa ydinosaamista. Työnhakijoita kannustettaisiin kuitenkin kokeilemaan työttömyyden alkuvaiheessa ennen työttömyyden pitkittymistä myös muuta kuin oman alan työtä. Tällaisessa tilanteessa työnhakijalla olisi oikeus erota työstä työttömyysetuutta menettämättä.

Työnhakijoiden on nykyisin lähtökohtaisesti otettava työtä vastaan 80 kilometrin säteellä asuinpaikasta. Selvityksessä esitetään, että työnhakijoita kannustettaisiin kokeilemaan työssäkäyntiä myös tätä kauempana. Tällöin työnhakijalla olisi oikeus erota työstä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Mahdolliset lainsäädännön muutokset tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2012 alusta lukien.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 5.5.2011, lue koko tiedote

EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekuvan elpyminen on jatkunut alkuvuonna. Tämänhetkisen tilanteen kuvataan olevan useimmilla toimialoilla jo hieman keskimääräistä parempi, vaikka vuoden 2007 kaltaisesta huippusuhdanteesta ollaan vielä kaukana. Uusia tilauksia on saatu aiempaa enemmän, tuotanto on kasvanut melko nopeasti ja henkilöstöä on lisätty vähän.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 5.5.2011, lue koko tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 21 500 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 1 400 henkilöllä. Viime vuoden maaliskuusta määrä väheni 1 500 henkilöllä eli 6,7 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 9,4 prosentilla.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2011, lue koko tiedote

Maaliskuussa 2011 työttömien työnhakijoiden määrä laski 25 700:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli maaliskuun lopussa yhteensä 247 500 työtöntä työnhakijaa. Tiedot ilmenevät 28.4.2011 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 28.4.2011, lue koko tiedote

Valmistuotevarastojen kasvu painoi huhtikuussa hieman teollisuuden luottamusindikaattoria. Huhtikuun saldoluku on +7, kun indikaattori oli maaliskuussa kohonnut tasolle +11.

Pitkän aikavälin keskiarvo on +3, joten pienestä laskustaan huolimatta teollisuuden luottamus on vähän keskimääräistä vahvempaa. Luottamusindikaattorit kuvaavat suhdannetilannetta kyselyhetkellä.

Tuotanto-odotukset olivat huhtikuussa yhä varsin myönteiset, ja kasvun ennustetaan jatkuvan loppukeväällä ja alkukesällä.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.4.2011, lue koko tiedote

Turun seutu kärsii merkittävästä korkeakoulutettujen muuttotappiosta eli aivovuodosta. Se puolestaan vaikuttaa seudun osaamis- ja innovaatioperustaiseen kilpailukykyyn. Turun seutu on ollut väestönkasvun näkökulmasta yksi Suomen vetovoimaisimmista alueista vuosina 1980–2010.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2011, lue koko juttu

Kokeneiden ammattilaistenkin ammatti-identiteetti voi muuttua työn muutostilanteissa. KTM Marjo Kumpulan väitöstutkimus osoittaa, että jotkut ammatti-identiteetin ulottuvuudet muovautuvat helpommin kuin toiset ja että ihmiset eroavat siinä, millaisia selviytymiskeinoja he käyttävät muutostilanteissa.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 23 kirjoitelmasta, 10 työntekijän haastattelusta sekä kyselystä, johon vastasi 686 vakuutusalan työntekijää eri puolelta Suomea.

Vanhemmat työntekijät ovat tulleet alun perin vakuutusvirkailijoiksi ja palvelukulttuurin muututtua heidän on pitänyt muuttua asiakaspalvelijoiksi. Tällä hetkellä vallitsevaan asiakaspalvelijan identiteettiin eri ulottuvuuksineen kohdistuu kuitenkin lukuisia muutospaineita. Väitöstutkimuksen mukaan yhä useammin työntekijöiltä kaivattaisiinkin asiakaspalvelijan sijasta finanssialan myyjän identiteettiä. Tällaisen myyntiosaamisen kasvanutta tarvetta on nähty myös monissa muissa ammateissa.

Työntekijät reagoivat ammatti-identiteettinsä muutospaineisiin erilaisin keinoin. Näitä vakuutusalalla ovat sopeutuminen, koulutususko, sinnitteleminen ja vetäytyminen.

Ammatti-identiteettien muutostarpeet eivät koske vain vakuutusalaa, vaan muutostarpeita on esimerkiksi hoitoalalla, pankkisektorilla, julkishallinnossa, opetusalalla ja vaikka muuttuvassa yliopistomaailmassa.

Lähde: Turun yliopisto 20.4.2011, lue koko tiedote

Rakentaminen kasvoi viime vuonna 5 prosenttia, ja saman verran kasvua on odotettavissa myös täksi vuodeksi. Talonrakennustöitä aloitetaan lähes 40 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Viime vuonna puolella kasvanut asuntotuotanto säilyy vilkkaana, mutta toimitilarakentamisen määrä on edelleen alle normaalitason. Infrarakentamisen volyymit ovat jäämässä jälleen vähäisiksi.

Rakennustoiminnan työllisten määrä oli viime vuonna vielä hieman edellisvuotta pienempi, mutta alan työttömyys alkoi vähetä. Tänä vuonna alan arvioidaan työllistävän yhteensä 175 000 henkilöä. Tilastoissa ei ole mukana ulkomainen työvoima. Sen käyttö on yleistynyt jo vuosia lähinnä Helsingin seudulla ja lievittänyt alueen työvoimaniukkuutta. RT:n syksyllä 2010 tekemän kyselyn mukaan Uudenmaan talonrakennustyömailla ulkomaisen työvoiman osuus oli neljänneksen ja koko maassa noin 15 prosenttia.

Lähde: Rakennusteollisuus RT Ry 19.4.2011, lue koko  tiedote

Tänä kesänä kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee noin 40 000–45 000 nuorta kesätyöntekijää. Määrä on sama kuin aiempinakin kesinä.

Kuntien kesätöitä selvitettiin KT:n tiedustelulla maaliskuussa.  Kaksi kolmesta kesätyöntekijästä työllistyy kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille.

Kunnat rekrytoivat nuoria kesätyöntekijöitä muun muassa toimistotöihin, puistotöihin, liikuntapaikkojen kunnossapitoon, lasten ja nuorten ohjaustehtäviin leireille ja leikkipuistoihin, kirjastoihin ja oppaiksi. Kesätyöntekijöitä palkataan avustaviin töihin myös sairaaloihin, terveyskeskuksiin, vanhuspalveluihin ja päiväkoteihin. Opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle, ravitsemuspalveluihin sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin.

Lähde: KT Kuntatyönantajat, 15.4.2011, lue koko tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 14.4.2011 ensimmäisen kasvuyrityksiä tarkastelevan katsauksen. Kasvuyrityskatsaus 2011 tehtiin, jotta käytössä olisi tähänastista tukevampaa tietopohjaa kasvuyrityksistä ja niiden merkityksestä taloudelle politiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten.

TEM on lanseerannut nopeaa kasvua kansainvälistymällä tavoittelevien yritysten tueksi pilotointivaiheessa olevan Kasvuväylä-ohjelman. Ohjelmalla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan yrityspalvelujen saatavuutta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 14.4.2011, lue koko tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen eri alojen koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Koulutusta lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla ja vähennettäisiin erityisesti kulttuurialalla. Vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla 2020-luvulla. Tavoitteena on ollut tasapaino eri alojen välillä tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulevien määrä on aiempaa pienempi. Esitys luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 13.4.

- Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Määrän lisäksi on parannettava laatua: työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla. Tämän varmistamiseksi opintojen jälkeinen työllistyminen aiotaan ottaa yhdeksi indikaattoriksi mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin, Virkkunen sanoo.

Ennakoidun työvoiman tarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin noin 6 300 henkilöä vuodessa. Työryhmä on tehnyt esityksensä edesauttamaan tasapainoista työllisyyskehitystä haastavan väestökehityksen oloissa. Ehdotuksissa tavoitellaan samanaikaisesti hyvää kansainvälistä kilpailukykyä ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.4.2011, lue koko tiedote

Yliopistojen opiskelijavalinnat kokevat suuren muutoksen lähivuosina. Turussa tiistaina vieraillut opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli yliopistojen opiskelijavalintoihin liittyviä uusia suuntaviivoja. Jatkossa entistä suurempi osuus saa koulutuspaikan suoraan todistusvalinnalla.

Opintojen uudistussuunnitelmille on asetettu monia tavoitteita. Vielä ei ole täysin selvää, ovatko ne keskenään yhteen sovitettavissa vai vallitseeko niiden välillä ristiriitoja.

Ehkäpä tärkeimmät muutokset ehdotuksessa liittyvät kuitenkin todistusvalinnan lisäämiseen ja erilaisten kiintiöiden käyttöönottoon. Todistusten painoarvoa valinnoissa on tarkoitus lisätä pääsykokeiden kustannuksella.

Ilman korkeakoulupaikkaa oleville suunnitellaan omaa kiintiötä. Korkeakoulussa jo opiskelevat tai tutkinnon suorittaneet puolestaan ohjataan toiseen kiintiöön.

Alan vaihtajille suunnitellaan joustavaa siirtymämahdollisuutta tiedekuntien välillä. Tämän nähdään vähentävän heidän juoksemistaan pääsykokeissa.

Opintojen ohjausta suunnitellaan lisättäväksi. Sitä on tarkoitus laajentaa jo lukioissa. Lisäksi opintoja haettaessa tulevaisuudessa valinta tehdään nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin. Nykymallissahan haun kohde on yleensä tietty pääaine.

Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmän uudistukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013.

Lähde: YLE Turku 12.4.2011, lue koko artikkeli

Suomalainen peliala on kovassa kasvussa, mutta kehitystä jarruttaa työvoimapula. Alan erikoistunut koulutus Suomessa on vähäistä.

KooPee Hiltunen Suomen pelialan keskuksesta Neogamesista arvioi, että suomalainen peliala on tänä vuonna poikkeuksellisen nopeassa kasvuvaiheessa. Pelien digitaalinen jakelu on tarkoittanut sitä, että myös pienet suomalaiset peliyhtiöt pääsevät markkinoille ja voivat menestyä maailmanlaajuisesti.

RedLynx-yhtiön toimitusjohtaja Tero Virtala kertoo, että hänen yhtiönsä työllistää nykyisin 45 ihmistä. Tämän vuoden loppuun mennessä tarvittaisiin arviolta 15–20 työntekijää lisää.

Peliyhtiöt käyttävät myös paljon ulkomailta rekrytoitua työvoimaa, mutta sekään ei ole ihmeratkaisu.

– Pula työntekijöistä on maailmanlaajuinen, sanoo Hiltunen.

Alan toimijat ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tuella aloittamassa jo toista täydennyskoulutuskierrosta työntekijöiden hankkimiseksi. Ohjelmaan haetaan noin 20:tä pelinkehityksestä kiinnostunutta koulutettavaa alan eri tehtäviin.

Lähde: STT/Turun Sanomat 12.4.2011

Kun päteviä hakijoita on tyrkyllä jonoksi asti, työnantajien vaatimukset kovenevat. Asian hallinta ei enää riitä, vaan työntekijän on tarjottava osaamisensa edustavassa paketissa. Pyylevä on veltto ja ryppyinen kärttyisä, mutta maratonin juokseva dynaaminen, uskovat työnantajat. Mitä seuraavaksi? Kielletäänkö hampurilaisten syönti työpaikalla? Viekö huono kolesteroliarvo bonukset?

Lähde: Taloussanomat 10.4.2011, lue koko artikkeli

Yliopistojen uusi kaksiportainen tutkintorakenne ei ole juurikaan vaikuttanut opiskelijoiden opintopolkuihin tai nopeuttanut opintoja. Kandidaatin tutkinto on edelleen pelkkä välitutkinto, jonka opiskelijat suorittavat kun parhaaksi näkevät, kertovat tutkimusraportin tekijät, Loretta Galli ja Sakari Ahola koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE:sta.

Kun lastentarhanopettajat jätetään pois laskusta, työmarkkinoille kandidaatin tutkinnon jälkeen siirtyneitä oli seurannan loppuvaiheessa vain muutama prosentti. Heistäkin suurella osalla oli taustallaan muita tutkintoja ja tukeva jalansija työmarkkinoilla.

Lähde: UTU Online - Turun yliopiston verkkolehti 5.4.2011, Lue koko tiedote